Asia T‑188/12
Patrick Breyer
vastaan
Euroopan komissio
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kirjelmät, jotka Itävallan tasavalta on esittänyt unionin tuomioistuimessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 27.2.2015
1. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimielimen päätös, jolla evätään oikeus tutustua asiakirjaan – Oikeudenkäynnin aikana tiedoksi annetut asiakirjat – Kohdetta vaille jäänyt kanne – Lausunnon antamisen raukeaminen
(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)
2. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Asiakirjan käsite – Soveltamisala
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohta ja 3 artiklan a alakohta)
3. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Asiakirjan käsite – Soveltamisala – Jäsenvaltion unionin tuomioistuimessa päättyneen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä laatimat kirjelmät kuuluvat asiakirjan käsitteen soveltamisalaan
(SEUT 258 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohta, 3 artiklan a alakohta ja 4 artiklan 2 kohta)
4. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Soveltamisala – Unionin tuomioistuimen tuomiovaltansa käyttöön liittyvien asiakirjojen sulkeminen soveltamisalan ulkopuolelle – Käsite – Jäsenvaltion päättyneen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä esittämät kirjelmät eivät kuulu käsitteen soveltamisalaan
(SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta ja SEUT 258 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 ja 5 kohta)
5. Tuomioistuinkäsittely – Asioiden käsittely unionin yleisessä tuomioistuimessa – Asianosaisten suojaaminen oikeudenkäyntiasiakirjojen epäasianmukaiselta käytöltä – Ulottuvuus – Vastapuolen vastineen julkaisemista internetissä ei voida hyväksyä – Huomioon ottaminen oikeudenkäyntikulujen jakamisesta määrättäessä
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen kirjaajan ohjeiden 5 artiklan 8 kohta)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 27–29 kohta)
2. Asiakirjan käsite, joka on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa määritelty laajasti, kattaa asiakirjat, joilla tarkoitetaan ”mitä tahansa tallennetta (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee unionin toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä”. Tämä määritelmä perustuu lähinnä siihen, että on olemassa säilytetty sisältö, joka voidaan jäljentää tai johon voidaan tutustua sen tuottamisen jälkeen, ja on täsmennettävä yhtäältä, että tallennusvälineellä, tallennetun sisällön tyypillä ja laadulla samoin kuin sisällön koolla, pituudella, merkittävyydellä tai esitystavalla ei ole merkitystä sen kysymyksen kannalta, kuuluuko kyseinen sisältö määritelmän piiriin, ja toisaalta, että ainoa sisältöön, jota tämä määritelmä voi koskea, liittyvä rajoitus on ehto, jonka mukaan kyseisen sisällön on koskettava kyseisen toimielimen vastuualueeseen kuuluvaa politiikkaa, toimintaa tai päätöksiä.
(ks. 41 ja 42 kohta)
3. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä 3 artiklan a alakohdan kanssa, tarkoitetuiksi toimielimen hallussa oleviksi asiakirjoiksi on katsottava jäsenvaltion toimittamat asiakirjat, jotka on jätetty unionin tuomioistuimeen SEUT 258 artiklaan perustuvassa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä ja toimitettu asianosaisena olevalle komissiolle.
Tätä päätelmää ei voida asettaa kyseenalaiseksi sen seikan nojalla, että kirjelmiä ei ole osoitettu asianosaisena olevalle kyseiselle toimielimelle vaan unionin tuomioistuimelle, ja että toimielin on saanut vain unionin tuomioistuimen toimittamat kopiot. On kuitenkin niin, että vaikka asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohdan nojalla asetusta sovelletaan ainoastaan toimielimen hallussa oleviin asiakirjoihin, toisin sanoen toimielimen laatimiin tai sen vastaanottamiin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin, ei tässä säännöksessä millään tavoin edellytetä, että asetusta sovelletaan toimielimen vastaanottamiin asiakirjoihin vain, mikäli kyseinen kyseisen asiakirjan laatija on osoittanut sen tälle toimielimelle ja toimittanut sen sille suoraan. Koska asiakirjan käsite on lisäksi asetuksen N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa määritelty laajasti ja se perustuu säilytetyn sisällön olemassaoloon, on katsottava, että kyseisessä säännöksessä tarkoitetun asiakirjan olemassaoloon ei vaikuta se, että asianomaisia kirjelmiä ei ole toimitettu kyseiselle toimielimelle alkuperäisinä vaan kopioina.
Lisäksi asiakirjan käsitteen laajasta määritelmästä sekä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa olevan tuomioistuinkäsittelyjen suojaa koskevan poikkeuksen muotoilusta ja itse olemassaolosta johtuu, että unionin lainsäätäjä ei ole halunnut sulkea toimielinten lainkäyttöasioita koskevaa toimintaa asiakirjoihin tutustumista koskevan kansalaisten oikeuden ulkopuolelle. Tämä päätelmä on tehtävä sitäkin suuremmalla syyllä, että tässä asetuksessa ei suljeta sen soveltamisalan ulkopuolelle toimielinten lainkäyttöasioita koskevaa toimintaa eikä siinä rajoiteta soveltamisalaa koskemaan vain toimielinten hallinnollista toimintaa. Koska kirjelmät on toimitettu komissiolle sellaisen jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn yhteydessä, jonka komissio on aloittanut käyttäen SEUT 258 artiklaan perustuvaa toimivaltaansa, komissio on lisäksi saanut ne toimivaltaansa käyttäessään.
Jäsenvaltion tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä toimittamien kirjelmien sisällyttäminen asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalaan ei myöskään vaaranna tuomioistuinkäsittelyä koskeviin asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen liittyvien erityissääntöjen tavoitetta. Kyseisen käsittelyn suoja voidaan nimittäin tarvittaessa varmistaa soveltamalla asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta, sillä tarkennuksella, että voidaan ottaa huomioon se, että unionin tuomioistuimien erityissäännöissä ei määrätä kolmansien oikeudesta tutustua unionin tuomioistuimille tuomioistuinkäsittelyssä toimitettuihin kirjelmiin, tulkittaessa tuomioistuinkäsittelyn suojaa koskevaa poikkeusta.
(ks. 48–51, 53, 54, 57, 61, 104 ja 105 kohta)
4. Komission tuomioistuinkäsittelyä varten laatimien kirjelmien tavoin kirjelmillä, jotka jäsenvaltio on toimittanut unionin tuomioistuimelle jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä, jonka komissio on aloittanut sitä vastaan, on erityisiä ominaisuuksia siksi, että ne luonteeltaan liittyvät myös unionin tuomioistuimen tuomiovallan käyttöön. Kun nimittäin otetaan huomioon, että vastaajana olevalla jäsenvaltiolla on puolustautuakseen oikeus vedota kirjelmissään kaikkiin sen käytettävänä oleviin perusteisiin, unionin tuomioistuin saa jäsenvaltion kirjelmistä tietoonsa seikkoja, joiden perusteella se joutuu antamaan ratkaisunsa.
Tästä on todettava, että vaikka jäsenvaltion jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn yhteydessä toimittamat kirjelmät liittyvät unionin tuomioistuinten tuomiovallan käyttöön, ne eivät – sen enempää kuin komissionkaan laatimat kirjelmät – kuulu unionin tuomioistuimen tuomiovaltaa koskevan, SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisen asiakirjoihin tutustumista koskevasta oikeudesta tehdyn poikkeuksen soveltamisalaan. On nimittäin niin, että sen lisäksi, että jäsenvaltion tuomioistuinkäsittelyä varten laatimilla kirjelmillä on yhteisiä erityisiä ominaisuuksia, on todettava, ettei SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta eikä se, että kirjelmät ovat peräisin eri tahoilta, eikä myöskään näiden kirjelmien luonne velvoita tekemään eroa komissiolta peräisin olevien kirjelmien ja jäsenvaltiolta peräisin olevien kirjelmien välillä niiden ottamiseksi asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden piiriin. Tästä seuraa, että SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljättä alakohtaa ei voida tulkita niin, että sillä vahvistettaisiin, siltä osin kuin kyse on toimielimen tuomioistuinkäsittelyä varten laatimista kirjelmistä, laatijasääntö, joka velvoittaisi tekemään eron toimielimen tuomioistuinkäsittelyä varten laatimien kirjelmien ja jäsenvaltion jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä varten laatimien kirjelmien välillä.
Sitä vastoin on tehtävä ero yhtäältä sen, että unionin tuomioistuimen tuomiovallan käyttö on suljettu SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa pois asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden piiristä, ja toisaalta tällaista menettelyä varten laadittujen kirjelmien välillä; vaikka nämä viimeksi mainitut kirjelmät liittyvät kyseiseen tuomiovallan käyttöön, niihin ei kuitenkaan sovelleta kyseisellä määräyksellä määrättyä poissulkemista vaan ne päinvastoin kuuluvat asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden piiriin. Näin ollen SEUT 15 artiklan 3 kohdan neljäs alakohta ei ole esteenä sille, että jäsenvaltion tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä toimittamien kirjelmien katsotaan kuuluvan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalaan edellyttäen kuitenkin, että tämän asetuksen soveltamisedellytykset täyttyvät, ja rajoittamatta tarvittaessa jonkin kyseisen asetuksen 4 artiklassa olevan poikkeuksen soveltamista ja tämän artiklan 5 kohdassa määrätyn sen mahdollisuuden soveltamista, jonka mukaan jäsenvaltio voi pyytää kyseessä olevaa toimielintä olemaan luovuttamatta jäsenvaltion kirjelmiä.
(ks. 72, 73, ja 79–83 kohta)
5. Ks. tuomion teksti.
(ks. 118–120 kohta)