Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Sąd Okręgowy w Krakowie (Puola) on esittänyt 30.1.2024 – Alior Bank S.A. v. J.D.

(Asia C-71/24, Alior Bank)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Sąd Okręgowy w Krakowie

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Alior Bank S.A.

Vastaaja: J.D.

Ennakkoratkaisukysymykset

1)     Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETYkumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY¹ 10 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan j alakohdan kanssa, kun otetaan huomioon unionin oikeuden tehokkuusperiaate ja mainitun direktiivin tavoite sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY² 3 artiklan 1 ja 2 kohta, luettuna yhdessä sen 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että nämä säännökset ovat esteenä sille, että kulutusluottosopimuksissa, joiden sopimusehdoista ei ole sovittu erikseen elinkeinonharjoittajan (luotonantaja) ja kuluttajan (luotonottaja) välisissä neuvotteluissa, käytetään ehtoja, joiden mukaan luotonottaja perii korkoa paitsi kuluttajan nostamasta luoton määrästä myös muista luottokustannuksista (eli provisiosta ja muista maksuista, jotka eivät sisälly kuluttajan nostaman luoton määrään ja jotka sisältyvät kuluttajan kulutusluottosopimuksen mukaisen velvollisuutensa perusteella maksettavaksi tulevaan kokonaismäärään)?

2)    Onko kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta 23.4.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY 10 artiklan 2 kohdan f ja g alakohtaa, kun otetaan huomioon unionin oikeuden tehokkuusperiaate ja mainitun direktiivin tavoite sekä kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY 5 artikla, tulkittava siten, että nämä säännökset ovat esteenä sille, että kulutusluottosopimuksissa, joiden sopimusehdoista ei ole sovittu erikseen elinkeinonharjoittajan (luotonantaja) ja kuluttajan (luotonottaja) välisissä neuvotteluissa, käytetään ehtoja, joissa ilmoitetaan ainoastaan lainakorko ja pääomitettujen korkojen kokonaismäärä, jonka kuluttaja on velvollinen maksamaan täyttääkseen sopimuksen mukaisen velvoitteensa, numeroina ilmaistuna ilman, että kuluttajalle samalla ilmoitetaan nimenomaisesti, että (numeroina ilmaistujen) pääomitettujen korkojen laskentaperusteena on käytetty eri määrää kuin kuluttajan todellisuudessa nostaman luoton määrää, ja erityisesti, että laskentaperusteena on käytetty kuluttajan nostaman luoton määrän ja muiden luottokustannusten (eli provision ja muiden maksujen, jotka eivät sisälly kuluttajan nostaman luoton määrään ja jotka sisältyvät kuluttajan kulutusluottosopimuksen mukaisen velvollisuutensa perusteella maksettavaksi tulevaan kokonaismäärään) yhteenlaskettua määrää?

____________

¹ EUVL 2008, L 133, s. 66.

¹ EUVL 1993, L 95, s. 29.