Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Administrativen sad Sofia-oblast (Bulgaria) on esittänyt 6.10.2023 – ”NOV ZHIVOT 1919” NCh v. Rakovoditel na Upravlyavashtia organ na programata za transgranichno satrudnichestvo INTERREG IPP Bulgaria-Serbia 2014–2020 i direktor na direktsia ”Upravlenie na teritorialnoto satrudnichestvo” v Ministerstvo na regionalnoto razvitie i blagoustroystvoto
(asia C-620/23, NOV ZHIVOT 1919)
Oikeudenkäyntikieli: bulgaria
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Administrativen sad Sofia-oblast
Pääasian asianosaiset
Kantaja: ”NOV ZHIVOT 1919” NCh
Vastaaja: Rakovoditel na Upravlyavashtia organ na programata za transgranichno satrudnichestvo INTERREG IPP Bulgaria-Serbia 2014–2020 i direktor na direktsia ”Upravlenie na teritorialnoto satrudnichestvo” v Ministerstvo na regionalnoto razvitie i blagoustroystvoto
Ennakkoratkaisukysymykset
1) Onko niin, ettei liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 täytäntöönpanoa koskevista erityisistä säännöistä 2.5.2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 231/20141 40 artikla estä määräämästä tapauksissa, joissa on kyse rajatylittävästä yhteistyöstä jäsenvaltion ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) edunsaajan välillä ajanjaksolla 2014–2020, rahoitusoikaisua taloudelliselle toimijalle, jonka väitetään syyllistyneen lainrikkomiseen, joka merkitsee sääntöjenvastaisuutta, mutta joka ei ole johtava edunsaaja eikä täten se, joka on ottanut vastuun koko toimenpiteen toteuttamisesta?
2) Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, turvataanko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 47 artiklassa tällaisissa rajatylittävän yhteistyön tapauksissa johtavan edunsaajan oikeus osallistua rahoitusoikaisun määräämistä koskevaan menettelyyn ja tämän hallintotoimen riitauttamista koskevaan tuomioistuinmenettelyyn, riippumatta johtavan edunsaajan sijainnista siihen viranomaiseen nähden, joka on kyseessä olevan rajatylittävää yhteistyötä koskevan ohjelman mukaan vastuussa rahoitusoikaisun soveltamisesta, ja sallitaanko edellä mainituissa määräyksissä kansallisten tuomioistuimien oikeuskäytännössä pääasiassa vahvistetun kaltaiset rajoitukset, joilla heikennetään näitä mahdollisuuksia osallistua menettelyyn?
____________
1 EUVL 2014, L 132, s. 32.