YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto)

17 päivänä syyskuuta 1997 (1)

Kumoamiskanne - Riidanalaisen säädöksen kumoaminen taannehtivin vaikutuksin - Lausunnon antamisen raukeaminen

Asiassa T-26/97,

Antillean Rice Mills NV, Alankomaiden Antillien oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Bonaire (Alankomaiden Antillit), edustajinaan asianajajat W. Knibbeler, Amsterdam, ja K. J. Defares, Rotterdam, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto M. Loesch, 11 rue Goethe,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellinen neuvonantaja T. van Rijn, prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevan riisin tuontia koskevien suojatoimenpiteiden käyttöön ottamisesta 8 päivänä tammikuuta 1997 annetun komission asetuksen (EY) N:o 21/97 (EYVL L 5, s. 24) kumoamista,

EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Lenaerts sekä tuomarit P. Lindh ja J. D. Cooke,

kirjaaja: H. Jung,

on antanut seuraavan

määräyksen

1.

    Komissio antoi 8.1.1997 merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevan riisin tuontia koskevien suojatoimenpiteiden käyttöön ottamisesta asetuksen (EY) N:o 21/97 (jäljempänä asetus N:o 21/97). Tätä asetusta sovellettiin sen 7 artiklan toisen kohdan mukaan 1.1.-30.4.1997.

2.

    Kantaja on yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 6.2.1997 jättämällään kannekirjelmällä nostanut tätä asetusta koskevan kumoamiskanteen. Kanne kirjattiin numerolla T-26/97.

3.

    Samana päivänä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen toimittamallaan erillisellä hakemuksella kantaja on EY:n perustamissopimuksen 185 ja 186 artiklan nojalla vaatinut välitoimista määräämistä. Tämä hakemus on kirjattu numerolla T-26/97 R, ja se poistettiin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen rekisteristä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentin 20.3.1997 antamalla määräyksellä, jonka mukaan oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

4.

    Kumoamiskanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen. Ensimmäinen koskee perustamissopimuksen 133 artiklan 1 kohdan ja merentakaisten maiden ja alueiden assosioinnista Euroopan talousyhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston päätöksen 91/482/ETY (EYVLL 263, s. 1, jäljempänä MMA-päätös) 101 artiklan 1 kohdan rikkomista. Toinen kanneperuste koskee MMA-päätöksen 109 artiklan 1 kohdan rikkomista. Kolmas kanneperuste koskee MMA-päätöksen 109 artiklan 2 kohdan rikkomista. Neljäs eli viimeinen kanneperuste koskee toimien huolellisen valmistelun periaatteen loukkaamista ja perustamissopimuksen 190 artiklan rikkomista.

5.

    Neuvosto antoi 17.2.1997 MMA-päätöksen liitteessä IV olevan 1 artiklan 7 kohdan nojalla merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevan riisin tuontia koskevien suojatoimenpiteiden käyttöön ottamisesta asetuksen (EY) N:o 304/97 (EYVL L 51, s. 1, jäljempänä asetus N:o 304/97).

6.

    Tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaan asetuksella kumotaan komission asetus N:o 21/97. Asetusta N:o 21/97 sovellettiin sen 8 artiklan toisen kohdan mukaan taannehtivin vaikutuksin 1.1.-30.4.1997 muuten paitsi sen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan osalta, jota sovellettiin vasta siitä alkaen, kun asetus tuli voimaan 21.2.1997, jolloin se julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

7.

    Kantaja on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 27.2.1997 jättämällään kannekirjelmällä nostanut tätä asetusta koskevan kumoamiskanteen. Kanne kirjattiin numerolla T-41/97.

8.

    Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen, jotka ovat samat kuin asiassa T-26/97 esitetyt kanneperusteet.

9.

    Komissio vaati ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 11.3.1997 jättämällään, 10.3.1997 päivätyllä kirjeellä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta toteamaan, että asiassa T-26/97 nostettu kanne oli jäänyt vaille kohdetta asetuksen N:o 304/97 antamisen takia, korostaen samalla, että tätä asetusta sovellettiin taannehtivin vaikutuksin 1.1.1997 alkaen ja että sillä kumottiin asetus N:o 21/97.

10.

    Kantaja vastusti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 18.3.1997 jättämällään, 17.3.1997 päivätyllä kirjeellä komission vaatimusta ja väitti, ettei ole näytetty toteen, että se asetuksen N:o 304/97 säännös, jolla kumotaan taannehtivin vaikutuksin asetus N:o 21/97, olisi annettu MMA-päätöksen liitteessä IV olevien sääntöjen mukaisesti.

11.

    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että komission 10.3.1997 päivätty kirje on prosessiväite, joka voidaan ratkaista ilman suullista käsittelyä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan mukaan.

12.

    Jos kantajan väitettä on tulkittava siten, että kanne asiassa T-26/97 ei ole jäänyt vaille kohdetta, koska ei ole varmaa, onko asetus N:o 21/97 kumottu asetuksella N:o 304/97, sillä ei ole osoitettu, että asetus N:o 304/97 olisi annettu MMA-päätöksen liitteessä IV edellytetyssä menettelyssä, on todettava, että asetuksessa N:o 304/97 viitataan nimenomaisesti MMA-päätöksen liitteessä IV olevan 1 artiklan 7 kohtaan, että tämän asetuksen neljännessä perustelukappaleessa täsmennetään, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus saattoi komission päätöksen antaa asetus N:o 21/97 neuvoston käsiteltäväksi MMA-päätöksen liitteessä IV olevan 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti, ja että tämän asetuksen viidennessä perustelukappaleessa todetaan, että saman artiklan 7 kohdan mukaisesti neuvosto voi päättää asiasta toisin siinä mainitun määräajan kuluessa.

13.

    Kantaja ei siis voi väittää, ettei ole osoitettu, että asetus N:o 304/97 on annettu MMA-päätöksen liitteessä IV edellytetyssä menettelyssä. Lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että kantaja ei ole vedonnut tähän kanneperusteeseen asian T-41/97 kanteessa.

14.

    Jos kantajan väitettä on tulkittava siten, että kanne asiassa T-26/97 ei ole menettänyt kohdettaan, koska asetuksen N:o 21/97 taannehtivin vaikutuksin tapahtuneen kumoamisen laillisuus ei ole selvää niin kauan kuin kumoamiskanne asetuksesta N:o 304/97 on vireillä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jolloin siis asetuksesta N:o 21/97 saattaa tarpeen vaatiessa taas tulla sovellettavaa oikeutta sen jälkeen, kun asetus N:o 304/97 on mahdollisesti kumottu, on todettava, että kun komissio on esittänyt vaatimuksen siitä, että lausunnon antamisen asiassa pitäisi raueta, ja todennut, että asetus N:o 21/97 on taannehtivin vaikutuksin kumottu ja korvattu asetuksella N:o 304/97, se on implisiittisesti mutta varmasti tunnustanut, että asetus N:o 21/97 ei enää ole osa yhteisön oikeusjärjestystä. Tästä seuraa, että jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa asetuksen N:o 304/97, komissio ei enää voi vedota asetuksen N:o 21/97 sovellettavuuteen ja vedota siihen kantajaa vastaan.

15.

    Tässä tilanteessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että komission asetuksen N:o 21/97 kumoaminen neuvoston asetuksella N:o 304/97 tarkoittaa sitä, että kantaja on saavuttanut tässä asiassa nostamallaan kanteella vaatimansa tuloksen eli sen, että asetus N:o 21/97 ei enää ole osa yhteisön oikeusjärjestystä.

16.

    Tästä seuraa, että tämä kanne on menettänyt kohteensa, joten lausunnon antaminen asiassa raukeaa.

Oikeudenkäyntikulut

17.

    Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 6 kohdan mukaan jos lausunnon antaminen asiassa raukeaa, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan. On selvää, että asetus N:o 21/97 on kumottu tämän kanteen nostamisen jälkeen päätöksellä, jonka neuvosto on tehnyt MMA-päätöksen liitteessä IV edellytetyssä menettelyssä. Tämän kumoamisen syynä ei ole komission tekemä virhe eikä se, että kantajan kanteessaan esittämien kanneperusteiden olisi tunnustettuolevan perusteltuja, vaan yksinkertaisesti se, että neuvosto on käyttänyt sille kuuluvaa päätösvaltaa. Tässä tilanteessa on päätettävä, että asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan välitoimihakemuksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN

(neljäs jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

1)    Lausunnon antaminen asiassa raukeaa.

2)    Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan välitoimihakemuksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.

Annettiin Luxemburgissa 17 päivänä syyskuuta 1997.

H. Jung

K. Lenaerts

kirjaaja

neljännen jaoston puheenjohtaja

1: Oikeudenkäyntikieli: hollanti.