Asia T‑116/11

Association médicale européenne (EMA)

vastaan

Euroopan komissio

Välityslauseke – Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ja innovointia tukeva Euroopan yhteisön kuudes tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelma (2002 – 2006) – Dicoems-sopimus ja Cocoon-sopimus – Osa ilmoitetuista menoista ei ole sopimuslausekkeiden mukaisia – Sopimusten päättäminen – Osan maksetuista määristä palauttaminen – Vahingonkorvaukset – Vastakanne – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Perusteeton etu – Kumoamiskanne – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Toimi, joka on tehty yksinomaan sopimusoikeudellisessa yhteydessä, josta sitä ei voida erottaa – Veloitusilmoitus – Tutkimatta jättäminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 11.12.2013

1.      Kumoamiskanne – Kanne, joka koskee tosiasiassa sopimusriitaa – Komission esittämän veloitusilmoituksen kumoaminen – Unionin tuomioistuimen toimivallan puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 ja SEUT 288 artikla)

2.      Euroopan unionin talousarvio – Yhteisön taloudellinen tuki – Tuensaajan velvollisuus noudattaa tuen myöntämisedellytyksiä – Rahoitus koskee ainoastaan tosiasiallisesti aiheutuneita kuluja – Ilmoitettujen kulujen tosiasiallisuutta ei ole osoitettu – Tukikelvottomat kulut

(SEUT 317 artikla)

3.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Hyvän hallinnon periaate

4.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Sopimuksen nojalla tehty päätös

(SEUT 296 artikla)

5.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Unionin perusteettoman edun kiellon periaate – Käsite

6.      Tuomioistuinmenettely – Kanteiden tutkittavaksi ottaminen – Kanne kirjeestä, jonka tutkimuksen toimeenpanovirasto on laatinut toimivaltansa puitteissa – Komissiota vastaan nostettu vahingonkorvauskanne sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella – Tutkimuksen toimeenpanovirasto on oikeushenkilö – Tutkimatta jättäminen

(Neuvoston asetuksen N:o 58/2003 4 artiklan 2 kohta ja 21 artikla; komission päätös 2008/ 46)

7.      Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäynnin kohde – Muuttaminen oikeudenkäynnin aikana – Kielto

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 72, 74 ja 75 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 236 ja 263 kohta)

3.      Unionin toimielimiä velvoittavat suhteessa hallintoalamaisiin yleisestä hyvän hallinnon periaatteesta johtuvat velvoitteet yksinomaan silloin, kun ne täyttävät hallinnollisia tehtäviään. Jos sitä vastoin komission ja kantajan välinen suhde on selvästi sopimusoikeudellinen, kantaja voi arvostella komissiota ainoastaan sopimusmääräysten tai sopimukseen sovellettavan oikeuden rikkomisesta.

(ks. 245 kohta)

4.      Euroopan unionin toimielimiä SEUT 296 artiklan nojalla sitova perusteluvelvollisuus koskee ainoastaan kyseisen toimielimen yksipuolisia toimintatapoja. Se ei näin ollen velvoita toimielintä toimintatapoihin sen sopimuksen nojalla, joka sitoo kyseisen toimielimen vastapuoleen.

(ks. 275 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 282 kohta)

6.      Ei voida katsoa, että komissio olisi lähettänyt kirjeen, jossa on tutkimuksen toimeenpanoviraston (REA) ylätunniste, jonka on allekirjoittanut REA:n yksikönpäällikkö ja jonka REA on lähettänyt toimivaltansa puitteissa, tai että komissio olisi vastuussa siitä.

Tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta annetulla asetuksella N:o 58/2003 myönnetään komissiolle toimivalta perustaa toimeenpanovirastoja ja antaa niille tiettyjä yhteisön ohjelman tai ohjelmien hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Vaikka komissio hoitaa edelleen tehtävät, joihin liittyy poliittisia valintoja ilmentävää harkintavallan käyttöä, viraston tehtäväksi voidaan antaa hankkeen eri vaiheiden hallinnointi, talousarvion toteuttamistoimien vahvistaminen sekä yhteisön ohjelman toteuttamiseksi tarvittavien toimien, etenkin sopimusten tekemiseen ja avustuksiin liittyvien toimien, toteuttaminen komission valtuutuksen perusteella. Lisäksi tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että toimeenpanovirasto on oikeushenkilö. Kyseisen asetuksen 21 artiklasta ilmenee, että viraston sopimukseen perustuva vastuu määräytyy asianomaiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti ja että sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa toimeenpanoviraston on korvattava viraston tai sen henkilöstön tehtäviä hoitaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden oikeudelle yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

Kyseisen asetuksen mukaisesti komissio perusti REA :n päätöksellä 2008/46. Tämän päätöksen 1 artiklassa todetaan, että REA:n perussäännöstä säädetään asetuksessa N:o 58/2003. Tästä seuraa, että REA on oikeushenkilö. Samoin päätöksestä 2008/46 ja asetuksen N:o 58/2003 21 artiklasta, kun niitä tarkastellaan yhdessä, seuraa, että sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta REA:n on korvattava sen tai sen henkilöstön tehtäviä hoitaessaan aiheuttamat vahingot.

(ks. 292–296, 299 ja 300 kohta)

7.      Kun kanne on nostettu unionin yleisessä tuomioistuimessa välityslausekkeen perusteella, sen tulee ratkaista oikeusriita sopimukseen sovellettavan kansallisen aineellisen lainsäädännön perusteella.

Sen sijaan sen yleisesti hyväksytyn oikeusperiaatteen, jonka mukaan jokainen tuomioistuin soveltaa omia menettelysääntöjään, mukaisesti lainkäyttötoimivaltaa sekä vaatimusten tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä arvioidaan pelkästään unionin oikeuden perusteella. Kun vastakanne on esitetty vastauskirjelmän yhteydessä unionin yleisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa, sen tutkittavaksi ottaminen on määritettävä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan mukaisesti. Tässä määräyksessä kielletään uusien perusteiden esittäminen asian käsittelyn kuluessa, mutta se sallitaan tietyissä olosuhteissa. Tässä määräyksessä ei kuitenkaan sallita sitä, että asianosainen muuttaa asian käsittelyn kuluessa asian kohdetta. Työjärjestyksen 48 artiklassa ei erotella toisistaan tilanteita sen mukaan, onko kyse kantajasta vai vastaajasta. Myöskään tutkittavaksi ei oteta oikeudenkäyntiväitettä tai perustetta, joka esitettiin ensimmäisen kerran vastauskirjelmässä ja joka ei perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin.

(ks. 310–316 kohta)