VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
7 päivänä lokakuuta 2009
Asia F-29/08
Y
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Irtisanominen ilmeisen soveltumattomuuden perusteella – Riittämätön käytös viranhoidossa
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Y vaatii kumoamaan sen viranomaisen, joka saa tehdä sopimuksia palvelukseen ottamisesta, 24.5.2007 tekemän päätöksen, jolla kantaja irtisanottiin, ja velvoittamaan komission maksamaan kantajalle yhtäältä palkka, jota hänelle olisi edelleen maksettu, ellei hänen sopimustaan olisi ennenaikaisesti irtisanottu, sekä toisaalta 500 000 euron suuruinen summa henkisestä kärsimyksestä, jota hän katsoo kärsineensä riidanalaisen päätöksen vuoksi.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Irtisanomispäätös ennen koeajan päättymistä – Kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausuntoa ei ole annettu tiedoksi
(Henkilöstösääntöjen 34 artiklan 2 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohta)
2. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Irtisanomispäätös ennen koeajan päättymistä – Ilmeinen soveltumattomuus – Käsite
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohta)
3. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohta)
4. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Irtisanomispäätös ennen koeajan päättymistä – Ilmeinen soveltumattomuus
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohta)
1. Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen on yhteisön oikeuden perustavanlaatuinen periaate, ja se on varmistettava myös nimenomaisen sääntelyn puuttuessa missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka saattaa päättyä tälle vastaiseen toimeen. Kyseisen periaatteen mukaisesti yhteisöjen tuomioistuinten on varmistuttava siitä, että asianosaiselle on annettu mahdollisuus ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä ilmaista asianmukaisesti näkemyksensä esiin tuotujen tosiseikkojen paikkansapitävyydestä ja merkityksestä sekä niistä tosiseikoista, joiden perusteella päätös on tehty. Lisäksi puolustautumisoikeuksien kunnioittamista koskevan yleisen periaatteen mukaan virkamiehellä on oltava mahdollisuus esittää näkemyksensä kaikista asiakirjoista, joihin toimielin aikoo häntä vastaan vedota. Jos siis hänelle ei ole annettu tällaista mahdollisuutta, niitä asiakirjoja, joihin hän ei ole saanut tutustua, ei voida ottaa huomioon todistusaineistona.
Sillä, että sopimussuhteiselle toimihenkilölle ei ole annettu tiedoksi kertomuksia käsittelevän sekakomitean antamaa lausuntoa, jossa komiteaa on pyydetty esittämään näkemyksensä toimihenkilöä koskevasta irtisanomisehdotuksesta, loukataan puolustautumisoikeuksia vain, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Ensinnäkin kyseisessä lausunnossa on mainittava ne tosiseikat tai väitteet, joihin irtisanomispäätös perustuu. Siinä voidaan käsitellä myös asianomaisen kannalta edullisia tekijöitä siltä osin kuin nämä tekijät eivät ole yhteensopivia kyseisessä päätöksessä tehtyjen johtopäätösten kanssa. Toiseksi asianomaiselle ei ole annettu mahdollisuutta ilmaista asianmukaisesti näkemystään kyseisistä tosiseikoista, väitteistä tai tekijöistä siksi, että kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausuntoa ei ole annettu tiedoksi. Näin on silloin, kun ne on mainittu vain kyseisessä lausunnossa.
Siksi kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausunnon tiedoksi antamatta jättäminen ei niinkään sellaisenaan voi johtaa puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen, vaan sellaisen tosiseikan tai väitteen, johon irtisanomispäätös perustuu, tai tekijän, josta olisi voinut olla hyötyä kyseessä olevan toimihenkilön puolustuksessa, tiedoksi antamatta jättäminen siltä osin kuin kyseinen tosiseikka, väite tai tekijä mainitaan vain kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausunnossa.
Näin ollen se, että kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausuntoa ei ole annettu tiedoksi, ei muodosta puolustautumisoikeuksien loukkausta, vaikka siihen viitataan irtisanomispäätöksessä, koska kyseisen päätöksen sanamuodosta ilmenee, että toimielin nojautui ainoastaan sellaisiin väitteisiin ja tosiseikkoihin, jotka oli mainittu koeaikaa koskevassa kertomuksessa, joka annettiin tiedoksi toimihenkilölle ennen irtisanomispäätöksen tekemistä.
Lisäksi muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jonka säännöksiä sovelletaan sopimussuhteisiin toimihenkilöihin, 84 artiklan 4 kohdassa ei säädetä, toisin kuin henkilöstösääntöjen, jonka säännöksiä sovelletaan virkamiehiin, 34 artiklan 2 kohdassa, sen viranomaisen, joka saa tehdä sopimuksia palvelukseen ottamisesta, velvollisuudesta kuulla kertomuksia käsittelevää sekakomiteaa. Vaikka henkilöstösääntöjen 34 artiklan 2 kohdassa säädetään virkamiehistä, että hallinto kuulee kertomuksia käsittelevää sekakomiteaa, siinä ei kuitenkaan säädetä, että kyseinen lausunto olisi toimitettava asianosaiselle. Se, että kertomuksia käsittelevän sekakomitean lausuntoa ei ole annettu tiedoksi, ei siksi merkitse selvää menettelyvirhettä.
(ks. 34, 36–38, 41–46, 51 ja 53 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 44/69, Buchler v. komissio, 15.7.1970 (Kok., s. 733, 9 kohta); asia 234/84, Belgia v. komissio, 10.7.1986 (Kok., s. 2263, 27 kohta); yhdistetyt asiat C‑48/90 ja C‑66/90, Alankomaat ym. v. komissio, 12.2.1992 (Kok., s. I‑565, 44 kohta); asia C‑191/98 P, Tzoanos v. komissio, 18.11.1999 (Kok., s. I‑8223, 34 kohta) ja asia C‑458/98 P, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, 3.10.2000 (Kok., s. I‑8147, 99 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑26/91, Kupka-Floridi v. TSK, 1.4.1992 (Kok., s. II‑1615, 38 kohta) ja asia T‑182/04, Van der Spree v. komissio, 10.10.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑205 ja II‑A‑2‑1049, 56 kohta)
2. Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohdan mukaan sopimussuhteinen toimihenkilö voidaan irtisanoa ilmeisen soveltumattomuuden tilanteessa milloin tahansa koeajan kestäessä laaditun kertomuksen perusteella. Kun otetaan huomioon termin ”ilmeinen” käyttö, tällaisen ilmeisen soveltumattomuuden olemassaoloa koskevalta toteamukselta edellytetään tiettyä selvyyttä.
Kun toimielin tekee kyseisten ehtojen 84 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti irtisanomispäätöksen, sen on nojauduttava tosiseikkoihin, jotka on määritelty riittävän yksityiskohtaisesti ja joiden voidaan objektiivisesti katsoa muodostavan ilmeisen soveltumattomuuden. Yhteisöjen tuomioistuinten tehtävänä on siis ilmeistä arviointivirhettä koskevan valvontansa yhteydessä ja ottamalla huomioon sen harkintavallan, joka hallinnolla on toimihenkilön soveltuvuuden arvioinnissa koeaikana, varmistua tällaisten tekijöiden olemassaolosta.
Näin ollen pelkkä viittaus vireillä oleviin rikosoikeudenkäynteihin, jotka eivät siis ole vielä antaneet aihetta lainvoimaiseksi tulleessa tuomioistuinratkaisussa esitettyihin tosiseikkoja koskeviin toteamuksiin, eikä sellaisiin tosiseikkoihin, jotka toimielin olisi voinut todeta tai jotka asianosainen olisi hyväksynyt, ei perustu sellaisiin toteen näytettyihin tosiseikkoihin, jotka oikeuttavat ilmeisen soveltumattomuuden toteamisen.
Kun toimihenkilö, jonka tehtävät edellyttävät vahvaa luottamussuhdetta siihen toimielimeen, jolle hän työskentelee, on suorittanut tutkinnan, jolla pyritään osoittamaan häiriöiden olemassaolo toimielimen yksiköissä ilman, että siitä on ilmoitettu yhdellekään toimielimen jäsenelle, ja sellaista menetelmää noudattaen, joka voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja on omiaan vahingoittamaan toimielimen mainetta, toimielin voi lainmukaisesti katsoa, että kyseisen tutkinnan salassa pitäminen ja tämän salassapidon perusteleminen luottamuksen puutteella toimihenkilön esimiehiä kohtaan, aiheuttaa – kun otetaan huomioon toimihenkilön tehtävät ja vastuut – toimihenkilön ilmeisen soveltumattomuuden tehtäviensä suorittamiseen. Kyseinen toteamus voi siis johtaa siihen, että toimielin päättää irtisanoa toimihenkilön ilman, että päätökseen liittyy ilmeistä arviointivirhettä riippumatta siitä, mitkä olivat ne syyt, jotka johtivat toimihenkilön toimimiseen kyseisellä tavalla.
(ks. 68, 70, 71, 75, 81 ja 82 kohta)
3. Sopimussuhteisen toimihenkilön koeaikaa koskevan kertomuksen laatimisessa käytettyyn lomakkeeseen tehdyillä merkinnöillä ei ole lainkaan normatiivista ulottuvuutta, ja kyseessä oleva toimielin voi siksi ottaa huomioon muita osaamisaloja arvioidessaan asianosaisen käytöstä viranhoidossa, muun muassa hänen kykynsä noudattaa lojaalisuusvelvoitetta, jota toimihenkilöltä vaaditaan hänet palkanneessa toimielimessä.
Lisäksi se, että tosiseikat edeltävät kyseisen toimihenkilön palvelukseenottopäivää, ei välttämättä ja kaikissa olosuhteissa estä toimielintä ottamasta niitä huomioon arvioitaessa asianosaisen soveltuvuutta tehtäviensä suorittamiseen, koska soveltuvuuden käsite on laajempi kuin käsitteet ”tehokkuus” ja ”käytös viranhoidossa”.
(ks. 83 ja 86 kohta)
4. Kun sopimussuhteisen toimihenkilön käytöksen tarkastelu johtaa siihen, että muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 4 kohdan soveltamisedellytysten katsotaan täyttyvän, hallinnolla on oikeus turvautua kyseisessä artiklassa säädettyyn palveluksesta poissiirtämiseen, vaikka ne tosiseikat, joiden johdosta hallinto totesi ilmeisen soveltumattomuuden, voivat mahdollisesti antaa aihetta kurinpitomenettelyn aloittamiseen.
(ks. 111 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 101/79, Vecchioli v. komissio, 21.10.1980 (Kok., s. 3069, 8 kohta)