Kanne 28.2.2013 - Oil Pension Fund Investment Company v. neuvosto

(Asia T-121/13)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Oil Pension Fund Investment Company (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja K. Kleinschmidt)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan välittömin oikeusvaikutuksin Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/829/YUTP ja asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1264/2012 siltä osin kuin kyseiset toimet koskevat kantajaa

kehottamaan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 artiklan mukaisen prosessinjohtotoimena vastaajaa esittämään kaikki kanteen kohteena olevaan päätökseen liittyvät asiakirjat siltä osin kuin ne koskevat kantajaa

velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin, puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja tehokkaan oikeussuojan loukkaamiseen

Kantaja väittää tältä osin muun muassa, että kanteen kohteena olevien toimien perustelut ovat kantajan kannalta käsittämättömät ja ettei vastaaja ole erikseen esittänyt kantajalle järkeviä syitä. Kantajan puolustautumisoikeuksia ja oikeussuojaa on näin ollen loukattu. Myös oikeutta tulla kuulluksi on loukattu. Kantaja väittää, ettei vastaaja ole antanut kanteen kohteena oleva toimia sille tiedoksi ja ettei kantajaa kuultu. Kantaja väittää myös, ettei vastaaja arvioinut sen tilannetta oikein. Kantaja katsoo, ettei sille annettu mahdollisuutta lakiin perustuvaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska sillä ei riittävien tietojen puuttumisen takia ollut tilaisuutta ottaa yksityiskohtaisesti kantaa neuvoston asiaa koskeviin väitteisiin ja väitettyyn näyttöön tai esittää oikeudenkäynnissä vastakkaista näyttöä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeisiin arviointivirheisiin ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen

Kantajan mukaan neuvosto teki ilmeisen arviointivirheen toteuttaessaan kanteen kohteena olevat toimet. Neuvosto ei riittävästi/asianmukaisesti tutkinut riidanalaisten toimien taustalla olevia tosiseikkoja. Kantaja väittää tältä osin muun muassa, ettei rajoittavien toimenpiteiden toteuttamista koskevia perusteita, joihin kanteen kohteena olevissa toimissa viitataan, voida soveltaa. Kanteen kohteena olevat toimet ovat myös ristiriidassa suhteellisuusperiaatteen kanssa.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien loukkaamiseen

Kantaja väittää, että kanteen kohteena olevilla toimilla loukataan sen perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (EUVL 2010, C 83, s. 389; jäljempänä perusoikeuskirja). Kantaja vetoaa tältä osin siihen, että sen oikeutta harjoittaa elinkeinoa Euroopan unionissa (perusoikeuskirjan 16 artikla) ja oikeutta nauttia laillisesti hankkimastaan omaisuudesta sekä luovuttaa sitä (perusoikeuskirjan 17 artikla) loukataan. Kantaja vetoaa lisäksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen (perusoikeuskirjan 20 artikla) ja syrjintäkiellon periaatteen (perusoikeuskirjan 21 artikla) loukkaamiseen.

____________