Language of document : ECLI:EU:T:2013:106

Asia T‑93/10

Bilbaína de Alquitranes, SA ym.

vastaan

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

REACH – Aineen ”piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen” tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä – Yksityistä suoraan koskeva toimi – Tutkittavaksi ottaminen – Yhdenvertainen kohtelu – Oikeasuhteisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu seitsemäs jaosto) 7.3.2013

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Valmistelevat toimet eivät kuulu käsitteen alaan – Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Toimi, jolla on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia, kuuluu käsitteen alaan

(SEUT 263 artiklan ensimmäinen kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 7 artiklan 2 kohta, 31 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 3 kohdan b alakohta, 33 artiklan 1 ja 2 kohta sekä 57 ja 59 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Yksityistä suoraan koskeva toimi – Arviointiperusteet – Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Kyseisen aineen tuottajayhtiöiden nostama kanne – Tunnistaminen, joka luo velvollisuuden toimittaa aineen käyttäjille ajan tasalle saatettu käyttöturvallisuustiedote – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 1 kohdan a–c alakohta ja 9 kohdan a alakohta, 34 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta, 57 artiklan a, d ja e alakohta ja 59 artikla; neuvoston direktiivi 67/548)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu sääntelytoimen käsite – Kaikki yleisesti sovellettavat toimet lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä toimia lukuun ottamatta – Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, kuuluu käsitteen alaan – EUT-sopimuksen mainitussa määräyksessä tarkoitettu toimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta ja SEUT 289 artiklan 1–3 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohta, 34 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta, 57 ja 59 artikla sekä 75 artiklan 1 kohta)

4.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Erityistä huolta aiheuttavat aineet – Tunnistamismenettely – Unionin viranomaisten harkintavalta – Ulottuvuus – Tuomioistuinvalvonta – Rajat – Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ei ole loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 57 ja 59 artikla)

5.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Erityistä huolta aiheuttavat aineet – Tunnistamismenettely – Aineet, jotka ovat ominaisuuksiltaan hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä – Ainesosien ominaisuuksien perusteella luokittelemisen hyväksyttävyys – Sen hyväksyttävyys, voidaanko luokittelemisessa soveltaa pitoisuuskynnystä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 14 artiklan 2 kohdan f alakohta, 31 artiklan 3 kohdan b alakohta, 56 artiklan 6 kohta, 57 artiklan d ja e alakohta sekä liite XIII)

6.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Erityistä huolta aiheuttavat aineet – Tunnistamismenettely – Aineet, jotka ovat ominaisuuksiltaan hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä – Ainesosien ominaisuuksien perusteella luokittelemisen hyväksyttävyys – Velvollisuutta aloittaa erillinen menettely ainesosien osalta ei ole

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan d ja e alakohta, 59 artikla ja liite XIII)

7.      Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Erityistä huolta aiheuttavat aineet – Tunnistamismenettely – Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 johdanto-osan 16 perustelukappale, 1 artiklan 1 kohta, 14 artiklan 6 kohta, 59 artikla ja liite XI)

1.      Kumoamiskanteen kohteena voivat olla niiden luonteesta tai muodosta riippumatta kaikki unionin toimielinten, elinten ja laitosten toimet, joilla on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia. Kun kyse on sellaisista toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä, etenkin sisäisen menettelyn päätteeksi, kumoamiskanteen kohteena voivat lähtökohtaisesti olla ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan kyseisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen kanta menettelyn päätteeksi. Tästä seuraa, että alustavat toimenpiteet tai toimenpiteet, joilla pelkästään valmistellaan lopullista päätöstä, eivät voi olla kumoamiskanteen kohteena.

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi kyseisen asetuksen 59 artiklan mukaisesti, on siis kannekelpoinen toimi, koska tällaisella päätöksellä on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin.

Tässä yhteydessä mainitussa 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä seuraavan aineen tunnistamisen tarkoituksena on tuottaa sitovia oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetulla tavalla. Kyseinen toimi luo näet muun muassa asetuksen N:o 1907/2006 7 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa sekä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt tiedottamisvelvollisuudet. Kyseisissä säännöksissä viitataan kyseisen asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistettuihin aineisiin tai aineisiin, jotka on sisällytetty tai jotka sisältyvät saman asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon. Niissä ilmoitetaan siis mainitussa 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä seuraavaan toimeen perustuvat oikeudelliset velvoitteet.

(ks. 27, 28 ja 32 kohta)

2.      Edellytys siitä, että toimi koskee luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, vaatii kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä ensinnäkin, että riidanalaisella toimella on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista.

Tässä yhteydessä Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätöksen, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan a, d ja e alakohdassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, on katsottava koskevan suoraan kyseisen aineen tuottajia, koska aineen tunnistaminen on mainitun asetuksen 31 artiklan 9 kohdan a alakohdassa tarkoitettu uusi tieto, joka saattaa vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin, tai uusi tieto vaaroista, joten tuottajilla on velvollisuus saattaa käyttöturvallisuustiedotteet ajan tasalle. Edellä mainitun asetuksen 31 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan mukaan aineen toimittajien on toimitettava aineen vastaanottajalle kyseiset käyttöturvallisuustiedotteet, jos aine täyttää vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 67/548 mukaiset vaaralliseksi luokittelun kriteerit. Tunnistaminen luo myös asetuksen N:o 1907/2006 34 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetun tiedottamisvelvollisuuden. Sillä on siis välittömiä oikeusvaikutuksia tuottajien oikeusasemaan edellä mainituissa säännöksissä säädettyjen velvollisuuksien vuoksi.

(ks. 37, 38, 48, 50 ja 51 kohta)

3.      SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu sääntelytoimen käsite on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan kaikkia yleisesti sovellettavia toimia, lukuun ottamatta lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä toimia.

Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) päätös, jolla aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, joka täyttää yhden tai useamman kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetuista perusteista, on sääntelytoimi. Kyseinen päätös on näet yleisesti sovellettava, koska sitä sovelletaan määriteltyihin tilanteisiin ja sen oikeusvaikutukset kohdistuvat yleisesti ja abstraktisti määriteltyihin henkilöryhmiin eli erityisesti kaikkiin asetuksen N:o 1907/2006 31 artiklan 9 kohdan a alakohdan ja 34 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluviin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin. Mainittu päätös ei ole myöskään lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty toimi, koska sitä ei ole tehty SEUT 289 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetussa tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä tai erityisessä lainsäädäntömenettelyssä. Tällainen päätös on näet toimi, jonka ECHA on toteuttanut asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan perusteella. Se ei edellytä mitään täytäntöönpanotoimenpiteitä, koska aineen tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi luo tiedottamisvelvollisuudet ilman, että muut toimenpiteet olisivat tarpeen.

Koska SEUT 263 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitaan nimenomaisesti unionin elinten tai laitosten sellaisten toimien laillisuuden valvominen, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin, EUT-sopimuksen laatijoilla oli siis tarkoitus saattaa lähtökohtaisesti myös ECHA:n unionin laitoksena toteuttamat toimet unionin tuomioistuimien suorittaman valvonnan piiriin. Tässä yhteydessä ECHA:lla asetuksen N:o 1907/2006 75 artiklan 1 kohdan mukaan oleva tehtävä, joka on mainitun asetuksen teknisten, tieteellisten ja hallinnollisten näkökohtien hallinnoiminen ja joissakin tapauksissa täytäntöön paneminen sekä yhdenmukaisuuden varmistaminen unionissa, ei sulje pois toimivaltaa toteuttaa sääntelytoimi.

(ks. 55–60, 63 ja 65 kohta)

4.      Silloin, kun unionin viranomaisilla on laajaa harkintavaltaa – kuten komissiolla on silloin, kun se panee kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 VII osastossa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavia aineita koskevat säännöt asteittain täytäntöön – muun muassa arvioidessaan hyvin monitahoisia tieteellisiä ja teknisiä tosiseikkoja niiden toimenpiteiden luonteen ja ulottuvuuden määrittämiseksi, joihin ne ryhtyvät, unionin tuomioistuinten tehtävänä on valvoa ainoastaan, ettei tätä harkintavaltaa käytettäessä ole tehty ilmeistä virhettä, ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin tai etteivät kyseiset viranomaiset ole selvästi ylittäneet harkintavaltansa rajoja. Tällaisessa asiayhteydessä unionin tuomioistuimet eivät nimittäin voi omalla tieteellisiä ja teknisiä tosiseikkoja koskevalla arvioinnillaan korvata unionin viranomaisten arviointia, sillä EUT-sopimuksessa tämä tehtävä annetaan ainoastaan näille viranomaisille.

Unionin viranomaisilla oleva laaja harkintavalta, joka merkitsee sitä, että tuomioistuimet voivat valvoa sen käyttöä rajallisesti, ei koske kuitenkaan ainoastaan toteutettavien toimien luonnetta ja ulottuvuutta vaan tietyssä laajuudessa myös toimen perustana olevien seikkojen toteamista. Tällainen tuomioistuinvalvonta – vaikka sen laajuutta on rajoitettu – edellyttää kuitenkin, että unionin viranomaiset kyseisen toimen toteuttajina kykenevät osoittamaan unionin tuomioistuimissa, että ne ovat antaneet toimen käyttämällä tosiasiallisesti niille annettua harkintavaltaa, mikä edellyttää kaikkien sen tilanteen kannalta merkityksellisten seikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamista, jota toimella aiottiin säännellä.

Koska asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä, jossa jokin aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, ei anneta Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) mitään toimivaltaa tunnistettavien aineiden valinnassa siltä osin kuin mainitun asetuksen 59 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, että komission tai asianomaisen jäsenvaltion asiana on tutkia, että aineet täyttävät mainitun asetuksen 57 artiklassa vahvistetut perusteet, ECHA:aa ei voida moittia siitä, että se on loukannut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se on tunnistanut aineen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi tunnistamatta muita väitetysti vastaavanlaisia aineita.

(ks. 70–72, 76 ja 77 kohta)

5.      Sellaisen päätöksen osalta, jolla aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sen vuoksi, että se on ominaisuuksiltaan hitaasti hajoavaa, biokertyvää ja myrkyllistä sekä erittäin hitaasti hajoavaa ja erittäin voimakkaasti biokertyvää (PBT- tai vPvB-ominaisuudet), siinä mielessä, että se täyttää kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XIII vahvistetut perusteet, ei voida pelkästään todeta, että Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) tekee ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että aineella on PBT- tai vPvB-ominaisuudet siitä syystä, että sen ainesosilla on kyseiset ominaisuudet, koska aineen ainesosat ovat erottamaton osa kyseistä ainetta. Vaikka asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XIII ei nimenomaisesti todeta, että tunnistettaessa aineita, joilla on PBT- tai vPvB-ominaisuudet, on otettava huomioon myös aineen merkityksellisten ainesosien PBT- tai vPvB-ominaisuudet, tällaista lähestymistapaa ei ole myöskään suljettu pois. Ei kuitenkaan voida katsoa, että pelkästään siitä syystä, että tietyn aineen ainesosalla on tietty määrä ominaisuuksia, myös tuolla aineella on nämä ominaisuudet, vaan on tarkasteltava tällaisen ainesosan esiintymisen prosenttiosuutta ja kemiallisia vaikutuksia.

Vaikka lisäksi on totta, ettei asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XIII ole säädetty mistään pitoisuuskynnyksestä, tällaisen kynnyksen soveltaminen tekijänä, joka johtaa kyseisen aineen tunnistamiseen ainesosiensa perusteella, ei edellytä kuitenkaan sitä, että kynnysarvo on täsmennetty kyseisessä liitteessä. Tässä yhteydessä 0,1 prosentin kynnysarvoa on sovellettu unionin lainsäädännössä muutamaan otteeseen valmisteen luonnehtimiseen sen aineiden perusteella. Tämä on tilanne asetuksen N:o 1907/2006 14 artiklan 2 kohdan f alakohdan, 31 artiklan 3 kohdan b alakohdan, 56 artiklan 6 kohdan ja 57 artiklan d ja e kohdan osalta. Koska aineen luonnehtiminen sen ainesosien ominaisuuksien perusteella näyttää olevan verrattavissa valmisteen luonnehtimiseen sen aineiden ominaisuuksien perusteella, ei voida päätellä, että ECHA:n päätöksessä on ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin 0,1 prosentin kynnysarvoa on sovellettu tekijänä, joka johtaa kyseisen aineen tunnistamiseen ainesosiensa perusteella.

(ks. 82, 83 ja 97–99 kohta)

6.      Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun aineen tunnistamismenettelyn yhteydessä silloin, kun Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) tunnistaa aineen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sen vuoksi, että se on ominaisuuksiltaan hitaasti hajoavaa, biokertyvää ja myrkyllistä sekä erittäin hitaasti hajoavaa ja erittäin voimakkaasti biokertyvää (PBT- tai vPvB-ominaisuudet) sen ainesosien PBT- ja vPvB-ominaisuuksien perusteella, ei edellytetä sitä, että kyseiset ainesosat on itsessään tunnistettava ensin ECHA:n erillisellä päätöksellä ainesosiksi, joilla on PBT- ja vPvB-ominaisuudet. Asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan d ja e alakohdassa sekä 59 artiklassa säädetään pelkästään, että tuon asetuksen liitteessä XIII mainittujen perusteiden on täytyttävä.

(ks. 104 kohta)

7.      Suhteellisuusperiaatteen täytäntöönpanoa koskevien edellytysten tuomioistuinvalvonnasta on huomautettava, että kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetulla asetuksella N:o 1907/2006 perustetulle Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) on annettava laaja harkintavalta alalla, jolla sen on tehtävä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia valintoja ja toteutettava monitahoisia arviointeja. Tällä alalla toteutettu toimenpide voidaan katsoa lainvastaiseksi ainoastaan, jos se on ilmeisen soveltumaton lainsäätäjän tavoitteleman päämäärän saavuttamiseen. Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 1907/2006 johdanto-osan 16 perustelukappale, on todettava, että lainsäätäjä on asettanut päätavoitteeksi ensimmäisen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kolmesta tavoitteesta eli tavoitteen varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu.

Suhteellisuusperiaatetta ei loukkaa sellainen ECHA:n päätös, jolla piki, kivihiiliterva, korkealämpötilainen tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn johdosta.

Yhtäältä näet päätös soveltuu asetuksella N:o 1907/2006 tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseen, koska aineen tunnistamisella erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi on tarkoitus parantaa riskeistä ja vaaroista tiedottamista yleisölle ja ammattimaisille käyttäjille, joten tällainen tunnistaminen on katsottava keinoksi parantaa kyseistä suojelua. Mainittu päätös ei myöskään johda kieltoon saattaa aine markkinoille eikä se velvoita asianomaisia toimijoita käyttämään korvaavia aineita.

Toisaalta mainitulla päätöksellä ei ylitetä niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista asetuksella N:o 1907/2006 tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, koska mainitun asetuksen N:o 1907/2006 14 artiklan 6 kohdan nojalla ehdotetut riskinhallintatoimenpiteet eivät ole asetuksella tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseen soveltuvia erityistä huolta aiheuttavien aineiden käsittelyä koskevia toimenpiteitä, eivätkä ne ole siis vähemmän rajoittavia toimenpiteitä. Sama koskee kyseisen asetuksen liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston esittämistä rajoittavien toimenpiteiden osalta, koska mainitun asetuksen VIII osastossa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vahvistetut rajoitukset voivat olla kaikkea aineen valmistamiselle tai markkinoille saattamiselle asetettujen erityisten edellytysten ja aineen käyttöä koskevan täydellisen kiellon välillä. Vaikka oletettaisiin, että myös rajoittavat toimenpiteet ovat soveltuvia asetuksella N:o 1907/2006 tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi, ne eivät siis sellaisenaan ole vähemmän rajoittavia toimenpiteitä suhteessa aineen tunnistamiseen, joka johtaa ainoastaan tiedottamisvelvollisuuksiin.

(ks. 115–119, 125 ja 129 kohta)