UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
9 päivänä huhtikuuta 2019(*)
Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Tietotekniikkapalvelujen tarjoaminen parlamentille sekä muille unionin toimielimille ja elimille – Hankintamenettelyjen ulkopuolelle sulkeminen – Mahdollinen eturistiriita – Hankintaviranomaisen vaatimien tietojen toimittamatta jättäminen – Varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohta – Avoimuus – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohta
Asiassa T‑182/15,
Sopra Steria Group SA, kotipaikka Annecy-le-Vieux (Ranska), edustajanaan asianajajat A. Verlinden, R. Martens ja J. Joossen,
kantajana,
vastaan
Euroopan parlamentti, asiamiehinään B. Simon ja L. Tapper Brandberg,
vastaajana,
jota tukevat
CGI Luxembourg SA, kotipaikka Bertrange (Luxemburg),
ja
Intrasoft International SA,kotipaikka Luxemburg (Luxemburg),
edustajanaan asianajaja N. Korogiannakis,
väliintulijoina,
ja jossa on kyse SEUT 263 artiklaan perustuvasta kanteesta, jolla vaaditaan kumoamaan parlamentin päätökset IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien, joihin kantaja kuului, tarjousten hylkäämisestä erien nro 2 ja 3 osalta tarjouspyyntömenettelyn PE/ITEC-ITS14, joka koskee tietotekniikkapalvelujen toimittamista parlamenttiin ja muihin Euroopan unionin toimielimiin ja virastoihin, yhteydessä,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa jaoston puheenjohtaja H. Kanninen sekä tuomarit L. Calvo-Sotelo Ibáñez-Martín ja I. Reine (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies C. Heeren,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 3.10.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Euroopan parlamentti esitti tarjouspyynnön omissa nimissään ja muiden Euroopan unionin toimielinten ja virastojen puolesta 3.4.2014 tarjouspyyntömenettelyssä PE/ITEC-ITS14, joka koski tietoteknisten palvelujen ulkoista suorittamista (jäljempänä tarjouskilpailu).
2 Tarjouspyyntö oli jaettu kahdeksaan erään. Erien nro 2–4 kohde oli määritelty seuraavasti:
– erä nro 2: Tiedonjakelujärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
– erä nro 3: Tietotuotantojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito
– erä nro 4: Kehityksen testaaminen.
3 Tarjouspyyntömenettelyn tarjouseritelmän (jäljempänä tarjouseritelmä) mukaan kunkin erän osalta voitiin tehdä useita puitesopimuksia, ja siinä määrättiin etusijajärjestyksen käyttämisestä kyseisten puitesopimusten täytäntöönpanossa.
4 Tarjouseritelmän I.3 artiklassa määrättiin seuraavaa:
”Tarjoajat voivat esittää tarjouksen yhdestä tai useammasta erästä lukuun ottamatta yhteensopimattomia eriä, jotka on asianmukaisesti mainittu kunkin erän kuvauksessa. Tarjoukset, jotka on esitetty yhteensopimattomista eristä, joihin sovelletaan paremmuusjärjestystä, on hylättävä.”
5 Tarjouseritelmän I.4 artiklassa todettiin seuraavaa:
”Taloudelliset toimijat voivat kuulua vain yhteen yhtymään, joka esittää tarjouksen, ja enintään yksi samaa tai yksinomaista erää koskevan tarjouksen tekijä voi ehdottaa niitä alihankkijoiksi.”
6 Tarjouseritelmän liitteessä II todettiin, että tarjouksen tekeminen eristä nro 2 tai 3 johti siihen, ettei tarjouksen tekijä voinut tehdä tarjousta ainoana sopimuskumppanina, yhtymän jäsenenä tai alihankkijana eristä nro 4 tai 6. Siltä osin kuin oli kyse erästä nro 4, samaa kieltoa sovellettiin erien nro 2, 3 ja 6 osalta.
7 Lehdistötiedotteessa, joka annettiin 8.4.2014, ilmoitettiin, että Sopra Group SA suunnitteli Groupe Steria SA:n hankintaa.
8 IBI IUS ‑yhtymä, johon Sopra Group kuului, teki 22.5.2014 tarjouksen erästä nro 2 ja STEEL-yhtymä, johon Sopra Group myös kuului, erästä nro 3. Samana päivänä TEPting-yhtymä, johon Groupe Sterian tytäryhtiö Steria Benelux SA kuului, teki tarjouksen erästä nro 4.
9 Lisäksi CGI-Intrasoft International ‑yhtymä, jonka muodostivat väliintulijat CGI Luxembourg SA ja Intrasoft International SA, teki 22.5.2014 myös tarjouksen erästä nro 3.
10 Kuten asiakirja-aineistosta ilmenee, kantaja Sopra Steria Group SA syntyi Sopra Groupin ja muiden yhtiöiden eli Groupe Sterian, sen tytäryhtiön Steria SA:n ja tämän jälkimmäisen tytäryhtiön Steria Beneluxin sulautuessa. Tämän sulautumisen jälkeen Steria Beneluxista tuli näin ollen Sopra Steria Groupin välillisesti omistama tytäryhtiö.
11 Sopra Group aloitti 26.6.2014 Groupe Sterian osakkeiden hankinnan.
12 Euroopan komissio päätti 14.7.2014 olla vastustamatta julkista osakkeidenvaihtoa Sopra Groupin ja Groupe Sterian välillä.
13 Sopra Group ilmoitti 6.8.2014, että vaihdettujen osakkeiden vähimmäisosuutta koskeva kriteeri oli täyttynyt ja että toimenpiteen kohteena olevista osakkeista oli hankittu 79,69 prosenttia.
14 Sopra Group oli hankkinut 5.9.2014 Groupe Sterian pääomasta 90,52 prosenttia ja äänivallasta 89,41 prosenttia. Samana päivänä Sopra Group nimettiin Sopra Steria Groupiksi.
15 Parlamentti ilmoitti STEEL-yhtymälle 18.9.2014 päivätyssä kirjeessään, että sen tekemä tarjous oli luokiteltu ensimmäiselle sijalle erän nro 3 osalta ja että tämä tarjoaja oli valittu yhdeksi sopimuspuolista.
16 Parlamentti ilmoitti CGI-Intrasoft International ‑yhtymälle samana päivänä päivätyllä kirjeellään, että sen tekemä tarjous oli luokiteltu toiselle sijalle erän nro 3 osalta ja että tämä tarjoaja oli valittu yhdeksi sopimuspuolista.
17 Parlamentti ilmoitti IBI IUS ‑yhtymälle 30.10.2014, että sen tekemä tarjous oli luokiteltu toiselle sijalle erän nro 2 osalta ja että tämä tarjoaja oli valittu yhdeksi sopimuspuolista. Se ilmoitti myös TEPting-yhtymälle, että sen tekemä tarjous oli luokiteltu toiselle sijalle erän nro 4 osalta ja että tämä tarjoaja oli valittu yhdeksi sopimuspuolista.
18 IBI IUS ja TEPting ‑yhtymät saivat 10. ja 12.11.2014 lisätiedot niitä eriä koskevien tarjousten arvioinnista, joiden osalta ne olivat esittäneet tiedonsaantipyynnön.
19 Parlamentille ilmoitettiin Sopra Steria Groupin ja Groupe Sterian välisestä yhdistymisprosessista väliintulijoiden 12.11.2014 päivätyllä kirjeellä.
20 Väliintulijat, jotka toimivat omissa nimissään ja CGI-Intrasoft International ‑yhtymän nimissä ja lukuun, nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.11.2014 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, joka kirjattiin numerolla T-769/14 ja jolla vaaditaan kumoamaan yhtäältä parlamentin päätös luokitella niiden tekemä tarjous toiselle sijalle erän nro 3 osalta sekä toisaalta parlamentin päätös luokitella STEEL-yhtymän tarjous ensimmäiselle sijalle tämän erän osalta ja valita tämä tarjoaja etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sopimuspuoleksi sekä määräämään parlamentti korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
21 Parlamentti ilmoitti IBI IUS, STEEL ja TEPting ‑yhtymille hankintamenettelyjen keskeyttämisestä erien nro 2-4 osalta 19.11.2014 päivätyillä kirjeillään. Näissä kirjeissä esitettiin seuraava keskeyttämisperuste: ”tämän keskeyttämisen tavoitteena on selvittää, ovatko – – parlamentin saamat lisätiedot perusteltuja ja voivatko ne vaikuttaa hankintapäätökseen”.
22 IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät ilmoittivat 21.11.2014 parlamentille prosessista, jossa Sopra Steria Group hankki Groupe Sterian. Steria Benelux toimitti samat tiedot parlamentille ja ehdotti ”vetäytyvänsä hankintamenettelystä” erän nro 4 osalta.
23 TEPting-yhtymä, johon Steria Benelux kuului, ilmoitti parlamentille 15.12.2014 peruuttavansa tarjouksen, jonka se oli esittänyt erän nro 4 osalta. Parlamentti hyväksyi tämän yhtymän tekemän tarjouksen peruuttamisen kyseisen erän osalta 13.2.2015 päivätyllä kirjeellään.
24 Sopra Steria Groupin ja Groupe Sterian sulauduttua 31.12.2014 Sopra Steria Group omisti Steria Beneluxin osakkeista 99,99 prosenttia.
25 Parlamentti pyysi 15. ja 20.1.2015 päivätyillä kirjeillään lisätietoja IBI IUS, STEEL ja TEPting ‑yhtymiltä sekä Steria Beneluxilta. Se pyysi nimittäin tietoja erityisesti siltä osin, kuuluiko Steria Benelux yhdistymisprosessin ja yhteensopimattomia eriä koskevien tarjousten tekemistä koskevan kiellon valossa taloudellisesti tarkasteltuna Sopra Groupiin, mikä saattoi johtaa eturistiriitatilanteeseen.
26 IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät vastasivat tähän pyyntöön 22.1.2015 päivätyllä kirjeellään. Sopra Steria Group ja Steria Benelux toimittivat myös pyydetyt tiedot 23.1.2015 päivätyillä kirjeillään. Näissä kirjeissä nämä neljä yhteisöä kiistivät eturistiriitojen olemassaolon ja katsoivat näin ollen, ettei niillä ollut estettä tehdä tarjouksia yhteensopimattomista eristä. Ne väittivät lisäksi, että kaikki merkitykselliset tiedot oli toimitettu ajoissa.
27 Parlamentti ilmoitti IBI IUS ‑yhtymälle päätöksestään hylätä sen tekemä tarjous erästä nro 2 ja STEEL-yhtymälle päätöksestään hylätä sen tekemä tarjous erästä nro 3 kahdella 13.2.2015 päivätyllä kirjeellään (jäljempänä riidanalaiset päätökset). Parlamentti lähetti nämä päätökset kantajalle 16.2.2015.
28 Riidanalaisissa päätöksissä on molemmissa nojauduttu kahteen samaan erilliseen perusteeseen.
29 Parlamentti katsoi ensinnäkin, että sillä, että IBI IUS, STEEL ja TEPting ‑yhtymät esittivät samanaikaisesti tarjoukset yhteensopimattomista eristä, rikottiin unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29.10.2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (EUVL 2012, L 362, s. 1; jäljempänä delegoitu asetus) 158 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa ja tarjouseritelmän I.3 artiklaa. Parlamentti katsoi erityisesti, että Sopra Groupin ja Groupe Sterian yhdistymisen vuoksi kantajasta ja Steria Beneluxista oli tullut sama taloudellinen toimija. IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin kantaja kuului, ja TEPting-yhtymä, johon Steria Benelux kuului, olivat näin ollen tehneet tarjoukset yhteensopimattomista eristä eli yhtäältä eristä nro 2 ja 3 ja toisaalta erästä nro 4 huolimatta tarjouseritelmän I.3 artiklan kiellosta. Katsoessaan tältä osin, että kantaja ja Steria Benelux olivat 5.9.2014 lähtien sama taloudellinen toimija, parlamentti sovelsi kumottavissa olevaa olettamaa – jota kantaja ei ole kumonnut – jonka mukaan yhtiö, joka omistaa lähes 100 prosenttia toisen yhtiön osakkeista, kuten käsiteltävässä asiassa, voi käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa jälkimmäisen yhtiön osalta.
30 Toiseksi se, että Sopra Group hankki Groupe Sterian pääoman, johti tilanteeseen, jossa saattoi aiheutua eturistiriita ja joka oli saatettava parlamentin tietoon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25.10.2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL 2012, L 298, s. 1; jäljempänä varainhoitoasetus) 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Parlamentti katsoi nimittäin, että ottaen huomioon, että erän nro 4 sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tehtävänä oli arvioida erien nro 2 ja 3 osalta suoritettuja palveluita, se, että kantajan, joka oli jäsenenä IBI IUS ja STEEL ‑yhtymissä, hallussa oli 5.9.2014 välillisesti 90,51 prosenttia Steria Beneluxin, joka oli TEPting-yhtymän jäsen, osakkeista, saattoi aiheuttaa puolueellisuutta koskevan riskin siltä osin kuin kantaja oli erän nro 4 toteuttajana. Tätä toteamusta ei voida kyseenalaistaa sillä, että TEPting-yhtymä peruutti tarjouksensa tämän jälkimmäisen erän osalta 15.12.2014. Parlamentti katsoi näin ollen, että kantajan olisi pitänyt ilmoittaa fuusion toteutumisesta viimeistään 5.9.2014. Parlamentin mielestä kantaja näin ollen rikkoi varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohtaa jättäessään ilmoittamatta tästä parlamentille. Parlamentti päätti näin ollen, että IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien tarjouksia oli tarkasteltava uudelleen siten, ettei kantajaa pidetä näiden yhtymien jäsenenä. Se katsoi tässä tilanteessa, että näiden yhtymien tarjoukset eivät enää täyttäneet tarjouseritelmässä tarkoitettuja teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia.
31 Parlamentti lähetti myös 13.2.2015 kirjeen CGI-Intrasoft International ‑yhtymälle ja ilmoitti sille päätöksensä, joka koski sen tekemän tarjouksen luokittelemista toiselle sijalle erän nro 3 osalta, ja päätöksensä, joka koski STEEL-yhtymän valitsemista etusijajärjestyksessä ensimmäiseksi sopimuspuoleksi kyseisen erän osalta, kumoamisesta ja korvaamisesta uudella päätöksellä, jossa CGI-Intrasoft International ‑yhtymän tarjous oli luokiteltu ensimmäiselle sijalle tämän erän osalta. Tämä jälkimmäinen yhtymä allekirjoitti 6.3.2015 puitesopimuksen etusijajärjestyksessä ensimmäisenä sopimuspuolena tämän saman erän osalta.
32 Unionin yleinen tuomioistuin katsoi 7.7.2015 antamassa määräyksessä CGI Luxembourg ja Intrasoft International v. parlamentti (T-769/14, ei julkaistu, EU:T:2015:540), että lausunnon antaminen kanteen osalta raukeaa asiassa, joka johti tämän määräyksen antamiseen.
Asian käsittelyn vaiheet ja asianosaisten sekä väliintulijoiden vaatimukset
33 Kantaja nosti käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 13.4.2015 toimittamallaan kannekirjelmällä.
34 Parlamentti toimitti vastinekirjelmänsä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 7.7.2015.
35 Väliintulijat pyysivät unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 21.9.2015 toimittamallaan väliintulohakemuksella saada osallistua kyseiseen oikeudenkäyntiin omaan lukuunsa ja CGI-Intrasoft International ‑yhtymän lukuun tukeakseen parlamentin vaatimuksia.
36 Kantaja jätti vastauksensa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 30.9.2015.
37 Parlamentti antoi 9.11.2015 hyväksyntänsä väliintulijoiden väliintulohakemukselle.
38 Kantaja toimitti 10.11.2015 huomautuksensa, joilla se vastusti väliintulohakemusta. Kantaja vaati huomautuksissaan unionin yleistä tuomioistuinta pyytämään parlamenttia toimittamaan sille 20. ja 26.11.2014 päivätyt kirjeet, jotka mainitaan väliintulohakemuksen liitteessä 4.D ja jotka parlamentti oli osoittanut väliintulijoille, sekä parlamentin 25.11.2014 päivätyn kirjeen, joka mainitaan väliintulohakemuksen liitteessä 4.C.
39 Parlamentti toimitti vastauskirjelmänsä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 2.12.2015.
40 Väliintulijat hyväksyttiin osallistumaan tähän oikeudenkäyntiin 7.3.2016 annetulla määräyksellä Sopra Steria Group v. parlamentti (T-182/15, ei julkaistu, EU:T:2016:165).
41 Väliintulijat toimittivat 21.4.2016 väliintulokirjelmänsä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon.
42 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiden osittaisen vaihtumisen vuoksi käsiteltävä asia siirrettiin uudelle esittelevälle tuomarille unionin yleisen tuomioistuimen puheenjohtajan 15.6.2016 tekemällä päätöksellä.
43 Parlamentti ilmoitti unionin yleiselle tuomioistuimelle 17.6.2016 luopuvansa oikeudestaan esittää huomautuksia väliintulokirjelmän osalta.
44 Kantaja esitti huomatuksensa väliintulokirjelmästä 24.6.2016.
45 Kun unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 27 artiklan 5 kohdan nojalla, esittelevä tuomari määrättiin neljänteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi nyt käsiteltävä asia tämän vuoksi siirrettiin.
46 Unionin yleinen tuomioistuin esitti parlamentille prosessinjohtotoimena 26.7.2017 kirjallisia kysymyksiä, joihin oli tarkoitus vastata istunnossa. Koska 20. ja 26.11.2014 päivätyt kirjeet sisältyivät jo asiakirja-aineistoon väliintulohakemuksen liitteinä 4.B ja 4.C, unionin yleinen tuomioistuin pyysi parlamenttia lisäksi toimittamaan 25.11.2014 päivätyn kirjeen. Parlamentti vastasi asetetussa määräajassa.
47 Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 3.10.2017 pidetyssä istunnossa.
48 Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
– kumoamaan riidanalaiset päätökset
– toteamaan, että riidanalaisten päätösten nojalla muiden tarjoajien kanssa tehty (tehdyt) hankintasopimus (hankintasopimukset) on (ovat) mitätön (mitättömiä)
– velvoittamaan parlamentin korvaamaan oikeudenkäyntikulut kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.
49 Parlamentti vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
– hylkäämään kanteen
– velvoittamaan kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
50 Väliintulijat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta
– hylkäämään kanteen
– päättämään oikeudenkäyntikuluista työjärjestyksen mukaisesti.
Oikeudellinen arviointi
Kantajan toisen vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
51 Kantaja vaatii toisella vaatimuksellaan unionin yleistä tuomioistuinta toteamaan, että riidanalaisten päätösten nojalla muiden tarjoajien kanssa tehdyt hankintasopimukset ovat mitättömiä.
52 On huomattava, että kun kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta lausumaan riidanalaisten päätösten kumoamisen seurausten osalta, että näiden päätösten nojalla muiden tarjoajien kanssa tehdyt hankintasopimukset ovat mitättömiä, se pyrkii saamaan käsiteltävän tuomion vaikutuksia koskevan vahvistavan toteamuksen, joka merkitsisi myös parlamentille annettua määräystä tuomion panemiseksi täytäntöön. Unionin yleisen tuomioistuimen ei kuitenkaan kuulu SEUT 263 artiklan nojalla harjoittamansa laillisuusvalvonnan yhteydessä tehdä oikeudellisia seikkoja koskevia toteamuksia (ks. analogisesti määräys 5.7.2017, EEB v. komissio, T-448/15, ei julkaistu, EU:T:2017:503, 40 kohta). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleisen tuomioistuimen ei lisäksi kuulu SEUT 263 artiklan nojalla harjoittamansa laillisuusvalvonnan yhteydessä antaa toimielimille määräyksiä tai toimia niiden sijasta. Tätä laillisuusvalvonnan rajoitusta sovelletaan kaikkiin sellaisten riita-asioiden lajeihin, joita unionin yleinen tuomioistuin käsittelee (ks. tuomio 15.6.2017, Bay v. parlamentti, T-302/16, ei julkaistu, EU:T:2017:390, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. myös vastaavasti määräys 12.11.1996, SDDDA v. komissio, T-47/96, EU:T:1996:164, 45 kohta ja määräys 6.5.2013, Ethniko kai Kapodistriako Panepistimio Athinon v. ECDC, T-577/11, ei julkaistu, EU:T:2013:229, 12 kohta). Unionin yleisellä tuomioistuimella on näet SEUT 264 artiklan mukaan ainoastaan mahdollisuus kumota riidanalainen toimi. Kyseisen toimielimen tehtävänä on tämän jälkeen toteuttaa SEUT 266 artiklan nojalla unionin yleisen tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanotoimenpiteet (ks. vastaavasti tuomio 12.3.2008, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-345/03, EU:T:2008:67, 46 kohta).
53 Kantajan toinen vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.
Asiakysymys
54 Kantaja vetoaa kanteensa tueksi yhteen kanneperusteeseen, jossa on kaksi osaa. Kanneperusteen ensimmäinen osa koskee varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan poissulkemisperusteiden rikkomista, delegoidun asetuksen 158 artiklan 3 kohdan rikkomista ja sitä, että parlamentti on rikkonut tarjouseritelmää. Kanneperusteen toinen osa koskee avoimuuden, suhteellisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden, joista säädetään varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohdassa, loukkaamista.
Kanneperusteen ensimmäinen osa, joka koskee varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan poissulkemisperusteiden rikkomista, delegoidun asetuksen 158 artiklan 3 kohdan rikkomista ja sitä, että parlamentti on rikkonut tarjouseritelmää
55 Kantaja väittää, että riidanalaiset päätökset ovat seurausta parlamentin virheellisestä päätelmästä, jonka mukaan Steria Beneluxia ja kantajaa oli pidettävä tarjouseritelmän yhteensopimattomuuslausekkeessa tarkoitettuna samana taloudellisena toimijana tai osana samaa taloudellista toimijaa, minkä katsottiin johtavan näiden yhtiöiden väliseen mahdolliseen eturistiriitaan, ja jonka mukaan IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin kantaja kuului, olivat näin ollen rikkoneet kieltoa esittää tarjouksia yhteensopimattomista eristä.
56 Kantaja väittää erityisesti yhtäältä, ettei mahdollista eturistiriitaa ollut olemassa tarjouspyyntömenettelyn alkaessa eikä tarjousten tekemisen hetkellä.
57 Kantajan mukaan 22.5.2014, jolloin tarjoukset esitettiin, Steria Benelux, joka oli TEPting-yhtymän jäsen, ja Sopra Group, joka oli STEEL ja IBI IUS ‑yhtymien jäsen, olivat erillisiä oikeushenkilöitä eikä niiden välillä ollut mitään liiketoimintaan liittyviä tai kaupallisia yhteyksiä. Kantaja väittää, ettei kyseisenä ajankohtana sulautumisprosessin toteutuminen ollut lainkaan varmaa, ja muistuttaa, että komissio päätti vasta 14.7.2014 olla vastustamatta Sopra Groupin aloittamaa Groupe Sterian osakkeita koskevaa julkista osakkeidenvaihtoa.
58 Siltä osin kuin on kyse 22.5.2014 jälkeisestä ajanjaksosta, kantaja väittää, että parlamentti on tulkinnut virheellisesti varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan, delegoidun asetuksen 158 artiklan 3 kohdan ja tarjouseritelmän automaattisia poissulkemisperusteita soveltaessaan yhteensopimattomia eriä koskevien tarjousten esittämisen kieltoa koko tarjouspyyntömenettelyn ajan.
59 Kantaja väittää, ettei mahdollista eturistiriitaa missään tapauksessa ollut olemassa tarjouspyyntömenettelyn arviointivaiheessa eikä sen jälkeen, kun hankintapäätöksistä ilmoitettiin 18.9.2014 erän nro 3 osalta ja 30.10.2014 erien nro 2 ja 4 osalta. Sulautumisen vaiheet, jotka eivät olleet toteutuneet vielä hankintapäätöksen tekohetkelläkään, eivät voineet mitenkään vaikuttaa tarjousten esittämisen, niiden luokitteluun tai hankintapäätökseen eivätkä näin ollen mitenkään johtaa eturistiriitaan. Yhtiöiden välillä ei ollut tapahtunut mitään tietojenvaihtoa, koska ne olivat edelleen toistensa suoria kilpailijoita hankintapäätöksen tekemiseen saakka, mikä ilmeni Sopra Groupin ja Groupe Sterian 23.4.2014 työntekijöilleen antamista asiaa koskevista sisäisistä ohjeista.
60 Kantaja väittää lisäksi, että on otettava huomioon se, että TEPting-yhtymä ehdotti 15.12.2014 tarjouksensa peruuttamista erän nro 4 osalta, minkä parlamentti hyväksyi 13.2.2015. Kantajan mukaan tämä peruutus osoittaa selvästi, ettei yhtymillä, joihin kantaja ja Steria Benelux kuuluivat, ollut mitään tarkoitusta vahingoittaa kilpailua tai rikkoa tarjouseritelmää, ja tukee sen väitettä, jonka mukaan eturistiriitaa ei ollut olemassa; kantaja muistuttaa myös, ettei hypoteettinen eturistiriita olisi voinut koskaan muodostua todelliseksi eturistiriidaksi, koska oli selvää, ettei TEPting olisi kyseisen erän toteuttajana.
61 Kantajan mukaan sulautumisen alkaminen oli otettava huomioon 1.1.2015 lähtien, sillä ennen tätä ajankohtaa sen onnistumisesta ei ollut mitään varmuutta.
62 Kantaja katsoo, että eturistiriidan puuttuminen ilmenee myös siitä, että parlamentti aloitti 27.1.2015 neuvottelumenettelyn PE/ITEC-NPE-15.8. Tämän menettelyn kohde vastasi selvästi erässä nro 3 tarkoitettuja palveluita. Kyseisen menettelyn yhteydessä ei ollut asetettu mitään yhteensopimattomuuslauseketta. Parlamentti pyysi lisäksi sellaisia tarjoajia, jotka jo vastasivat toisessa tarjouspyynnössä – tarjouspyynnössä PE/ITEC-ITS08, jota koskeva hankintapäätös oli jo tehty – tarkoitettuihin eriin liittyvien suoritusten toteuttamisesta, osallistumaan kyseiseen menettelyyn. Näiden suoritusten toteuttaminen olisi kuitenkin ollut riidanalaisten päätösten logiikan mukaisesti yhteensopimatonta neuvottelumenettelyn kohteena olevan hankintasopimuksen toteuttamisen kanssa.
63 Kantaja moittii parlamenttia siitä, että se oli päätellyt, että 6.8.2014 ja viimeistään 5.9.2014 kantajaa ja Steria Beneluxia oli pidettävä samana taloudellisena toimijana – määrittelemättä ”taloudellisen toimijan” käsitettä tai osoittamatta, että niille oli asetettu yhteinen hallinto.
64 Kantaja väittää tältä osin, että ”yhtiön” käsitettä ei voida tulkita samalla tavalla kuin kilpailuoikeudessa, koska tällä käsitteellä pyritään kilpailuoikeudessa erilaisiin tavoitteisiin kuin julkisia hankintoja koskevassa oikeudessa.
65 Kantajan mukaan parlamentti ei voinut vedota kumottavissa olevaan kilpailuoikeuden olettamaan, jonka mukaan emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa tytäryhtiöönsä, koska ei ollut osoitettu, että tätä olettamaa voidaan soveltaa käsiteltävässä asiassa. Se ei ollut näin ollen noudattanut velvollisuuttaan tutkia, oliko emoyhtiöllä tällainen vaikutusvalta tytäryhtiöönsä.
66 Kysymys ei missään tapauksessa ollut yhdestä taloudellisesta yksiköstä, Steria Benelux oli toiminut itsenäisesti eikä niiden käyttäytyminen ollut yhtenäistä. Ei ollut myöskään osoitettu, että niillä olisi ollut yhteinen hallinto. Se, että sama henkilö oli Steria Beneluxin ja Sopra Steria Groupin hallintoneuvostossa, ei tältä osin merkitse sitä, että kysymyksessä olisi – tai voitaisiin olettaa olevan – automaattisesti ratkaisevan vaikutusvallan tai minkäänlaisen vaikutusvallan käyttäminen. Kantajaa ja Steria Beneluxia on näin ollen pidettävä erillisinä oikeushenkilöinä ja taloudellisina toimijoina.
67 Kantaja väittää toisaalta, ettei mitään mahdollista eturistiriitaa ollut olemassa ja että sulautumismenettelystä ilmoitettiin joka tapauksessa parlamentille asianmukaisesti. Kantaja täsmentää, että tarjouspyyntömenettelyyn liittyvässä tarjouspyynnössä kiellettiin kaikki yhteydenotot parlamenttiin menettelyn aikana lukuun ottamatta poikkeuksellisia tilanteita ja tiettyjä mainittuja olosuhteita. Kantajan mukaan aikomuksesta sulautua tai lähestyvästä sulautumisesta ilmoittaminen ei kuitenkaan kuulunut näihin tilanteisiin. Kantaja väittää lisäksi, että se sai vasta loka-marraskuussa 2014 tiedon siitä, että Steria Benelux oli osallistunut menettelyyn erän nro 4 osalta. IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät olivat asianmukaisesti ilmoittaneet parlamentille 21.11.2014 päivätyissä kirjeissään lähestyvästä sulautumisesta sen jälkeen, kun parlamentti otti niihin yhteyttä 19.11.2014 tarjouspyyntömenettelyn keskeyttämisen osalta. Kantaja esittää lopuksi, että aikomuksesta sulautua ilmoitettiin alun perin 8.4.2014 annetussa lehdistötiedotteessa. Parlamentin täytyi näin ollen olla tietoinen Sopra Groupin ja Groupe Sterian välisestä yhdistymisprosessista sen vuoksi, että se oli velvollinen arvioimaan tarjouksia ja tarjoajia yksityiskohtaisesti.
68 Parlamentti ja väliintulijat kiistävät kantajan väitteet.
– Alustavat huomautukset
69 Kuten edellä 28–30 kohdassa on esitetty, riidanalaisissa päätöksissä on käsiteltävässä asiassa esitetty kaksi erillistä perustelua.
70 Kuten edellä 29 kohdassa on todettu riidanalaisten päätösten ensimmäisen perustelun osalta, parlamentti on katsonut tältä osin, että IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin kantaja kuului, ja TEPting-yhtymä, johon Steria Benelux kuului, olivat esittäneet tarjoukset yhteensopimattomista eristä delegoidun asetuksen 158 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ja tarjouseritelmän I.3 artiklan vastaisesti. Kuten tämän jälkimmäisen säännöksen sanamuodosta ilmenee, sen rikkominen johtaa kuitenkin tarjouksen hylkäämiseen ilman, että on tarpeen todeta samanaikaisesti muita rikkomuksia. Tämä ensimmäinen perustelu on, jos se näytetään toteen, näin ollen riittävä IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien, joihin kantaja kuului, tarjousten hylkäämiseksi erien nro 2 ja 3 osalta.
71 Siltä osin kuin on kysymys edellä 30 kohdassa esitetystä riidanalaisten päätösten toisesta perustelusta, joka koskee vaadittujen tietojen toimittamatta jättämistä varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on todettava, että tämä perustelu johtaa sellaisenaan tämän säännöksen sanamuodon mukaisesti siihen, että virheellisesti menetellyt tarjoaja suljetaan hankintamenettelyn ulkopuolelle ilman, että on tarpeen osoittaa muita sääntöjenvastaisuuksia. Kuten edellä 30 kohdassa on todettu, parlamentti on katsonut käsiteltävässä asiassa, että kantaja oli suljettava hankintamenettelyn ulkopuolelle varainhoitoasetuksen kyseisen säännöksen rikkomisen perusteella ja ettei sitä ollut enää otettava huomioon arvioitaessa IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien tarjouksia, jotka eivät tästä syystä enää täyttäneet tarjouseritelmän mukaisia teknistä suorituskykyä koskevia vaatimuksia ja jotka oli näin ollen hylättävä.
72 Kumpikin näistä kahdesta perustelusta, jotka parlamentti on esittänyt riidanalaisissa päätöksissä, riittää näin ollen sellaisenaan perusteeksi IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien, joihin kantaja kuului, tarjousten hylkäämiselle erien nro 2 ja 3 osalta.
73 Siltä osin kuin kantaja ei ole kiistänyt päätelmiä, jotka parlamentti on tehnyt toisen perustelun yhteydessä teknistä suorituskykyä koskevien vaatimusten osalta, ainoan kanneperusteen ensimmäisen osan hylkäämiseksi riittää, että parlamentti on soveltanut virheettömästi delegoidun asetuksen 158 artiklan 3 kohdan ensimmäistä alakohtaa tai vaihtoehtoisesti varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohtaa.
74 Unionin yleisen tuomioistuimen mielestä on tältä osin tarpeen tarkastella aluksi riidanalaisten päätösten toista perustelua eli varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista.
75 On muistettava, ettei parlamentti väitä riidanalaisten päätösten toisen perustelun yhteydessä, että kysymys olisi todellisesta eturistiriitatilanteesta tai varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkomisesta. Kuten näiden päätösten 31–34 kohdasta ilmenee, parlamentti moittii kantajaa pelkästään siitä, että se on tämän asetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan vastaisesti jättänyt ilmoittamatta parlamentille tilanteesta, joka voi johtaa eturistiriitaan.
76 On muistettava tässä yhteydessä, että varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka ei ole kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä toimittanut hankintaviranomaiselle vaadittuja tietoja.
77 Riidanalaisten päätösten toisen perustelun lainmukaisuuden arvioimiseksi on näin ollen ensinnäkin määritettävä, oliko käsiteltävässä asiassa kyse seikoista, jotka saattavat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita, ottaen huomioon myös tarjouseritelmässä asetettu kielto esittää tarjouksia yhteensopimattomista eristä. Jos asia on näin, on toiseksi tarpeen tutkia, olisiko kantajan pitänyt – ja, jos näin on, mistä hetkestä lähtien sen olisi pitänyt – ilmoittaa tästä parlamentille varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
– Sellaisten seikkojen olemassaolo, jotka saattavat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita
78 Oikeuskäytännön mukaan varainhoitoasetuksen 107 artiklalla, jonka tavoitteena on eturistiriitojen välttäminen, pyritään takaamaan tarjoajien riippumattomuus laajassa merkityksessä muihin mahdollisiin toimijoihin nähden rakenteellisesti tai toiminnallisesti tarkasteltuna (ks. vastaavasti ja analogisesti 14.2.2006, TEA-CEGOS ym. v. komissio, T-376/05 ja T-383/05, EU:T:2006:47, 53, 58 ja 59 kohta).
79 On lisäksi todettava, että samaa taloudellista toimijaa koskevalla kiellolla tehdä tarjouksia välittömästi tai välillisesti yhteensopimattomista eristä pyritään välttämään kilpailun vääristyminen ja konkretisoimaan varainhoitoasetuksen 107 artiklassa tarkoitettu jääviyden käsite (ks. vastaavasti määräys 20.4.2007, TEA-CEGOS ja STG v. komissio, C‑189/06 P, ei julkaistu, EU:C:2007:242, 28 kohta).
80 On todettava tältä osin, että tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 g kohdan mukaan eturistiriita voi johtua taloudellisista tai muista merkityksellisistä siteistä taikka yhteisistä eduista. On todettava myös, että tarjouseritelmän I.13.1 artiklan poissulkemisperusteisiin liittyviä todisteita koskevan jakson mukaan kaikkien tarjoajien oli allekirjoitettava ja toimitettava kyseinen lomake.
81 On muistettava, että tarjouspyynnön mukaan erän nro 4 sopimuspuoleksi valitun tarjoajan tehtäviin kuului erien nro 2 ja 3 toteuttamiseksi suoritettujen palveluiden arviointi. Tässä yhteydessä on tarkasteltava yhteensopimattomia eriä – eli yhtäältä eriä nro 2 ja 3 ja toisaalta erää nro 4 – koskevien tarjousten tekemisen kieltoa, joka ilmenee tarjouseritelmän I.3 artiklasta luettuna yhdessä tarjouseritelmän liitteen II kanssa.
82 On lisäksi muistettava, että kantaja omisti 5.9.2014 Groupe Sterian pääomasta 90,52 prosenttia ja äänivallasta 89,41 prosenttia ja että kyseisenä ajankohtana Steria Benelux oli Sterian 99,99-prosenttisesti omistama tytäryhtiö ja Groupe Steria puolestaan omisti Steriasta 100 prosenttia.
83 Siinä tapauksessa, että Steria Beneluxin olisi pitänyt TEPting-yhtymän jäsenenä erään nro 4 kuuluvien palveluiden suorittamiseksi arvioida kantajan suorittamia palveluita erien nro 2 ja 3 osalta, niiden asianmukainen täytäntöönpano olisi näin ollen saattanut vaarantua siltä osin kuin Steria Beneluxilla olisi saattanut olla intressi arvioida puolueellisesti kantajan suorittamia palveluita näiden yhtiöiden välisten rakenteellisten yhteyksien ja yhteisten etujen vuoksi.
84 Muut seikat tukevat näin ollen sitä, että kantajalla ja Steria Beneluxin emoyhtiöllä oli merkityksellisiä siteitä tai yhteisiä etuja tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 g kohdassa tarkoitetulla tavalla.
85 Kuten parlamentti huomauttaa, 8.4. ja 6.8.2014 annetut lehdistötiedotteet julkaistiin ensinnäkin Sopra Groupin ja Groupe Sterian nimissä ja niissä mainittiin kaksi erillistä yhteyshenkilöä, kun taas 5.9.2014 annetussa lehdistötiedotteessa mainittiin ainoastaan yksi yhteyshenkilö ja 3.12.2014 annettu lehdistötiedote julkaistiin pelkästään Sopra Sterian nimissä ja siinä mainittiin ainoastaan yksi yhteyshenkilö.
86 Sopra Group nimettiin toiseksi 5.9.2014 Sopra Steria Groupiksi kantajan 27.6.2014 pidetyssä yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten mukaisesti, mikä oli osa prosessia, jossa pyrittiin näiden kahden taloudellisen yksikön yhdistymiseen ja yhteisten intressien luomiseen.
87 Steria Beneluxin toimitusjohtaja nimitettiin kolmanneksi 5.9.2014 Sopra Steria Groupin johtajaksi kantajan yhtiökokouksessa tehtyjen päätösten nojalla, mistä voidaan päätellä, että kantajalla ja Steria Beneluxilla oli merkityksellisiä siteitä tai yhteisiä intressejä.
88 Edellä esitetyn perusteella oli olemassa riittävästi seikkoja, jotka saattoivat johtaa tilanteeseen, jossa saattoi aiheutua eturistiriita, tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 g kohdassa ja edellä 78 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla, mikä parlamentin täytyi ottaa huomioon siinä vaiheessa, kun hankintasopimus tehtiin, vaikka tämä riski ei lopulta toteutunut, koska TEPting-yhtymä peruutti erää nro 4 koskevan tarjouksensa (ks. vastaavasti tuomio 18.4.2007, Deloitte Business Advisory v. komissio, T-195/05, EU:T:2007:107, 67 ja 75 kohta).
89 Tätä päätelmää ei voida asettaa kyseenalaiseksi kantajan väitteellä, jonka mukaan yhteensopimattomia eriä koskevien tarjousten esittämisen kieltoa sovelletaan pelkästään tarjousten tekemisen hetkellä.
90 On muistettava tältä osin, kuten parlamentti on todennut, että edellä 89 kohdassa mainitulla kiellolla – jonka perusteena on myös eturistiriitatilanteiden välttämisen tavoite – pyritään estämään se, että tarjoaja valittaisiin tämän kiellon vastaisesti sopimuspuoleksi joko yksin tai yhtymän jäsenenä samanaikaisesti sekä erien nro 2 ja 3 että erän 4 osalta.
91 On huomattava tässä yhteydessä, että edellä 89 kohdassa mainitun kiellon soveltamisalan rajoittaminen koskemaan pelkästään tarjousten tekemisen hetkeä estäisi sen tehokkaan vaikutuksen, koska tätä tavoitetta voitaisiin kiertää ja sopimuksen asianmukainen täyttäminen voisi vaarantua (ks. vastaavasti tuomio 28.11.2002, Scan Office Design v. komissio, T-40/01, EU:T:2002:288, 87 kohta ja tuomio 26.9.2014, B&S Europe v. komissio, T-222/13, ei julkaistu, EU:T:2014:837, 85 kohta). Tämän kiellon tehokas vaikutus voidaan nimittäin varmistaa ainoastaan, jos sitä sovelletaan koko menettelyn ajan, jotta voidaan ottaa huomioon kaikki tapahtumat, jotka voisivat johtaa siihen, että toimija valitaan sopimuspuoleksi yhteensopimattomien erien osalta – jopa tarjousten esittämishetken jälkeiset tapahtumat.
92 On katsottava näin ollen, että edellä 89 kohdassa mainittua kieltoa sovelletaan koko hankintamenettelyn ajan.
93 Sillä, että kantajan ja Steria Beneluxin väliset rakenteelliset siteet tai niiden yhteiset intressit ovat syntyneet tarjousten esittämishetken jälkeen, ei näin ollen ole merkitystä. Sama pätee siltä osin kuin on kyse siitä, että Sopra Groupin ja Groupe Sterian sulautuminen toteutui vasta 1.1.2015, koska on osoitettu, että näiden yksiköiden väliset merkitykselliset siteet, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita, olivat olemassa jo aikaisemmin.
94 On huomattava myös, ettei kantaja ole osoittanut, että Sopra Groupin ja Groupe Sterian työntekijöilleen 23.4.2014 antamat sisäiset ohjeet olisivat edelleen olleet voimassa sen jälkeen, kun Sopra Group oli hankkinut 90,52 prosenttia Groupe Sterian osakkeista 5.9.2014.
95 Edellä esitetyn perusteella on näin ollen katsottava, ettei parlamentti ole katsonut virheellisesti, että 5.9.2014 lähtien oli olemassa seikkoja, jotka saattoivat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita.
96 On näin ollen tarkistettava, olisiko kantajan pitänyt – ja, jos näin on, mistä hetkestä lähtien sen olisi pitänyt – ilmoittaa tästä parlamentille varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
– Velvollisuus toimittaa hankintaviranomaiselle vaaditut tiedot
97 Kuten edellä 76 kohdassa on muistutettu, varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ilmene, että hankintamenettelyn ulkopuolelle suljetaan ehdokas tai tarjoaja, joka ei ole kyseisen hankintamenettelyn yhteydessä toimittanut hankintaviranomaiselle vaadittuja tietoja.
98 On huomattava tältä osin, että tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 h kohdan mukaan tarjoajan on ilmoitettava viipymättä hankintaviranomaiselle kaikista eturistiriitatilanteista tai tilanteista, joissa voi aiheutua eturistiriita. Kuten edellä 80 kohdassa on todettu, tarjoajan oli allekirjoitettava ja toimitettava kyseinen lomake.
99 Tästä ilmenee, että kyseinen tarjouspyynnössä tarjoajille asetettu ilmoitusvelvollisuus koskee erityisesti riskejä, jotka liittyvät siihen, että jokin niiden jäsenistä joutuisi tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita.
100 Ottaen huomioon edellä 95 kohdassa esitetty päätelmä on todettava näin ollen, että käsiteltävässä asiassa kantajan ja Groupe Sterian, jonka tytäryhtiö Sopra Benelux oli, välistä yhdistymisprosessia koskevien tietojen on katsottava olevan varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ”hankintaviranomaise[n] hankintamenettelyyn osallistumista varten vaa[timia] tietoja”.
101 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ja kuten myös tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 h alakohdasta ilmenee, kantajan tehtävänä oli välittömästi tai niiden yhtymien välityksellä, joihin se kuului, toimia huolellisesti ja ilmoittaa parlamentille omasta aloitteestaan ja viipymättä siitä, että Sopra Group oli hankkinut Sopra Sterian, jonka tytäryhtiö Steria Benelux oli, osakkeet 5.9.2014, jotta parlamentilla oli käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot kantajan tilanteen arvioimiseksi ja tarvittaessa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin kantaja kuului, ilmoittivat kuitenkin parlamentille prosessista, jossa Sopra Group hankki Groupe Sterian, ensimmäisen kerran vasta 21.11.2014 sen jälkeen, kun parlamentti oli ilmoittanut 19.11.2014 hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Täysin perusteetonta viivyttelyä näiden tietojen ilmoittamisessa parlamentille ei voida pitää hyväksyttävänä huolimatta väitteistä, jotka kantaja esitti unionin yleisessä tuomioistuimessa.
102 Tätä päätelmää ei voida asettaa kyseenalaiseksi ensinnäkään sillä perusteella, että TEPting-yhtymä ehdotti 15.12.2014 peruuttavansa tekemänsä tarjouksen erän nro 4 osalta, koska kantajan olisi pitänyt toimittaa viimeistään 5.9.2014 alkaen hankintaviranomaisen vaatimat tiedot, kun sen hallussa oli Groupe Sterian pääomasta 90,52 prosenttia ja äänivallasta 89,41 prosenttia. On huomattava, että siltä osin kuin on kyse yhtymän jäsentä koskevista seikoista, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita, ja joista ei ole vaadittaessa ilmoitettu hankintaviranomaiselle, hankintaviranomaisen on suljettava yhtymän kyseinen jäsen hankintamenettelyn ulkopuolelle todettuaan, että näitä tietoja ei ole toimitettu (ks. vastaavasti tuomio 26.9.2014, Flying Holding ym. v. komissio, T-91/12 ja T-280/12, EU:T:2014:832, 75 kohta).
103 Siltä osin kuin on toiseksi kyse tarjouspyyntömenettelyyn liittyvässä tarjouspyynnössä olevasta kiellosta ottaa yhteyttä parlamenttiin menettelyn aikana, on totta, että tarjoajien ja parlamentin väliset yhteydenotot on kielletty, paitsi poikkeustilanteissa, jotka luetellaan kyseisessä tarjouspyynnössä. Tätä kieltoa on kuitenkin tulkittava kohtuudella. Sen päätavoitteena on estää tarjousten arviointiin vaikuttaminen ja tarjousten muuttaminen. Tämä ilmenee siitä, että kaikki tarjoajien aloitteesta tapahtuvat yhteydenotot on kielletty tarjousten avaamisen jälkeen mutta asia ei ole näin parlamentin aloitteesta tapahtuvien yhteydenottojen osalta.
104 Käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan kaltaisten tietojen eli sen, että kantaja hankki sellaiseen yhtymään kuuluvan yhtiön osakkeet, joka oli tehnyt tarjouksen sellaisten erien kanssa yhteensopimattomasta erästä, joista yhtymät, joihin kantaja kuului, olivat myös tehneet tarjoukset, on kuitenkin selvästi katsottava kuuluvan poikkeuksellisiin olosuhteisiin, jotka eivät kuulu kiellon piiriin, joka koskee yhteydenottamista parlamenttiin menettelyn aikana, varsinkaan siksi, että nämä olosuhteet liittyvät tarjouseritelmässä tarkoitettujen olennaisten ehtojen noudattamiseen. Kuten edellä 98 kohdassa on todettu, tarjouseritelmän liitteenä olevasta lomakkeesta nro 4 ilmeni selvästi, että tarjoajien oli ilmoitettava viipymättä kaikista tilanteista, joissa saattoi aiheutua eturistiriita.
105 Yhteydenotolla parlamenttiin sellaisista seikoista ilmoittamiseksi, jotka voivat johtaa eturistiriitatilanteeseen useiden yhtymien jäsenen osalta, ei olisi näin ollen pyritty muuttamaan kyseisten yhtymien tekemiä tarjouksia niiden eduksi eikä vaikuttamaan parlamenttiin tarjousten konkreettisen arvioinnin osalta. Parlamentti olisi sitä vastoin voinut arvioida näiden tietojen nojalla juuri sitä, olivatko tarjoukset tarjouseritelmän edellytysten mukaisia. Tästä seuraa, ettei kantaja voi perustellusti väittää, että yhteyden ottaminen parlamenttiin oli mahdotonta kiellon vuoksi, joka koski yhteydenottoa parlamenttiin menettelyn aikana.
106 Siltä osin kuin on kolmanneksi kyse kantajan väitteestä, jonka mukaan IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin se kuului, ovat ilmoittaneet tilanteesta parlamentille oikea-aikaisesti, on todettava, että IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät sekä Steria Benelux ilmoittivat parlamentille vasta 21.11.2014 päivätyissä kirjeissään Sopra Groupin ja Groupe Sterian välisestä yhdistymisestä vastatessaan parlamentin 19.11.2014 päivättyyn hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan kirjeeseen. Lisäksi 21.11.2014 päivätyissä kirjeissä täsmennetään, että nämä tiedot annettiin vain siitä syystä, että IBI IUS ja STEEL ‑yhtymille sekä Steria Beneluxille oli ilmoitettu epävirallisesti, että tämä yhdistyminen oli mahdollisesti keskeyttämistä koskevan päätöksen perusteena.
107 Kantaja ei voi tässä yhteydessä perustellusti väittää, että yhtymät, joihin se kuului, toimivat oikea-aikaisesti ja omasta aloitteestaan korjatakseen laiminlyöntinsä, joka koski pakollisten tietojen toimittamista parlamentille vaadittuna ajankohtana.
108 Kantaja väittää neljänneksi, että se sai vasta loka-marraskuussa tietoonsa sen, että Steria Benelux oli osallistunut hankintamenettelyyn erän nro 4 osalta. On riittävää todeta tältä osin, ettei kantaja voi perustella omalla huolimattomalla menettelyllään laiminlyöntiään, joka koski hankintaviranomaisen vaatimien tietojen toimittamista. Laiminlyönnillä, joka liittyy tällaisten tietojen toimittamiseen, tarkoitetaan nimittäin sekä tarkoituksellisia toimia että sellaisia, jotka tapahtuvat tuottamuksellisesti (ks. vastaavasti tuomio 26.9.2014, Flying Holding ym. v. komissio, T-91/12 ja T-280/12, EU:T:2014:832, 75 kohta).
109 Siltä osin kuin on viidenneksi kyse 8.4.2014 päivätystä lehdistötiedotteesta, jossa ilmoitettiin Sopra Groupin ja Groupe Sterian mahdollisesta sulautumisesta, ja tarjousten ja tarjoajien yksityiskohtaista arviointia koskevan parlamentin velvollisuuden väitetystä laiminlyönnistä, tarjouseritelmän liitteenä olevan lomakkeen nro 4 h kohdasta ja varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ilmenee selvästi, että kantajan tehtävänä oli ilmoittaa parlamentille Sopra Groupin ja Groupe Sterian välisestä yhdistymisestä. Kantaja tai nämä yhtymät, joihin se kuului, eivät kuitenkaan osoittaneet tai toimittaneet kyseistä lehdistötiedotetta parlamentille. Kuten edellä olevasta 106 kohdasta ilmenee, nämä yhtymät lisäksi ilmoittivat parlamentille tästä yhdistymisestä vasta 21.11.2014 vastatessaan parlamentin 19.11.2014 päivättyihin kirjeisiin.
110 Kantajan tämä väite on näin ollen hylättävä.
111 Kantajan väitteen mukaan kuudenneksi se, ettei ollut riskiä eturistiriidasta, josta olisi täytynyt ilmoittaa hankintaviranomaiselle, ilmeni myös siitä, että parlamentti aloitti neuvottelumenettelyn PE/ITEC-NPE-15.8. On huomattava tältä osin, että tämän menettelyn kohde oli osittain samankaltainen kuin tarjouspyynnön erässä nro 3 tarkoitetuilla palveluilla. Kantajan mukaan tässä neuvottelumenettelyssä ei kuitenkaan ollut asetettu mitään yhteensopimattomuuslausekkeita.
112 Oikeuskäytännöstä ilmenee tässä yhteydessä, että vaikka hankintaviranomainen saa käyttää neuvottelumenettelyä vain erityistapauksissa, kuten delegoidun asetuksen 135 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jossa päättyneellä avoimella menettelyllä on saatu sääntöjenvastaisia tarjouksia tai tarjoukset eivät vastaa varsinkaan valinta- ja ratkaisuperusteita, neuvottelumenettely on tästä huolimatta kaikista muista hankintasopimusten tekomenettelyistä ja erityisesti avoimesta menettelystä erillinen oma menettelynsä (ks. vastaavasti tuomio 29.10.2015, Direct Way ja Direct Way Worldwide v. parlamentti, T-126/13, EU:T:2015:819, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Edellä mainitun oikeuskäytännön nojalla tarjouspyyntö ja neuvottelumenettely PE/ITEC-NPE-15.8 eivät näin ollen liity toisiinsa. Tästä seuraa, että tämän menettelyn yhteydessä asetetut edellytykset eivät voi vaikuttaa tarjouspyyntöön. Kantaja ei voi näin ollen perustellusti vedota tähän menettelyyn osoittaakseen, ettei käsiteltävässä asiassa ollut riskiä eturistiriidasta ja ettei tästä riskistä tarvinnut ilmoittaa hankintaviranomaiselle.
113 Tästä seuraa, että parlamentti on perustellusti sulkenut kantajan hankintamenettelyn ulkopuolelle ja näin ollen hylännyt IBI IUS ja STEEL ‑yhtymien tarjoukset varainhoitoasetuksen 107 artiklan 1 kohdan b alakohdassa asetetun velvollisuuden – jonka mukaan parlamentille on toimitettava tiedot seikoista, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa voi aiheutua eturistiriita kantajan osalta – noudattamatta jättämisen vuoksi.
114 Ainoan kanneperusteen ensimmäinen osa on näin ollen hylättävä ilman, että on tarpeen tarkastella riidanalaisten päätösten ensimmäistä perustelua.
Kanneperusteen toinen osa, joka koskee avoimuuden, suhteellisuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteiden, joista säädetään varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohdassa, loukkaamista
115 Kantajan mukaan parlamentti on loukannut varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohtaa, mikä ilmenee useista toteamuksista.
116 Kantajan mukaan käsiteltävässä asiassa olisi ensinnäkin ollut vielä enemmän tarpeen esittää yksityiskohtaiset perustelut ja tehdä huolellinen tutkimus, koska tarjouseritelmässä tai varainhoitoasetuksessa ei määrätä automaattisesta poissulkemisesta mahdollisten eturistiriitojen yhteydessä. Parlamentin olisi lisäksi pitänyt arvioida tilannetta suhteellisuusperiaatteen nojalla delegoidun asetuksen 142 artiklan mukaisesti.
117 Kantaja esittää toiseksi, että IBI IUS ‑yhtymä sai 18.9.2014 ja STEEL ‑yhtymä 30.10.2014 parlamentin kyseisille yhtymille osoittamien kirjeiden liitteenä kaksi kappaletta sopimuksesta allekirjoitettavaksi ja palautettavaksi parlamentille. Kantaja katsoo, että ne toimivat näin luottaen siihen, että parlamentti oli tutkinut huolellisesti niiden esittämät tarjoukset. Kantajan mukaan parlamentti loukkasi näin ollen suhteellisuusperiaatetta ja vilpittömän mielen periaatetta.
118 Kantaja lisää, että tarjouseritelmän I.13 artiklan ja varainhoitoasetuksen 107 artiklan 2 kohdan mukaan parlamentin olisi pitänyt arvioida, oliko tietyt tarjoajat suljettava hankintamenettelyn ulkopuolelle. Parlamentti totesi näin ollen tilanteen huolellista tarkastelua koskevan velvollisuutensa mukaisesti valitessaan IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät sopimuspuoliksi, ettei eturistiriitoja ollut olemassa. Parlamentti loukkasi näin ollen suhteellisuusperiaatetta, koska se aluksi vahvisti, ettei poissulkemisperusteita ollut olemassa.
119 Kantaja korostaa kolmanneksi, että TEPting-yhtymä oli ehdottanut 15.12.2014 peruuttavansa tarjouksensa erän nro 4 osalta, ja että parlamentti oli 9.2.2015 päivätyssä kirjeessään pyytänyt sitä hyväksymään tämän tarjouksen voimassaolon jatkamisen 18.2.2015 asti. Parlamentti kuitenkin hyväksyi kyseisen tarjouksen peruuttamisen 13.2.2015.
120 Parlamentti ei siten ainoastaan hyväksynyt TEPting-yhtymän tarjouksen peruuttamista liian pitkän ajan kuluttua, vaan se myös teki riidanalaiset päätökset liian pitkän ajan kuluttua siitä, kun menettelyn keskeyttämistä koskevat päätökset annettiin tiedoksi 19.11.2014. Parlamentti loukkasi näin ollen suhteellisuusperiaatetta.
121 Siinä tapauksessa, että tarjouseritelmää olisi rikottu, parlamentin olisi lisäksi täytynyt – samoin kuin eriä nro 2 ja 3 koskevien päätösten osalta – tehdä päätös TEPting-yhtymän poissulkemisesta erän nro 4 osalta sen sijaan, että se hyväksyi sen ehdotuksen erän nro 4 osalta tehdyn tarjouksen peruuttamisesta. Kantajan mukaan päätökset olivat epäjohdonmukaisia, mikä on avoimuusperiaatteen vastaista.
122 Kantaja väittää neljänneksi, että aloittaessaan neuvottelumenettelyn PE/ITEC-NPE-15.8 parlamentti aiheutti aktiivisesti mahdollisen eturistiriidan, vaikka se oli samaan aikaan sulkenut IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät hankintamenettelyn ulkopuolelle samankaltaisen eturistiriidan vuoksi, mitä on selvästi pidettävä varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohdan vastaisena.
123 Parlamentti ja väliintulijat kiistävät kantajan väitteet.
124 Käsiteltävässä asiassa on syytä palauttaa mieleen, että varainhoitoasetuksen 102 artiklan 1 kohdan mukaan talousarviosta kokonaan tai osittain rahoitettavissa julkisissa hankinnoissa on noudatettava avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita ja että avoimuusperiaate, jonka tarkoituksena on pääasiallisesti taata, ettei hankintaviranomainen suosi ketään tai toimi mielivaltaisesti, edellyttää, että kaikki valintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouseritelmässä (ks. tuomio 26.9.2014, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-498/11, ei julkaistu, EU:T:2014:831, 119 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; ks. vastaavasti myös tuomio 22.9.2011, Evropaïki Dynamiki v. komissio, T-86/09, ei julkaistu, EU:T:2011:515, 63 kohta).
125 On todettava lisäksi ensinnäkin, että kanneperusteen tässä osassa kantaja esittää eräitä väitteitä, joihin on jo vedottu ainoan kanneperusteen ensimmäisessä osassa – erityisesti väitteen, jonka mukaan mahdollista eturistiriitaa ei ollut olemassa, väitteen, joka koskee parlamentin velvollisuutta arvioida tarjoajia ja tarjouksia yksityiskohtaisesti, ja väitteen, jonka mukaan mitään eturistiriitoja ei ollut olemassa siitä syystä, että parlamentti aloitti neuvottelumenettelyn PE/ITEC-NPE-15.8 – ja jotka on hylätty perusteettomina edellä 95, 109 ja 112 kohdassa. Nämä väitteet on hylättävä samoilla perusteilla.
126 Siltä osin kuin on toiseksi kysymys kantajan automaattisesta sulkemisesta hankintamenettelyn ulkopuolelle siitä syystä, ettei vaadittuja tietoja ollut toimitettu hankintaviranomaiselle, on todettava, kuten edellä 102 kohdassa on muistutettu, ettei parlamentilla ollut muuta mahdollisuutta kuin panna täytäntöön varainhoitoasetuksen 107 artikla 1 kohdan b alakohta ja sulkea virheellisesti menetellyt yhtymän jäsen hankintamenettelyn ulkopuolelle heti todettuaan, ettei näitä tietoja ollut toimitettu (ks. vastaavasti tuomio 26.9.2014, Flying Holding ym. v. komissio, T-91/12 ja T-280/12, EU:T:2014:832, 75 kohta). Jollei parlamentti olisi soveltanut tätä toimenpidettä, se olisi saattanut hyvinkin syyllistyä yhtymiä, joihin kantajan kuului, suosivaan kohteluun.
127 Kantaja ei voi kolmanneksi väittää perustellusti, että valitessaan IBI IUS ‑yhtymän sopimuspuoleksi erän nro 2 osalta ja STEEL-yhtymän sopimuspuoleksi erän nro 3 osalta parlamentti olisi vahvistanut, ettei mitään sääntöjenvastaisuuksia ollut tapahtunut. Parlamentti nimittäin toimi sille toimitettujen puutteellisten tietojen perusteella ja tarkasteli päätöstään uudelleen vasta myöhemmin toimitettujen lisätietojen nojalla, jotka – kuten edellä 101 kohdassa on todettu – kantaja oli velvollinen toimittamaan.
128 Siltä osin kuin on neljänneksi kysymys siitä, ettei TEPting-yhtymän poissulkemisesta tehty päätöstä, ja suhteellisuus- sekä avoimuusperiaatteiden väitetystä loukkaamisesta, on riittävää todeta, että kyseinen yhtymä ehdotti peruuttavansa tarjouksensa erän nro 4 osalta ja että parlamentti hyväksyi tämän ehdotuksen. Tämä väite ei näin ollen voi menestyä.
129 Parlamentti on viidenneksi todennut nimenomaisesti 19.11.2014 päivätyissä kirjeissään, että tarjouspyyntömenettely oli keskeytetty tarvittavien tietojen saamiseksi. Kantaja ei voi näin ollen väittää olleensa siinä käsityksessä, että menettely olisi jatkunut normaalisti.
130 Parlamenttia ei voida kuudenneksi moittia siitä, että se olisi tehnyt riidanalaiset päätökset liian pitkän ajan kuluttua. On todettava tältä osin, että parlamentti sai 12.11.2014 merkitykselliset tiedot väliintulijoilta ja keskeytti menettelyn seitsemän päivää myöhemmin. Parlamentti suoritti tutkimuksen tiettyjen taloudellisten toimijoiden osalta ja teki kyseiset päätökset alle kolmen kuukauden kuluessa menettelyn keskeyttämisestä lukien. Lisäksi käsiteltävässä asiassa se, etteivät kantaja tai IBI IUS ja STEEL ‑yhtymät, joihin kantaja kuului, toimittaneet tarvittavia tietoja ajoissa, vaikeutti parlamentin tehtävien hoitamista. Kantajan väite on näin ollen hylättävä.
131 Edellä esitetyn perusteella ainoan kanneperusteen toinen osa ja näin ollen kanne kokonaisuudessaan on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
132 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se on velvoitettava korvaamaan parlamentin oikeudenkäyntikulut tämän vaatimusten mukaisesti.
133 Lisäksi työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin yleinen tuomioistuin voi määrätä, että muu kuin tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittu väliintulija vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Käsiteltävässä asiassa on määrättävä, että väliintulijat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Sopra Steria Group SA vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentin oikeudenkäyntikulut.
3) CGI Luxembourg SA ja Intrasoft International SA vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Kanninen | Calvo-Sotelo Ibáñez-Martín | Reine |
Julistettiin Luxemburgissa 9 päivänä huhtikuuta 2019.
Allekirjoitukset
Sisällysluettelo