EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
6 päivänä toukokuuta 2009 (*)
Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Nimitys – Yksikönpäällikön virka – Kantajan hakemuksen hylkääminen – Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetetut edellytykset – Ilmeinen arviointivirhe
Asiassa F‑39/07,
jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,
Manuel Campos Valls, Euroopan unionin neuvoston virkamies, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajajat S. Orlandi, A. Coolen, J.-N. Louis ja É. Marchal,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään M. Arpio Santacruz ja I. Šulce,
vastaajana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti P. Mahoney sekä tuomarit H. Kanninen (esittelevä tuomari) ja S. Gervasoni,
kirjaaja: hallintovirkamies R. Schiano,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 5.6.2008 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Campos Valls nosti virkamiestuomioistuimen kirjaamoon faksitse 23.4.2007 toimittamallaan kannekirjelmällä (alkuperäinen saapui 25.4.2007) esillä olevan kanteen, jossa hän vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan yhtäältä nimittävän viranomaisen päätöksen, jolla G. nimitettiin Euroopan unionin neuvoston henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon käännöspalvelun linjan 3 espanjan kielen yksikönpäällikön virkaan (jäljempänä riidanalainen virka), ja toisaalta päätöksen, jolla hylättiin kantajan hakemus riidanalaiseen virkaan.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
2 Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 4 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Nimitys tai ylennys voidaan tehdä ainoastaan avoimen viran täyttämiseksi näissä henkilöstösäännöissä säädetyin edellytyksin.
Toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään.
Jos avointa virkaa ei voida täyttää siirron, 45 a artiklan mukaisen virkaan nimittämisen tai ylennyksen kautta, siitä on ilmoitettava muiden toimielinten henkilöstölle ja/tai on järjestettävä sisäinen kilpailu.”
3 Henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään seuraavaa:
”Nimittävä viranomainen määrää nimittämällä tai toisiin tehtäviin siirtämällä kunkin virkamiehen hänen palkkaluokkaansa vastaavaan virkaan kyseisen virkamiehen tehtäväryhmässä ainoastaan yksikön edun huomioon ottaen ja kansallisuudesta riippumatta.”
4 Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävän viranomaisen on tutkittava:
a) voidaanko virka täyttää
i) siirrolla tai
ii) nimittämisellä 45 a artiklan mukaisesti tai
iii) ylennyksellä
toimielimen sisällä,
– –
ja aloitettava tämän jälkeen joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely.
– –”
5 Henkilöstösääntöjen 45 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Ylennyksestä päättää nimittävä viranomainen 6 artiklan 2 kohdan huomioon ottaen. Virkamies ylennetään nimityksellä lähinnä ylempään palkkaluokkaan siinä tehtäväryhmässä, johon hän kuuluu. Ylennettävät on valittava vähintään kaksi vuotta palkkaluokassaan palvelleiden virkamiesten joukosta, ja ylennyksen on perustuttava ylennyskelpoisten virkamiesten ansioiden vertailuun. Ansioita verratessaan nimittävä viranomainen ottaa erityisesti huomioon virkamiehistä tehdyt arvioinnit, virkamiesten tehtäviensä hoitamisessa käyttämät muut kielet kuin ne, joiden perusteellinen taito on osoitettu 28 artiklan f alakohdan mukaisesti, sekä soveltuvin osin virkamiesten hoitamien vastuullisten tehtävien tason.”
Asian taustalla olevat tosiseikat
6 Neuvoston pääsihteeristö julkaisi 15.3.2006 henkilöstötiedotteessa nro 46/06 avointa virkaa koskevan ilmoituksen 60/06 henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3 espanjan kielen yksikönpäällikön (ura-alue A, palkkaluokka 14, 13 tai 12) avoimen viran täyttämiseksi (jäljempänä avointa virkaa koskeva ilmoitus).
7 Avointa virkaa koskevan ilmoituksen kohdan ”Tehtävien luonne” sisältö oli seuraava:
”– vastata käännöspalvelun johtajien koordinoimana espanjan kielen yksikön hallinnoinnista sekä henkilöstöhallinnon (kääntäjät, sihteerit ja tukihenkilöstö) että koko tuotannon hallinnon osalta (asiakirjojen valmistelu, käännös, revisointi ja lopullinen esitys, toimitusaikojen noudattaminen ja laadun varmistaminen)
– osallistua [neuvoston pääsihteeristön] kieliä koskevien pääperiaatteiden määrittämiseen ja täytäntöönpanoon erityisesti espanjan kielen osalta
– hoitaa henkilökontakteja ja järjestää säännöllisesti kokouksia koko yksikön kanssa tai tiettyjen yksikön työntekijöiden kanssa
– hoitaa espanjan kielen osalta yhteydet muiden toimielinten vastaaviin virkamiehiin sekä toimia yhteistyössä näiden kanssa
– hoitaa viimeisestä laajentumisesta seuranneen [henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3] uudelleenorganisoinnin yhteydessä päätettyjen rakennemuutosten hallinnointi.”
8 Kohdan ”Vaadittu pätevyys” sisältö oli seuraava:
”– Hakijan on oltava neuvoston virkamies.
– Hakijan on kuuluttava ura-alueeseen A*, palkkaluokkaan 14, 13 tai 12.
– Hakijalla on oltava käännösyksikön johtamista varten edellytettävä kyky hallinnoida ja hoitaa vastuullisia tehtäviä.
– Hakijalta edellytetään kykyä hallinnoida organisaatiomuutoksia.
– Hakijalta edellytetään hyvää pääsihteeristön toiminnan ja menettelytapojen tuntemusta; hänen on tunnettava käännös- ja organisointitekniikat sekä neuvoston pääsihteeristön työmenetelmät.
– Hakijalta edellytetään koordinointi- ja järjestelykykyä sekä hyviä ihmissuhde- ja viestintätaitoja (ryhmätyöskentely, konfliktien hallinta, joustavuus, henkilöstön motivoiminen…).
– Hakijalla on oltava erittäin hyvä espanjan kielen taito sekä sellainen englannin ja/tai ranskan kielen taito, että hän kykenee laatimaan tekstejä toisella näistä kahdesta kielestä.”
9 Kantaja, joka ylennettiin 22.12.1994 palkkaluokkaan LA 3 (josta tuli 1.5.2006 alkaen palkkaluokka AD 14) ja joka toimi espanjan kielen yksikössä kielellisen neuvonantajan tehtävissä, haki riidanalaista virkaa.
10 Haastateltuaan neljää hakijaa, joiden joukossa olivat G. sekä kantaja, valintakomitea katsoi 30.5.2006 päivätyssä selvityksessään, että G. oli ainoa ehdokas, joka täytti riidanalaiseen virkaan vaadittavat edellytykset, ja päätti siten suositella, että hänet valitaan virkaan.
11 Kantajalle ilmoitettiin 7.6.2006 päivätyllä kirjeellä, ettei häntä ollut valittu. Kyseisessä kirjeessä kerrotaan, että valinta oli kohdistunut ”toiseen hakijaan, joka täyttää paremmin [riidanalaisen viran] vaatimukset”.
12 Neuvoston pääsihteeristön henkilöstölle ilmoitettiin 9.6.2006 nimittävän viranomaisen päätöksestä, jolla G. nimitettiin riidanalaiseen virkaan 1.7.2006 alkaen.
13 Kantaja teki 6.9.2006 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen G:n nimitystä koskevasta päätöksestä sekä päätöksestä, jolla hänen hakemuksensa hylättiin.
14 Nimittävä viranomainen hylkäsi valituksen 8.1.2007 tekemällään päätöksellä, joka annettiin kantajan asianajajalle tiedoksi faksitse 11.1.2007.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
15 Virkamiestuomioistuin pyysi neuvostoa esittämään sille työjärjestyksensä 55 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisena prosessinjohtotoimena täydellisen jäljennöksen avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta sekä jäljennöksen hakijoiden valintamenettelyssä sovelletuista sisäisistä ohjeista.
16 Neuvosto toimitti virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 30.4.2008 faksitse saapuneessa kirjeessä (alkuperäinen saapui 8.5.2008)
– täydellisen jäljennöksen avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta
– jäljennöksen neuvoston pääsihteeristön 16.7.2004 päivätystä henkilöstötiedotteesta nro 113/04, joka koskee apulaispääsihteerin päätöstä nro 111/2004, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 4 kohdan soveltamista ja jossa on organisaatiokaavio neuvoston pääsihteeristön johtotehtävistä sekä luettelo niissä 30.4.2004 toimivista virkamiehistä
– jäljennöksen ura-alueeseen A* kuuluville virkamiehille osoitetusta 17.6.2005 päivätystä kirjeestä, joka koskee yksikönpäälliköiden virkojen täyttämiseen sovellettavaa menettelyä
– jäljennöksen neuvoston pääsihteeristön 9.11.2004 päivätystä henkilöstötiedotteesta nro 188/04, joka koski yksinkönpäälliköiden valintamenettelyä.
17 Vastauksena virkamiestuomioistuimen toteuttamiin prosessinjohtotoimiin toimittamassaan kirjeessä neuvosto selitti, että se oli harkinnut uuden menettelyn käyttöön ottamista yksikönpäälliköiden virkojen täyttämiseksi. Neuvoston mukaan mainitun menettelyn tarkoituksena oli soveltaa yksikönpäälliköiden valintaan tietyin muutoksin johtajien virkojen täyttämiseen sovellettavaa käytäntöä. Neuvosto lisäsi, että kyseisen menettelyn virallistamista odotettaessa käytännössä noudatettiin johtajien tehtävien täyttämisestä säädettyä menettelyä soveltuvin osin. Neuvoston mukaan tällöin yksikönpäälliköiden tehtävien täyttämisessä nimittävää viranomaista avustaa valintakomitea, joka koostuu puheenjohtajasta (pääjohtaja / ”hakevan” osaston johtaja), kahdesta nimittävän viranomaisen nimeämästä jäsenestä ja yhdestä henkilöstökomitean nimeämästä jäsenestä.
18 Istunnossa virkamiestuomioistuin pyysi neuvostoa esittämään G:n hakemusasiakirjat sekä kaikki valintakomitean laatimat asiakirjat, jotka koskevat avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa hakijoilta edellytettyjen ominaisuuksien arviointia ja joissa mahdollisesti on taulukko, jossa vertaillaan valintaan osallistuneiden hakijoiden ansioita.
19 Virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 17.6.2008 faksitse saapuneessa kirjeessä (alkuperäinen saapui 20.6.2008) neuvosto vastasi virkamiestuomioistuimen pyyntöön. Kantaja esitti virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 7.7.2008 faksitse saapuneessa kirjeessä (alkuperäinen saapui 12.7.2008) huomautuksensa neuvoston esittämistä asiakirjoista.
20 Virkamiestuomioistuin päätti suullisen käsittelyn 12.7.2008 tekemällään päätöksellä, ja asia jätettiin ratkaistavaksi.
21 Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin
– kumoaa nimittävän viranomaisen päätökset, joilla hylättiin hänen hakemuksensa ja nimettiin G. riidanalaiseen virkaan, ja
– velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
22 Neuvosto vaatii, että virkamiestuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa asianosaiset vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Oikeudellinen arviointi
23 Kanteensa tueksi kantaja esittää kolme perustetta, jotka koskevat ilmeistä arviointivirhettä, avointa virkaa koskevan ilmoituksen noudattamatta jättämistä ja henkilöstösääntöjen 45 artiklan rikkomista.
24 Kantajan esittämät perusteet on tarkasteltava yhdessä, koska niiden perustelut ovat samat.
Asianosaisten lausumat
25 Kantaja muistuttaa ensimmäiseksi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa hakijoille asetettuja edellytyksiä olivat neuvoston pääsihteeristön toiminnan, menettelyjen ja työmenetelmien hyvä tuntemus sekä käännös- ja organisointitekniikkojen tuntemus.
26 Kantajan mukaan on niin, että suoritettuaan oikeustieteen ja eurooppaoikeuden perustutkinnon G. aloitti työt Euroopan yhteisöjen komission kuluttajansuoja-asioiden osastolla ja hänet siirrettiin tämän jälkeen ensin neuvoston pääsihteeristön pääosastolle E 6 (Balkan), sitten pääosastolle H 1 (Turvapaikka) ja lopuksi yleisiä hallinnollisia kysymyksiä käsittelevän osaston yksikköön ”Hallinnon uudistaminen, tarkastusten seuranta, yhtäläiset mahdollisuudet”. Kantajan mukaan tästä seuraa, että G:llä ei ole ”lainkaan käännösalan koulutusta ja työkokemusta erityisesti kun on kyse käännöstekniikoista ja [neuvoston pääsihteeristön] käännösosaston uusista työmenetelmistä (Trados ja Euramis)”.
27 Vastauksessaan kantaja väittää, että vaikka henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3 yksikönpäälliköt eivät hoida käännöstehtäviä ja laadunvalvontaa, joista vastaavat kielenkääntäjät ja laaduntarkastaja, avointa virkaa koskevan ilmoituksen mukaan riidanalaiseen tehtävään nimitettävä henkilö on kuitenkin vastuussa espanjan kielen yksikön hallinnoinnista henkilöstöhallinnon että koko tuotannon hallinnon (asiakirjojen valmistelu, kääntäminen, revisointi ja lopullinen esitys, toimitusaikojen noudattaminen sekä laadunvarmistaminen) osalta. Kantaja kuitenkin pohtii, voiko yksikönpäällikkö olla vastuussa koko käännösprosessista, jos hänellä ei ole varmaa osaamista käännöstekniikoista. Yksikönpäällikön on kantajan mukaan muun muassa pystyttävä tarkastamaan laaduntarkastajan ja kielenkääntäjien työ voidakseen hallinnoida henkilöstöä ja koko tuotantoa.
28 Vaikka neuvosto mainitsi G:n neljän vuoden kokemuksen hallintotehtävistä, se ei voi kantajan mukaan osoittaa, että tämä hakija tuntee käännöstekniikoita. Jos oletetaan, että G. tuntee käännösalaa jossain määrin, kyse ei missään tapauksessa voi olla sellaisesta käännöstekniikoiden tuntemuksesta, joka on verrattavissa kantajan taitoihin, joista hänellä on näyttöä usean vuoden ajalta.
29 Tämän tuomion 19 kohdassa mainituissa huomautuksissaan kantaja väittää valintakomitean todenneen, ettei G:llä ole kieliasiantuntijan koulutusta eikä käytännön kokemusta ja että hänen lähestymistapansa saattaa olla teknokraattinen. Tältä osin kantaja tukeutuu valintakomitean arviointitaulukkoon, jossa todetaan otsikon ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” alla, että G:llä ”ei ole kieliasiantuntijan käytännön kokemusta eikä koulutusta” ja otsikon ”Johtamiseen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät ominaisuudet” alla, että G:n ”lähestymistapa saattaa olla teknokraattinen”.
30 Lisäksi kantaja arvostelee valintakomiteaa ja nimittävää viranomaista siitä, että ne eivät ole ottaneet huomioon hakijoiden kolmea viimeisintä arviointikertomusta. Hänen mukaansa häntä koskevista arviointikertomuksista käy riittävällä tavalla ilmi, että hänellä on kaikki vaaditut ominaisuudet, mukaan lukien kyky hallinnoida ja käännösyksikön johtamista varten vastuullisuus, sekä koordinointi- ja organisointikyky.
31 Tämän tuomion 19 kohdassa mainituissa huomautuksissaan kantaja katsoo lopuksi myös, että valintakomitea teki ilmeisen arviointivirheen, kun se katsoi hänen hakemuksessaan kielteiseksi seikaksi sen, että hänen englannin kielen taitonsa ei ollut vakuuttava, mutta ei merkinnyt myönteiseksi seikaksi hänen ranskan kielen taitoaan. Tältä osin kantaja huomauttaa, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa vaadittuihin ominaisuuksiin kuului ainoastaan erittäin hyvä espanjan kielen taito ja sellainen englannin ja/tai ranskan kielen taito, että valittu henkilö kykenee laatimaan tekstejä toisella näistä kahdesta kielestä.
32 Neuvosto vastaa aluksi, että G. täyttää kaikki avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetetut edellytykset ja että näin ollen päättäessään nimittää hänet riidanalaiseen tehtävään nimittävä viranomainen ei käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla.
33 Neuvosto korostaa lisäksi, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä on tarkasteltava sen osan valossa, joka koskee hoidettavia tehtäviä, sellaisina kuin niitä kuvaillaan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa. Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa yksikönpäällikön työ on määritelty siten, että se on henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3 espanjan kielen yksikön hallinnointia eikä kielenkääntäjän tehtäviä valvomalla yksikön työntekijöiden käännöksiä.
34 Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa edellytetyn käännöstekniikkojen tuntemisen osalta neuvosto väittää, että tästä edellytyksestä käy selvästi ilmi, ettei siinä vaadita työkokemusta kääntämisestä vaan ainoastaan käännöstekniikkojen tuntemusta. Tältä osin neuvosto toteaa, että kantaja näyttää sekoittavan käännösalan tuntemuksen ja kokemuksen tällä alalla.
35 Neuvosto toteaa myös, että aikaisemmissa tehtävissään G. oli perehtynyt kääntämisen erityisiin tekniikkoihin ja käännösalan työmenetelmiin, erityisesti menetelmiin, joilla voidaan parantaa kokonaistuotantoa. Neuvoston mukaan kantaja sitä vastoin ei esittänyt yhtäkään seikkaa sen väitteensä tueksi, jonka mukaan hän täyttää kaikki avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetetut edellytykset, toisin kuin valintakomitea, jonka lausunnon mukaan ainoastaan G. täytti mainitut vaatimukset.
36 Lopuksi neuvosto väittää, että henkilöstösääntöjen 45 artiklan rikkomista koskeva kanneperuste on jätettävä tutkimatta, koska kantaja ei ole selvittänyt, millä tavoin nimittävä viranomainen rikkoi kyseistä säännöstä.
37 Tältä osin neuvosto vetoaa toissijaisesti siihen, että henkilöstösääntöjen 45 artiklassa viitataan ylennystä koskeviin päätöksiin. Käsiteltävänä olevassa asiassa riidanalainen virka täytettiin sen mukaan henkilöstösääntöjen 4 artiklan, 7 artiklan 1 kohdan ja 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska sekä kantaja että G. olivat palkkaluokassa, joka kuului avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa mainittuun palkkaluokkien haarukkaan (palkkaluokat 12–14).
38 Neuvoston mukaan tästä seuraa, että kantajan tältä osin esittämät perustelut voidaan ymmärtää vain siten, että niissä viitataan riidanalaista virkaa varten esitettyjen hakemusten vertailuun. Tämä vertailu tehtiin sen mukaan valintakomitean avustuksella. Näin ollen perustelut, jotka liittyvät niiden edellytysten noudattamatta jättämiseen, jotka on asetettu henkilösääntöjen 45 artiklassa yhdessä henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan kanssa, eivät ole perusteltuja.
39 Vastineessaan neuvosto täsmentää, että käännöstekniikkojen tuntemus on vain osa avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä. Sen mukaan yksikönpäällikön tehtävänä on johtaa yksikköä. Tältä osin – ja toisin kuin kantaja väittää – G. täyttää avointa virkaa koskevan ilmoituksen edellytykset.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
40 Kantaja väittää, että riidanalaiseen virkaan valittu G. ei täytä kaikkia avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä. Kantajan mukaan G:llä ei ole käännösalan eikä erityisesti käännöstekniikkojen koulutusta ja työkokemusta. Kantaja täsmensi istunnossa, että hänen hakemuksensa hylkäämistä koskeva päätös on sääntöjenvastainen myös siltä osin kuin siinä hänen mukaansa katsotaan, että hän itse ei täytä avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä. Riita koskee siis kantajan ja G:n pätevyyden arviointia, kun otetaan huomioon se, miten avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä on tulkittava.
41 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan nimittävän viranomaisen laajan harkintavallan käyttö nimitysasioissa edellyttää, että se tutkii hakemusasiakirjat huolellisesti ja puolueettomasti ja kiinnittää tarkasti huomioita avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuihin edellytyksiin niin, että se hylkää kaikki hakijat, jotka eivät täytä näitä edellytyksiä. Avointa virkaa koskeva ilmoitus on nimittäin oikeudellinen kehys, jonka nimittävä viranomainen asettaa itse itselleen ja jota sen pitää noudattaa pikkutarkasti (yhdistetyt asiat 341/85, 251/86, 258/86, 259/86, 262/86, 266/86, 222/87 ja 232/87, van der Stijl ja Cullington v. komissio, tuomio 28.2.1989, Kok., s. 511, 51 kohta; asia C-35/92 P, parlamentti v. Frederiksen, tuomio 18.3.1993, Kok., s. I-991, 15 ja 16 kohta; asia T-159/96, Wenk v. komissio, tuomio 12.5.1998, Kok. H., s. I-A-193 ja II-593, 63 kohta; asia T‑137/03, Mancini v. komissio, tuomio 3.2.2005, Kok. H., s. I-A-7 ja II-27, 85 kohta; asia T-30/04, Sena v. EASA, tuomio 4.5.2005, Kok. H., s. I-A-113 ja II‑519, 80 kohta; asia T-370/03, Wunenburger v. komissio, tuomio 5.7.2005, Kok. H., s. I-A-189 ja II-853, 51 kohta ja asia T-45/04, Tzirani v. komissio, tuomio 4.7.2006, Kok. H., s. I-A-2-145 ja II-A-2-681, 46 kohta).
42 Selvittääkseen, onko nimittävä viranomainen ylittänyt oikeudellisen kehyksen rajat, virkamiestuomioistuimen on ensiksi tutkittava, mitkä ovat avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetetut edellytykset, ja tämän jälkeen tarkistettava, täyttääkö nimittävän viranomaisen avoimeen virkaan valitsema hakija tosiasiallisesti nämä edellytykset (asia T-21/96, Giannini v. komissio, tuomio 19.3.1997, Kok. H., s. I-A-69 ja II-211, 20 kohta; em. asia Wenk v. komissio, tuomion 64 kohta ja em. asia Tzirani v. komissio, tuomion 48 kohta). Lopuksi virkamiestuomioistuimen on tutkittava, ettei nimittävä viranomainen ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä kantajan kykyjen osalta pitäessään toista hakijaa parempana (em. asia Wenk v. komissio, tuomion 72 kohta ja em. asia Mancini v. komissio, tuomion 92 kohta).
43 Kun otetaan huomioon ne seikat, joihin hallinto on voinut perustaa arvionsa, tällaisen tarkastelun on rajoituttava sen selvittämiseen, onko hallinto pitäytynyt sallituissa rajoissa ja ettei se ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla. Virkamiestuomioistuin ei siis saa korvata nimittävän viranomaisen tekemää arviota omalla hakijoiden pätevyydestä tekemällään arviolla (em. asia Wenk v. komissio, tuomion 64 kohta; asia T-152/00, E v. komissio, tuomio 19.9.2001, Kok. H., s. I-A-179 ja II-813, 29 kohta; asia T-174/02, Wieme v. komissio, tuomio 14.10.2003, Kok. H., s. I-A-241 ja II-1165, 38 kohta; asia T-248/02, Faita v. ETSK, tuomio 11.11.2003, Kok. H., s. I-A-281 ja II-1365, 71 kohta ja em. asia Tzirani v. komissio, tuomion 49 kohta).
44 Kun otetaan huomioon edellä esitetyt periaatteet, on ensiksi määritettävä, mitkä ovat ne avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetetut edellytykset, joita G. ei kantajan mukaan täytä.
45 Avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa on otsikon ”Tehtävien luonne” alla viisi kohtaa, jotka on toistettu tämän tuomion 7 kohdassa. Seuraavaksi avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa on otsikon ”Vaadittu pätevyys” alla seitsemän kohtaa, jotka on toistettu tämän tuomion 8 kohdassa. Näistä seitsemästä kohdasta kahdessa ensimmäisessä, jotka ovat luonteeltaan yleisiä, edellytetään, että hakijat ovat neuvoston virkamiehiä ja että he kuuluvat ura-alueeseen A*, palkkaluokkaan 14, 13 tai 12. Viimeinen kohta koskee kielitaitoa. Kolmannessa, neljännessä ja kuudennessa kohdassa edellytetään erityisesti hallinnointi-, koordinointi- ja organisointikykyä. Lopuksi viidennessä kohdassa hakijoilta edellytetään ”hyvää pääsihteeristön toiminnan ja menettelytapojen tuntemusta” sekä ”käännös- ja organisointitekniikkojen sekä neuvoston pääsihteeristön työmenetelmien tuntemusta”.
46 Koska kantaja kiistää G:n käännösalan tuntemuksen, on katsottava, että tässä riidassa on kyse avointa virkaa koskevan ilmoituksen osan ”Vaadittu pätevyys” viidennessä kohdassa asetetusta käännöstekniikkoihin liittyvästä vaatimuksesta. Lisäksi kantaja itse vetoaa kirjelmissään erityisesti tähän avointa virkaa koskevan ilmoituksen edellytykseen.
47 Toiseksi on todettava, että kantaja ei väitä, että espanjan kielen yksikönpäällikön pitäisi toimia käännöstehtävissä tai käännösten laadunvalvonnan tehtävissä. Kantaja kuitenkin väittää, että voidakseen huolehtia hallintotehtävistään ja organisointivelvollisuuksistaan kyseisen päällikön pitää tuntea käännöstekniikat hyvin.
48 Tältä osin on siis todettava, että avointa virkaa koskevan ilmoituksen sanamuodosta itsestään ilmenee, ettei riitä, että hakijoilla on tuntemusta hallinnoinnista ja organisoinnista sekä tuntemusta neuvoston pääsihteeristön toiminnasta. Hakijoilla pitää olla myös kääntämiseen liittyvää erityisosaamista, koska vaatimuksena on käännöstekniikkojen tuntemus.
49 Kolmanneksi on siis määriteltävä käännöstekniikkojen tuntemusta koskevan vaatimuksen merkitys ja ulottuvuus.
50 Kuten neuvosto korostaa, asetettuja edellytyksiä ei voida tulkita tehtävien luonteesta erillään (ks. vastaavasti em. asia Tzirani v. komissio, tuomion 53 kohta). Näistä edellytyksistä, jotka on mainittu tämän tuomion 7 kohdassa, kuitenkin ilmenee selvästi, että riidanalaisen viran haltijan tehtävänä on hallinnoida ja organisoida. Tästä seuraa, että edellytystä käännöstekniikkojen tuntemuksesta on tarkasteltava tämän riidanalaisen viran haltijan erityisen tehtävän valossa.
51 Tältä osin on todettava, että koska riidanalaiseen virkaan kuuluvat tehtävät eivät suoranaisesti ole käännöstehtäviä tai käännöksen laadunvalvonnan tehtäviä vaan pääasiassa hallinnon tehtäviä ja organisointitehtäviä, käännöstekniikkojen tuntemusta koskevaa edellytystä ei voida ymmärtää siten, että edellytetään samaa pätevyyttä kuin sitä, jota edellytetään kielenkääntäjän tai käännöksentarkastajan tehtäviin. On lisäksi huomautettava, että avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa ei aseteta edellytykseksi käännösalan koulutusta tai kokemusta.
52 Tätä käsitystä yksikönpäällikön tehtävistä vahvistavat neuvoston esittämät asiakirjat, joissa kuvataan uutta rakennetta henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjalla 3, johon käännöspalvelu ja näin ollen myös espanjan kielen yksikkö kuuluvat. Asiakirjasta, jonka otsikko on ”[Neuvoston pääsihteeristön] hallinnollinen uudistaminen, kertomus [henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3] optimaalisesta rakenteesta – uusi hallinnollinen rakenne”, sellaisena kuin se oli 8.7.2004 päivättynä versiona, ilmenee, että yksikönpäällikkö on sijoitettu ”käännöspalvelun päälliköiden alaisuuteen” ja että hän ”vastaa osaston ja kokonaistuotannon hallinnoinnista”. Tämän saman asiakirjan mukaan jokaisessa kieliyksikössä tuotteen laadusta vastaava henkilö vastaa asiakirjojen laadusta kokonaisuudessaan.
53 Näin ollen ilmenee selvästi, että henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3 uudelleenorganisoinnin yhtenä tavoitteena on ollut antaa yksikönpäällikölle hallinnoinnin tehtävä, kun taas yksikön sisällä laadusta vastaava henkilö vastaa asiakirjojen laadusta kokonaisuudessaan ja muun muassa niiden kääntämisestä.
54 Tästä yksikönpäällikön työtehtävien arvioinnista ilmenee, että nimittävä viranomainen ei ylittänyt harkintavaltaansa sen osalta, miten avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettua käännöstekniikkojen tuntemisen edellytystä on tulkittava.
55 Seuraavaksi on tarkistettava, täyttääkö G. tämän edellytyksen.
56 Asiakirjoista, jotka neuvosto toimitti virkamiestuomioistuimen pyynnöstä, ilmenee, että neuvosto nimitti 7.4.2006 valvontakomitean, joka koostuu kuudesta henkilöstä. Valintakomitea päätti käyttää arviointitaulukkoa arvioidessaan hakijoita haastatteluissa. Tässä taulukossa on kolme osaa, joista jokaista varten on enimmäismäärä pisteitä, eli 30 pistettä osaa ”Henkilökohtaiset ominaisuudet” varten, 30 pistettä osaa ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” varten ja 40 pistettä osaa ”Johtamiseen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät ominaisuudet” varten. Valintakomitea myös päätti, että vain niitä hakijoita, jotka ovat saaneet vähintään 50 pistettä 100 pisteestä, voidaan suositella riidanalaiseen virkaan.
57 Valintakomitea haastatteli neljää hakijaa, joiden joukossa oli sekä kantaja että G. Näiden haastattelujen jälkeen jokaisesta hakijasta täytettiin arviointitaulukko, josta käy ilmi kaikkien valintakomitean jäsenten mielipide. Tässä taulukossa on myös jokaiselle hakijalle arviointitaulukon jokaisesta kolmesta osasta myönnetyt pisteet sekä saatu kokonaispistemäärä. Näistä arviointitaulukoista ilmenee, että G. sai yhteensä 70 pistettä, jotka jakautuvat seuraavasti: osasta ”Henkilökohtaiset ominaisuudet” 24 pistettä, osasta ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” 18 pistettä ja osasta ”Johtamiseen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät ominaisuudet” 28 pistettä.
58 G:n arviointitaulukon osassa ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” mainitaan seuraavat myönteiset seikat: ”Tuntee erittäin hyvin [neuvoston pääsihteeristön] toiminnan (sekä poliittisten että hallinnollisten kysymysten näkökulmasta) – On osallistunut [henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3] uudelleenorganisointia koskevan ehdotuksen laatimiseen – On ollut aktiivisesti mukana kielipalvelun optimaalista rakennetta pohtivassa [työryhmässä].” Tämän osan negatiiviset seikat on laadittu seuraavasti: ”ei ole kieliasiantuntijan koulutusta eikä käytännön kokemusta”.
59 Neuvoston toimittamista asiakirjoista ja erityisesti G:n siirtopyynnöstä ja hänen ansioluettelostaan ilmenee, että G. osallistui aktiivisesti henkilöstön ja hallinnon pääosaston A kääntämisen ja asiakirjatuotannon linjan 3, johon kieliyksiköt kuuluvat, uudistamiseen ja että hän oli usean vuoden ajan ”hallinnollista uudistamista koskevien hankkeiden vastuuhenkilönä, erityisesti hankkeissa, jotka liittyvät virkojen kuvaukseen, organisaatiokaavioon (mukaan lukien yksikönpäällikön käsitteen käyttöönotto neuvoston pääsihteeristössä), talouden järjestämiseen, hallinnon hajauttamiseen, [henkilöstön ja hallinnon] pääosaston A [kääntämisen ja asiakirjatuotannon linjan 3] uudistamiseen ja hyviin hallintotapoihin”.
60 Neuvosto ilmoittaa vastineessaan lisäksi, mitä kantaja ei ole kiistänyt, että sen jälkeen kun hänet oli siirretty tammikuussa 2002 yleisiä hallinnollisia kysymyksiä käsittelevän osaston hallinnon uudistamisesta, tarkastusten seurannasta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaavaan yksikköön, G. on ollut henkilöstön ja hallinnon pääosaston A uudistamisen osalta vastuussa hankkeesta nro 11, joka koskee toimintasuunnitelmaa hallinnon uudistamiseksi (PAMA). Neuvoston mukaan tämä hanke jakautui [viiteen] alihankkeeseen, jotka koskevat keskeistä koordinointia, kielipalveluja ja toimistopalveluja, dokumentaatio- ja terminologiatukea, sihteeristön tehtävien asianmukaista järjestämistä ja osastojen avustamista sekä tuotannon teknisiä palveluja. Neuvosto lisää, että koska G. toimi hankkeen johtajana, hän oli jäsenenä ”henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjan 3 mietintäryhmässä”, joka käsitteli [neuvoston pääsihteeristön] hallinnon uudenaikaistamisen toimintasuunnitelmaa ja joka vuosina 2002–2004 laati kertomuksia henkilöstön ja hallinnon pääosaston A käännösten ja asiakirjatuotannon linjalle 3 sekä hallinnon uudistamisesta vastaavalle pääjohtajalle kääntämisen ja terminologiatyön dokumentaatiotuesta, laadun takaamiseksi tarkoitetuista toimista, kääntämisen ja revisoinnin työtehtävistä, olennaisten tietojen vaihdosta ja kielenkääntäjien tietokoneiden ja asianmukaisten ohjelmistojen käytöstä.
61 Tässä tilanteessa – kun otetaan huomioon käännöstekniikkojen tuntemuksen edellytyksestä tehty tulkinta – kantaja ei voi väittää, että nimittävä viranomainen laiminlöi avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä katsoessaan, että G. täytti mainitut edellytykset. On lisättävä, että kun otetaan huomioon käännöstekniikkojen tuntemisen edellytyksestä tehty tulkinta, kantajan se perustelu ei ole merkityksellinen, jonka mukaan G:n arviointitaulukon osassa ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” mainitaan negatiivisena seikkana se, että hänellä ”ei ole kieliasiantuntijan koulutusta eikä käytännön kokemusta”, koska tämä kokemus tai koulutus ei ole avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettu edellytys.
62 Lopuksi on vielä tarkistettava, ettei nimittävä viranomainen tehnyt ilmeistä arviointivirhettä hylätessään kantajan hakemuksen.
63 Tältä osin on todettava, että kantajan hakemuksen hylkäämistä koskevassa päätöksessä nimittävä viranomainen ilmoitti kantajalle, että valinta oli kohdistunut toiseen hakijaan, joka ”vastaa paremmin” riidanalaisen viran tarpeita.
64 Istunnossa neuvoston edustaja selvitti, että nimittävän viranomaisen mukaan kantaja vastasi riidanalaisen viran tarpeita heikommin kuin G.
65 Kuten tämän tuomion 56 kohdassa on jo todettu, valintakomitea oli päättänyt, että ainoastaan niitä hakijoita, jotka saavat arviointitaulukossa vähintään 50 pistettä 100 pisteestä, voidaan suositella riidanalaiseen virkaan. Lisäksi on syytä todeta, että valintakomitea ei hylännyt yhtäkään haastatteluihin kutsuttujen neljän kantajan esittämää hakemusta sillä perusteella, että jokin avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettu edellytys ei täyttynyt, ja että nämä haastattelut tehtiin ennen kuin valintakomitea tarkasteli näitä hakemuksia.
66 On siis todettava, että kantajan hakemusta ei hylätty sillä perusteella, ettei hän täyttänyt avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettuja edellytyksiä, vaan hänet syrjäytettiin hakijoiden ansioiden vertailun seurauksena. Kuitenkaan se, että virkamiehellä on ilmeisiä ja tunnustettuja ansioita, ei sulje pois sitä, että hakijoiden ansioiden vertailussa muut virkamiehet ovat ansioituneempia (em. asia Wunenburger v. komissio, tuomion 74 kohta ja asia F-46/07, Tzirani v. komissio, tuomio 22.10.2008, 119 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
67 Nyt esillä olevassa riita-asiassa on siis tarkasteltava, tekikö nimittävä viranomainen ilmeisen arviointivirheen G:n ja kantajan ansioiden vertailussa.
68 Tältä osin on huomautettava, että kantajan perustelut tukeutuvat pääasiallisesti oletukseen siitä, että käännöstekniikkojen tuntemukseen liittyvää edellytystä tulkitaan hänen ehdottamallaan tavalla. Koska tämä tulkinta on kuitenkin hylättävä, kuten tämän tuomion 49–54 kohdassa todetaan, kantaja ei voi väittää, että nimittävä viranomainen teki ilmeisen arviointivirheen.
69 Ensimmäiseksi on nimittäin todettava, että valintakomitea myönsi hyvin erilaiset arvosanat G:lle ja kantajalle. Kuten tämän tuomion 57 kohdassa on todettu, G. sai yhteensä 70 pistettä, jotka koostuivat seuraavista: osasta ”Henkilökohtaiset ominaisuudet” 24 pistettä, osasta ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” 18 pistettä ja osasta ”Johtamiseen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät ominaisuudet” 28 pistettä. Kantaja puolestaan sai yhteensä vain 42 pistettä, jotka jakautuivat niin, että hän sai osasta ”Henkilökohtaiset ominaisuudet” 10 pistettä, osasta ”Tehtävään liittyvät ominaisuudet” 20 pistettä ja osasta ”Johtamiseen ja ryhmätyöskentelyyn liittyvät ominaisuudet” 12 pistettä.
70 Toiseksi on todettava, että kun otetaan huomioon se, kuinka avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa asetettua edellytystä käännöstekniikkojen tuntemuksesta on tulkittava, kantajan perustelu ei aseta kyseenalaiseksi valintakomitean käyttämän arviointitaulukon rakennetta erityisesti siltä osin kuin on kyse avointa virkaa koskevan ilmoituksen hallinnointikykyä koskevalle edellytykselle annetusta painoarvosta.
71 Kolmanneksi kantaja ei osoita, että hän täyttäisi paremmin kuin G. avointa virkaa koskevan ilmoituksen edellytykset sellaisina kuin ne on ymmärrettävä erityisesti käännöstekniikkojen tuntemista koskevan edellytyksen osalta.
72 Tästä seuraa, ettei nimittävä viranomainen tehnyt ilmeistä arviointivirhettä, kun se katsoi, että G:n hakemus vastasi paremmin riidanalaisen viran vaatimuksia kuin kantajan hakemus.
73 Tätä päätelmää ei voi kumota väitteellä, joka perustuu siihen, että valintakomitea jätti henkilöstösääntöjen 45 artiklan vastaisesti työskentelynsä aikana ottamatta huomioon kolme viimeisintä arviointikertomusta. Ensinnäkin neuvosto väittää vastineessaan, että kolme viimeisintä arviointikertomusta otettiin huomioon. Tämän tuomion 19 kohdassa mainituissa huomautuksissaan kantaja toteaa, että neuvoston virkamiestuomioistuimelle toimittamissa asiakirjoissa ei mainita näiden arviointikertomusten tarkastelua. Pelkästään siitä, että arviointitaulukoissa ei viitata näihin arviointikertomuksiin, ei kuitenkaan voida päätellä, että valintakomitea ei tarkastellut näitä kertomuksia (ks. vastaavasti asia F-44/05, Strack v. komissio tuomio, 25.9.2008, 165 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa). Lisäksi on todettava, että vaikka kantajan arviointikertomuksissa on maininta hänen hallinnointi- ja organisointikyvystään, hän ei kuitenkaan ole osoittanut, että näistä arviointikertomuksista käy ilmi, että nimittävä viranomainen teki ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että G:n hakemus täyttää riidanalaisen viran tarpeet paremmin kuin kantajan hakemus. Tältä osin on nimittäin otettava huomioon valintakomitean ansioiden vertailussa toteama merkittävä ero kantajan ja G:n ansioiden välillä.
74 Vaikka oletetaan, että valintakomitea toimi sääntöjenvastaisella tavalla ilmoittaessaan arvionsa kantajan englannin kielen taidon osalta, tämä ei riitä osoittamaan, että nimittävä viranomainen teki ilmeisen arviointivirheen. Tämän seikan osalta on nimittäin otettava huomioon valintakomitean ansioiden vertailussa toteama merkittävä ero kantajan ja G:n ansioiden välillä. Muutoin on syytä todeta, että kantaja mainitsi ansioluettelossaan paitsi ranskan kielen myös englannin kielen taitonsa, jota hän luonnehti erinomaiseksi. Lisäksi kantajan ranskan kielen taidon tason osalta on todettava, että se, että valintakomitea ei maininnut sitä arviointitaulukossa myönteisenä eikä kielteisenä ominaisuutena, ei myöskään osoita, että asiassa olisi tapahtunut ilmeinen arviointivirhe.
75 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että perusteet, jotka koskevat ilmeistä arviointivirhettä, avointa virkaa koskevan ilmoituksen noudattamatta jättämistä ja henkilöstösääntöjen 45 artiklan rikkomista, on hylättävä ilman, että on aiheellista lausua neuvoston esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä, joka koskee henkilöstösääntöjen 45 artiklan rikkomiseen liittyvää kanneperustetta. Kanne on siis hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
76 Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan mukaan kyseisen työjärjestyksen II osaston 8 luvun oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimaksuja koskevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan asioihin, jotka on pantu vireille virkamiestuomioistuimessa tämän työjärjestyksen voimaantulopäivästä eli 1.11.2007 lukien. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen tältä osin merkityksellisiä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asioihin, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa ennen tätä päivää.
77 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 88 artiklassa määrätään kuitenkin, että yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisissä riita-asioissa toimielinten on vastattava omista kuluistaan. Koska kantaja on hävinnyt asian, on määrättävä, että jokainen asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Mahoney | Kanninen | Gervasoni |
Julistettiin Luxemburgissa 6 päivänä toukokuuta 2009.
Tämän päätöksen teksti ja siinä mainittujen yhteisöjen tuomioistuinten päätösten tekstit, joita ei vielä ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla yhteisöjen tuomioistuimen seuraavalla internet-sivulla: www.curia.europa.eu