Asia C-677/16
Montero Mateos
vastaan
Agencia Madrileña de Atención Social de la Consejería de Políticas Sociales y Familia de la Comunidad Autónoma de Madrid
(Juzgado de lo Social nº 33 de Madridin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 1999/70/EY – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – 4 lauseke – Syrjintäkiellon periaate – Työehtojen käsite – Tilanteiden rinnastettavuus – Perustelut – Objektiivisten syiden käsite – Korvaus silloin, kun toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu objektiivisista syistä – Korvausta ei makseta, kun määräaikainen interinidad-työsopimus päättyy
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.6.2018
1. Sosiaalipolitiikka – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Työehdot – Käsite – Työntekijälle hänen työsopimuksensa irtisanomisen johdosta maksettu korvaus kuuluu käsitteen soveltamisalaan
(Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 4 lausekkeen 1 kohta)
2. Sosiaalipolitiikka – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Samaa tai samanlaista työtä tekevät työntekijät – Käsite – Keskenään samankaltaisessa tilanteessa olevat työntekijät – Arviointiperusteet – Työn luonne, koulutusta koskevat edellytykset ja työehdot – Asian arvioimisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle
(Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 2 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)
3. Sosiaalipolitiikka – Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Erilaisen kohtelun oikeuttavat asialliset syyt – Käsite – Korvaus silloin, kun toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu objektiivisista syistä – Se, että korvausta ei makseta, kun määräaikainen interinidad-työsopimus päättyy, on sallittua
(Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 1 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)
1. Toiseksi on määritettävä, kuuluuko se, että työnantaja myöntää korvauksen työsopimuksen päättymisen vuoksi, puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitetun työehtojen käsitteen soveltamisalaan. Unionin tuomioistuin on katsonut tältä osin, että ratkaiseva seikka sen arvioimisessa, kuuluuko toimenpide mainitun käsitteen soveltamisalaan, on juuri työtä koskeva seikka eli työntekijän ja työnantajan välille muodostunut palvelussuhde (tuomio 12.12.2013, Carratù, C‑361/12, EU:C:2013:830, 35 kohta ja tuomio 13.3.2014, Nierodzik, C-38/13, EU:C:2014:152, 25 kohta).
2. Unionin tuomioistuin on siten katsonut, että tämän käsitteen soveltamisalaan kuuluvat muun muassa määräaikaisten työsopimusten irtisanomisen yhteydessä sovellettavan irtisanomisajan määrittämistä koskevat säännöt (ks. vastaavasti tuomio 13.3.2014, Nierodzik, C-38/13, EU:C:2014:152, 29 kohta).
Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdan sellaisella tulkinnalla, jolla määräaikaisen työsopimuksen irtisanomisehdot jätetään mainitun käsitteen määritelmän ulkopuolelle, rajoitettaisiin kyseisessä määräyksessä mainitun tavoitteen vastaisesti määräaikaisille työntekijöille syrjintää vastaan annettavan suojan alaa (tuomio 13.3.2014, Nierodzik, C-38/13, EU:C:2014:152, 27 kohta).
Näitä päätelmiä voidaan sellaisinaan soveltaa korvaukseen, joka myönnetään työntekijälle hänet hänen työnantajaansa sitovan työsopimuksen irtisanomisen vuoksi, koska tällainen korvaus maksetaan näiden välillä solmitun työsuhteen perusteella (ks. vastaavasti tuomio 14.9.2016, de Diego Porras, C-596/14, EU:C:2016:683, 31 kohta).
Tästä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen korvaus kuuluu puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitetun työehtojen käsitteen soveltamisalaan.
(ks. 44–48 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 51 ja 52 kohta)
4. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28.6.1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY liitteenä olevan 18.3.1999 tehdyn määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa ei säädetä minkään korvauksen maksamisesta työntekijöille, jotka on otettu palvelukseen pääasiassa kyseessä olevan interinidad-sopimuksen kaltaisilla määräaikaisilla työsopimuksilla, jotka on tehty toimen tilapäiseksi hoitamiseksi sen lopullista täyttämistä varten järjestettävän valinta- tai ylennysmenettelyn ajaksi, sen ajan päättyessä, joksi nämä sopimukset on tehty, kun taas korvaus myönnetään vakituisille työntekijöille, kun heidän työsopimuksensa sanotaan irti objektiivisesta syystä.
5. Puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohdassa olevasta määräaikaisen sopimuksen käsitteen määritelmästä johtuu, että tällaisen sopimuksen vaikutukset lakkaavat tulevaisuuden osalta siinä mainitun ajan päättyessä, ja tämä aika voi määräytyä tietyn tehtävän loppuun saattamisen, tietyn päivämäärän umpeutumisen taikka – kuten nyt käsiteltävässä asiassa – tietyn tapahtuman ilmaantumisen perusteella. Siten määräaikaisen työsopimuksen sopimuspuolet tietävät jo kyseisen sopimuksen tekemisestä lähtien päivämäärän tai tapahtuman, joka määrittää sen päättymisen. Tämä ajankohta rajaa työsuhteen keston ilman, että sopimuspuolten olisi ilmaistava tätä koskeva tahtonsa mainitun sopimuksen tekemisen jälkeen.
Sitä vastoin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen jostakin työntekijöiden asemasta annetun lain 52 §:ssä säädetystä syystä työnantajan aloitteesta johtuu sellaisten seikkojen ilmaantumisesta, joista ei ollut sovittu sopimuksen tekopäivänä ja jotka horjuttavat työsuhteen normaalia kulkua. Kuten tämän tuomion 58 kohdassa esiin tuoduista Espanjan hallituksen selityksistä ilmenee ja kuten julkisasiamies korostaa ratkaisuehdotuksensa 55 kohdassa, työntekijöiden asemasta annetun lain 53 §:n 1 momentin b kohdassa edellytetään tällaisessa tapauksessa, että irtisanotulle työntekijälle maksetaan 20 päivän palkkaa kultakin palvelusvuodelta vastaava korvaus, jotta kompensoitaisiin juuri työsuhteen ennalta arvaamaton katkeaminen tällaisesta syystä ja siten mainitun suhteen vakautta koskevien työntekijän legitiimien odotusten pettäminen.
Viimeksi mainitussa tapauksessa Espanjan lainsäädännössä ei kohdella eri tavoin määräaikaisia ja vastaavia vakituisia työntekijöitä, koska työntekijöiden asemasta annetun lain 53 §:n 1 momentin b kohdassa säädetään työntekijän hyväksi lakisääteisestä korvauksesta, joka vastaa 20 päivän palkkaa palvelusvuotta kohden yrityksessä riippumatta siitä, onko hänen työsopimuksensa määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva.
Näin ollen on katsottava, että työntekijöiden asemasta annetun lain 53 §:n 1 momentin b kohdassa säädetyn irtisanomiskorvauksen erityinen kohde sekä se erityinen asiayhteys, jossa mainittu korvaus maksetaan, ovat objektiivinen syy, joka oikeuttaa kyseessä olevan erilaisen kohtelun.
(ks. 60–63 ja 65 kohta sekä tuomiolauselma)