Language of document : ECLI:EU:T:1999:256

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMENTUOMIO (toinen jaosto)

14 päivänä lokakuuta 1999 (1)

Yhteinen maatalouspolitiikka — Elintarvikeapu — Tarjouskilpailua koskevamenettely — Tarjouskilpailun voittajille annetaan maksuksi muita kuintarjouskilpailuilmoituksessa määriteltyjä hedelmiä

Yhdistetyissä asioissa T-191/96 ja T-106/97,

CAS Succhi di Frutta SpA, Italian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikkaCastagnaro (Italia), edustajinaan asianajaja Alberto Miele, Padova, ja asianajajatAntonio Tizzano ja Gian Michele Roberti, Napoli, sekä asianajaja Carlo Scarpa,Venetsia,

kantajana,

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehenään oikeudellisen yksikön virkamiesPaolo Ziotti, avustajanaan asianajaja Alberto Dal Ferro, Vicenza, prosessiosoiteLuxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de la Cruz,Centre Wagner, Kirchberg,

vastaajana,

jossa kantaja vaatii asetuksen N:o 228/96 mukaisesta hedelmämehun jahedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidzanin väestölle 14.6.1996tehdyn päätöksen muuttamisesta 6.9.1996 tehdyn komission päätöksen C (96) 2208(asia T-191/96), sekä 22.7.1996 tehdyn komission päätöksen (T-106/97) kumoamista,

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinenjaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Potocki sekä tuomaritC. W. Bellamy ja A. W. H. Meij,

kirjaaja: H. Jung,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 10.2.1999 pidetyssä suullisessakäsittelyssä esitetyn

on antanut seuraavan

tuomion

     Asiaa koskevat oikeussäännöt, tosiseikat ja oikeudenkäyntimenettely

1.
    Neuvosto antoi 4.8.1995 asetuksen (EY) N:o 1975/95 toimista maataloustuotteidentoimittamiseksi veloituksetta Georgian, Armenian, Azerbaidzanin, Kirgisian jaTadzikistanin väestölle (EYVL L 191, s. 2; jäljempänä asetus N:o 1975/95).Asetuksen ensimmäisen perustelukappaleen mukaan ”olisi säädettävämaataloustuotteiden luovuttamisesta Georgian, Armenian, Azerbaidzanin, Kirgisianja Tadzikistanin käyttöön elintarvikkeiden saantiedellytysten parantamiseksipaikallisten olojen moninaisuuden huomioon ottaen ilman, että markkinasääntöjenmukaiseen hankintaan tähtäävää kehitystä silti vaarannetaan” ja toisenperustelukappaleen mukaan ”yhteisöllä on interventiotoimenpiteiden tuloksenakäytettävissään maataloustuotteiden varastoja ja nämä tuotteet olisipoikkeuksellisesti myytävä ensisijaisesti suunnitellun toimen toteuttamiseksi”.

2.
    Asetuksen N:o 1975/95 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Toteutetaan tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin toimenpiteetinterventiotoimenpiteiden tuloksena käytettävissä olevien erikseen määritettävienmaataloustuotteiden toimittamiseksi veloituksetta Georgian, Armenian,Azerbaidzanin, Kirgisian ja Tadzikistanin käyttöön; jos interventiotuotteita ei

tilapäisesti ole käytettävissä, niitä voidaan yhteisön solmimien sitoumustentoteuttamiseksi laskea liikkeelle yhteisön markkinoille.”

3.
    Asetuksen N:o 1975/95 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1. Tuotteet toimitetaan sellaisenaan tai jalostettuina.

2. Toimien kohteena voivat olla myös käytettävissä olevat tai sellaiset elintarvikkeet,joita on mahdollista saada markkinoilta toimittamalla maksuksi samaantuoteryhmään kuuluvia tuotteita interventiovarastoista.

3. Toimituskustannukset, kuljetus- ja tarvittaessa jalostuskustannukset mukaanlukien, vahvistetaan tarjouskilpailumenettelyllä tai asian kiireellisyyteen taikuljetusvaikeuksiin liittyvistä syistä yhden tarjouksen menettelyllä.

— —”

4.
    Komissio antoi 18.8.1995 asetuksen (EY) N:o 2009/95 interventiovarastoissa olevienGeorgiaan, Armeniaan, Azerbaidzaniin, Kirgisiaan ja Tadzikistaniin tarkoitettujenmaataloustuotteiden neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1975/95 säädettyynveloituksettomaan toimittamiseen sovellettavista säännöistä (EYVL L 196, s. 4;jäljempänä asetus N:o 2009/95).

5.
    Asetuksen N:o 2009/95 toisessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”— — veloituksettomat toimitukset säädetään toteutettaviksi interventiovarastoistasellaisenaan toimitettavina maataloustuotteina, mutta myös muina kuin interventiotavarten käytettävissä olevina, samaan tuoteryhmään kuuluvina tuotteina; — — näinollen olisi annettava jalosteiden toimittamiseen sovellettavat erityisetyksityiskohtaiset säännöt; — — erityisesti olisi säädettävä mahdollisuudesta suorittaakyseisten toimitusten maksu interventiovarastoista lähtöisin olevina raaka-aineina”.

6.
    Asetuksen N:o 2009/95 2 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tarjouskilpailu voi koskea interventiovarastoista fyysisesti poistettavaa tuotteidenmäärää maksuna samaan tuoteryhmään kuuluvista jalosteistatarjouskilpailuilmoituksessa vahvistetussa toimitusvaiheessa.”

7.
    Asetuksen N:o 2009/95 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan 1 alakohdan mukaantarjouksen pätevyys 2 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa edellyttää, että siinä on”nettotonniin valmista tuotetta vaihdettavaksi ehdotettu tuotteiden määrä tonneina(nettopaino) ilmaistuna tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettujen ehtojen jatoimitusvaiheen mukaisesti”.

8.
    Asetuksen N:o 2009/95 6 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tarjous, jota ei ole tehty tämän artiklan säännösten mukaisesti tai joka ei vastaatäydellisesti tarjouskilpailun ehtoja tai johon sisältyy muita kuin tässä asetuksessavahvistettuja edellytyksiä, voidaan hylätä.”

9.
    Asetuksen N:o 2009/95 15 artiklan 1 kohdan mukaan tarjouskilpailuilmoituksissaon vahvistettava erityisesti:

”—    lisälausekkeet ja ehdot,

—    erien määritelmä,

— —

—    kunkin erän osalta todetut tärkeimmät fyysiset ja tekniset ominaispiirteet,

— —”.

10.
    Asetuksen N:o 2009/95 15 artiklan 2 kohdan mukaan 2 artiklan 2 kohdassasäädetyn tarjouskilpailun osalta ilmoituksessa on erityisesti mainittava

”—    toimituksen maksuna haltuun otettava erä tai eräryhmä,

—    toimitettavan jalosteen ominaispiirteet: sen luonne, määrä, laatu, pakkausjne”.

11.
    Komissio antoi sittemmin 7.2.1996 asetuksen N:o 228/96 hedelmämehun jahedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidzanin väestölle (EYVL L 30,s. 18; jäljempänä asetus N:o 228/96).

12.
    Asetuksen N:o 228/96 ensimmäisessä ja toisessa perustelukappaleessa todetaanseuraavaa:

”— — asetuksessa N:o 1975/95 säädetään, että maataloustuotteiden toimittamisenkohteena voivat olla käytettävissä olevat tai sellaiset elintarvikkeet, joita onmahdollista saada markkinoilta toimittamalla maksuksi interventiotoimien johdostakäytettävissä olevia tuotteita;

— — jotta vastattaisiin vastaanottajamaiden hedelmämehua ja hedelmähilloakoskeviin pyyntöihin on aiheellista avata tarjouskilpailu parhaimpientoimintaedellytysten määrittämiseksi näille tuotteille sekä maksaa tarjouskilpailunvoittajalle markkinoilta vedettyjen hedelmien muodossa noudattaen hedelmä- javihannesalan yhteisestä markkinajärjestelmästä 18 päivänä toukokuuta 1972annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1035/72 [EYVL L 118, s. 1], sellaisena

kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1363/95[EYVL L 132, s. 8], 15 ja 15 a artiklan mukaista vetäytymisjärjestelmää”.

13.
    Asetuksen N:o 228/96 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Avataan tarjouskilpailu liitteessä I esitetyn enintään 1 000 tonnin hedelmämehun,1 000 tonnin hedelmämehutiivisteen ja 1 000 tonnin hedelmähillon suuruisellemäärälle asetuksessa (EY) N:o 2009/95 ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassavahvistettujen yksityiskohtaisten säännösten sekä tämän asetuksen erityissäännöstenmukaisesti.”

14.
    Asetuksen N:o 228/96 liitteessä I täsmennetään seuraavaa:

Erä N:o 1    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia omenamehua

        Poisvedettävä tuote: omenat

Erä N:o 2    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia 50-prosenttista tiivistettyäomenamehua

        Poisvedettävä tuote: omenat

Erä N:o 3    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia appelsiinimehua

        Poisvedettävä tuote: appelsiini

Erä N:o 4    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia 50-prosenttista tiivistettyäappelsiinimehua

        Poisvedettävä tuote: appelsiini

Erä N:o 5    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia erilaisista hedelmistä valmistettuahilloa

        Poisvedettävä tuote: omena

Erä N:o 6    Toimitettava tuote: 500 nettotonnia erilaisista hedelmistä valmistettuahilloa

        Poisvedettävä tuote: appelsiini

Kaikkien erien toimituspäivä on 20.3.1996.

15.
    Kantaja teki 15.2.1996 päivätyllä kirjeellä tarjouksen eristä nro 1 ja 2, ja se tarjoutuimaksuna tuotteidensa toimituksista poistamaan kummankin erän osalta 12 500tonnia ja 25 000 tonnia omenoita.

16.
    Trento Frutta SpA (jäljempänä Trento Frutta) ja Loma GmbH (jäljempänä Loma)tarjoutuivat siirtämään pois 8 000 tonnia omenoita erän nro 1 osalta ja 13 500tonnia omenoita erän nro 2 osalta. Lisäksi Trento Frutta ilmoitti, että se oli valmisottamaan persikoita omenoiden sijasta, mikäli viimeksi mainituista olisi pulaa.

17.
    Komissio osoitti 6.3.1996 Azienda di Stato per gli Interventi nel Mercato Agricololle(italialainen interventioelin; jäljempänä AIMA) kirjeen nro 10663, jossa oli TrentoFruttalle annettava jäljennös ja jossa ilmoitettiin erien nro 1, 3, 4, 5 ja 6myöntämisestä Trento Fruttalle. Tämän kirjeen mukaan Trento Frutta vastaanottimaksuna ensisijaisesti seuraavat määrät markkinoilta poisvedettyjä hedelmiä:

Erä nro 1    8 000 tonnia omenoita, tai vaihtoehtoisesti 8 000 tonnia persikoita;

Erä nro 3    20 000 tonnia appelsiineja tai vaihtoehtoisesti 8 500 tonnia omenoitataikka 8 500 tonnia persikoita;

Erä nro 4    32 000 tonnia appelsiineja tai vaihtoehtoisesti 13 000 tonnia omenoitataikka 13 000 tonnia persikoita;

Erä nro 5     18 000 tonnia omenoita tai vaihtoehtoisesti 18 000 tonnia persikoita.

Erä nro 6    45 000 tonnia appelsiineja tai vaihtoehtoisesti 18 000 tonnia omenoitataikka 18 000 tonnia persikoita.

18.
    Komissio osoitti 13.3.1996 AIMA:lle kirjeen nro 11832, jossa se ilmoitti AIMA:lle,että se oli myöntänyt erän nro 2 Lomalle 13 500 tonnin omenaerän poissiirtämistävastaan.

19.
    AIMA on asetuksen N:o 228/96 mukaisesti ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiinkomission kirjeiden nro 10663 ja 11832 täytäntöönpanemiseksi 21.3.1996 päivätylläyleisohjeella nro 93/96, jossa toistettiin komission kirjeiden sisältö.

20.
    Komissio teki 14.6.1996 päätöksen C (96) 1453 asetuksessa N:o 228/96 säädetystähedelmämehun ja hedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidzaninväestölle (jäljempänä 14.6.1996 tehty päätös). Tämän päätöksen toisenperustelukappaleen mukaan tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen kyseistenmarkkinoilta poisvedettyjen tuotteiden määrät olivat vähäisiä tarvittaviin määriinverrattuna, koska markkinoilta poisvetämismenettely oli melkein päättynyt.Toimenpiteen päätökseen saattamiseksi oli siten välttämätöntä, että tarjouskilpailunvoittaneet yritykset saattoivat halutessaan ottaa maksuksi omenoiden ja appelsiinientilalle muita markkinoilta vedettyjä tuotteita ennalta määrättävässä suhteessa, jokariippui kyseisten tuotteiden jalostusarvojen vastaavuudesta.

21.
    Edellä mainitun 14.6.1996 tehdyn päätöksen 1 artiklassa määrätään, ettämarkkinoilta poisvedetyt tuotteet annetaan tarjouskilpailun voittaneille yrityksille(eli Trento Fruttalle ja Lomalle) niiden näin vaatiessa seuraavienvastaavuuskerrointen mukaan:

a)    1 tonni persikoita 1 tonnista omenoita,

b)    0,667 tonnia aprikooseja 1 tonnista omenoita,

c)    0,407 tonnia persikoita 1 tonnista appelsiineja,

d)    0,270 tonnia aprikooseja 1 tonnista appelsiineja.

22.
    Tämä päätös osoitettiin Italian tasavallalle, Ranskan tasavallalle, Kreikantasavallalle ja Espanjan kuningaskunnalle.

23.
    Komissio teki 22.7.1996 päätöksen C (96) 1916 asetuksen N:o 228/96 mukaisestahedelmämehun ja hedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidzaninväestölle (jäljempänä 22.7.1996 tehty päätös). Tämän päätöksen kolmannenperustelukappaleen mukaan saatavilla olevien persikoiden ja aprikoosien määrä eiole riittävä toimenpiteen loppuunsaattamiseksi, ja omenoiden, jotka tarjouskilpailunvoittajien oli saatava, korvaaminen nektariineilla olisi tarkoituksenmukaista.

24.
    Edellä mainitun 22.7.1996 tehdyn päätöksen 1 artiklassa määrätään, ettämarkkinoilta poisvedetyt tuotteet annetaan Trento Fruttalle ja Lomalle niiden sitävaatiessa seuraavan vastaavuuskertoimen mukaan: 1,4 tonnia nektariineja 1 tonnistaomenoita.

25.
    Tämä päätös osoitettiin Italian tasavallalle.

26.
    Kantaja vaati Tribunale amministrativo regionale del Laziossa nostetussakanteessaan, joka annettiin tiedoksi 24.7.1996 AIMA:lle, AIMA:n edellä mainitunyleisohjeen nro 93/96 kumoamista.

27.
    Komission maataloudesta vastaavassa pääosastossa (PO VI) kantajan pyynnöstäjärjestetyssä kokouksessa kantaja esitti vastalauseensa omenoiden ja appelsiinienkorvaamisesta muilla hedelmillä, minkä komissio oli hyväksynyt, ja kantajalleannettiin jäljennös 14.6.1996 tehdystä päätöksestä.

28.
    Kantaja toimitti 2.8.1996 komissiolle Padovan yliopiston Dipartimento Territorioe Sistemi Agroforestalin tekemän erityisselvityksen nro 94, joka koski tiettyjenhedelmien taloudellisia vastaavuuskertoimia niitä mehuksi jalostettaessa.

29.
    Komissio teki 6.9.1996 päätöksen C (96) 2208 asetuksen N:o 228/96 mukaisestahedelmämehun ja hedelmähillon toimittamisesta Armenian ja Azerbaidzaninväestölle 14.6.1996 tehdyn päätöksen muuttamisesta (jäljempänä 6.9.1996 tehtypäätös). Tämän päätöksen toisen perustelukappaleen mukaan Kaukaasian väestöilletoimitettaviin hedelmämehuihin käytettävien omenoiden ja appelsiinien sekätoisaalta näiden toimitusten maksuksi markkinoilta poisvedettyjen persikoidentasapainoisempi korvaaminen koko persikoiden poisvetämisajanjaksona edellyttää14.6.1996 tehdyllä päätöksellä vahvistettujen kertoimien muuttamista. Uusiakertoimia sovellettaisiin ainoastaan tuotteisiin, joita tarjouskilpailun voittajat eivätolleet saaneet maksuna toimituksista.

30.
    Edellä mainitun 6.9.1996 tehdyn päätöksen 1 artiklalla 14.6.1996 tehdyn päätöksen1 artiklan a ja c alakohtaa muutettiin seuraavalla tavalla:

”a) 0,914 tonnia persikoita yhdestä tonnista omenoita

— —

c) 0,372 tonnia persikoita tonnista appelsiineja”.

31.
    Tämä päätös osoitettiin Italian tasavallalle, Ranskan tasavallalle, Kreikantasavallalle ja Espanjan kuningaskunnalle.

32.
    Kantaja on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 25.11.1996 jättämälläänkannekirjelmällä nostanut kumoamiskanteen 6.9.1996 tehdystä päätöksestä. Tämäasia rekisteröitiin numerolla T-191/96.

33.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen presidentti hylkäsi asiassa T-191/96 R,CAS Succhi di Frutta vastaan komissio, 26.2.1997 antamallaan määräyksellä(Kok. 1997, s. II-211) 6.9.1996 tehdyn päätöksen täytäntöönpanon lykkäämistäkoskevan vaatimuksen, jonka kantaja oli esittänyt 16.1.1997.

34.
    Kantaja on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 9.4.1997 jättämälläänkannekirjelmällä nostanut kumoamiskanteen 22.6.1996 tehdystä päätöksestävedoten siihen, että se oli saanut jäljennöksen kyseisestä päätöksestä vasta30.1.1997 välitoimimenettelyn yhteydessä. Tämä asia rekisteröitiin numerollaT-106/97.

35.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hylkäsi20.3.1998 antamallaan määräyksellä Allione Industria Alimentaire SpA:nvälitulohakemuksen, jossa tämä pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseenkantajan vaatimuksia asiassa T-191/96 (Kok. 1997, s. II-575).

36.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja yhdisti14.10.1998 antamallaan määräyksellä asiat T-191/96 ja T-106/97 suullista käsittelyäja tuomion antamista varten.

37.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (toinen jaosto) päätti aloittaa suullisenkäsittelyn esittelevän tuomarin esityksestä ryhtymättä asian selvittämistoimiin. Sekehotti kuitenkin komissiota ilmoittamaan kirjallisesti ennen istuntoa, kuinka suuretinterventioelinten omenavarastot olivat tosiseikkojen tapahtumishetkellä. Komissionoudatti kehotusta määräajassa. Istunto pidettiin 10.2.1999.

Vaatimukset

38.
    Kantaja vaatii asiassa T-191/96, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—    kumoaa 6.9.1996 tehdyn päätöksen, jolla muutettiin 14.6.1996 tehtyäpäätöstä;

—    velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

39.
    Kantaja vaatii asiassa T-106/97, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—     kumoaa 22.7.1996 tehdyn päätöksen

—    velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

40.
    Komissio vaatii molemmissa asioissa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—    jättää kanteen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen perusteettomana;

—    velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Asia T-191/96

Tutkittavaksi ottaminen

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

41.
    Komissio katsoo, että kanne on jätettävä tutkimatta ensinnäkin sen vuoksi, että6.9.1996 tehty päätös ei koske kantajaa suoraan ja erikseen, ja toiseksi sen vuoksi,että kantajalla ei ole intressiä päätöksen kumoamiseen.

42.
    Komissio korostaa, että kantaja ei riitauta tarjouskilpailun ratkaisua niiden erienosalta, joista se oli esittänyt tarjouksen. Komissio katsoo, että käsiteltävänä olevassariidanalaisessa päätöksessä ei ole määrätty omenoiden ja appelsiinien korvaamisestapersikoilla vaan siinä ainoastaan muutetaan näiden hedelmien vastaavuuskertoimia,koska hedelmien korvaaminen toisilla oli hyväksytty 14.6.1996 tehdyssä päätöksessä.

43.
    Lisäksi komission mukaan se, että tarjouskilpailun voittajat hyötyvätvastaavuuskertoimista enemmän tai vähemmän, voi koskea erikseen ainoastaantarjouskilpailun voittajia. Kantajan tilanne 6.9.1996 tehdyn päätöksen suhteen eimillään tavalla eronnut kyseisellä alalla toimivan yhdenkään sellaisen muun toimijantilanteesta, joka ei ollut tarjouskilpailun voittaja (ks. mm. asia T-183/94, Cantinacooperativa fra produttori viniviticoli di Torre di Mosto v. komissio, määräys29.6.1995, Kok. 1995, s. II-1941, 49 kohta).

44.
    Oikeuskäytäntö, joka koskee tarjouskilpailumenettelyn riitauttamista ja erityisestiyhteisöjen tuomioistuimen asiassa 92/78, Simmenthal vastaan komissio, 6.3.1979antama tuomio eivät komission mukaan ole asian kannalta merkityksellisiä. Senmukaan 6.9.1996 tehty päätös on riippumaton tarjouskilpailua koskeneestailmoituksesta, ja se on tehty tarjouskilpailun, jota päätöksellä ei muuteta millääntavalla, ratkaisemisen jälkeen. Tarjouskilpailun voittajien tarjouksessa maksuksipyydetty omenamäärä oli pienin. Näin ollen kantajan osallistuminen kyseiseentarjouskilpailuun ei asettanut häntä 6.9.1996 tehdyn päätöksen osalta erityisasemaanmuihin kolmansiin verrattuna.

45.
    Komissio toteaa, että pelkästään sen vuoksi, että jokin toimi saattaa vaikuttaakyseisillä markkinoilla vallitseviin kilpailuolosuhteisiin ei jokaista taloudellistatoimijaa, joka jollain tavalla kilpailee sellaisen toimijan kanssa, jolle toimenpide onosoitettu, voida katsoa henkilöksi, jota toimi koskee suoraan ja erikseen (yhdistetytasiat 10/68 ja 18/68, Eridania v. komissio, tuomio 10.12.1969, Kok. 1969, s. 459,7 kohta).

46.
    Lisäksi, koska riitautetulla päätöksellä muutettiin 14.6.1996 tehdyllä päätöksellävahvistettuja vastaavuuskertoimia kantajan toivomaan suuntaan, kantajalla eikomission mukaan ole intressiä vaatia päätöksen kumoamista, koska kumoamisenjohdosta aikaisemmat kertoimet otettaisiin uudelleen käyttöön (ks. asia T-6/95,Cantine dei colli Berici v. komissio, määräys 15.3.1995, Kok. 1995, s. II-647,29 kohta ja asia T-6/95, Cantine dei colli Berici v. komissio, määräys 29.6.1995,46 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

47.
    Komissio korostaa, että kantaja olisi voinut kohdistaa esittämänsä kanneperusteet14.6.1996 tehtyyn päätökseen, joka oli sille epäedullisempi, mutta jota se eiriitauttanut määräajassa.

48.
    Kantaja katsoo, että riitautettu päätös koskee sitä suoraan. Riitautettu päätöskoskee sitä myös erikseen ensinnäkin sen perusteella, että hän oli tarjouksentekijä(em. asia Simmenthal v. komissio, tuomion 25 ja 26 kohta) ja toiseksi siksi, että seon kärsinyt erittäin vakavan taloudellisen vahingon, koska sen kilpailijoille onannettu maksuna toimituksista korvaavia hedelmiä liiallisessa määrin. Se korostaa,että riidanalainen päätös annettiin sen jälkeen, kun komissio oli tutkinut kokotilanteen uudelleen kantajan vaatimuksesta.

49.
    Kantaja katsoo myös, että sillä on edelleen intressi saada riidanalainen päätöskumotuksi, vaikka tarjouskilpailu, joka oli ratkaistu sen kilpailijoiden hyväksi, oli jopantu täytäntöön (em. asia Simmenthal v. komissio, 32 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

50.
    EY:n perustamissopimuksen 173 artiklan (josta on muutettuna tullutEY 230 artikla) neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilövoi nostaa kumoamiskanteen hänelle osoitetusta päätöksestä taikka päätöksestä,

joka siitä huolimatta, että se on annettu asetuksena tai toiselle henkilölleosoitettuna päätöksenä, koskee sitä suoraan ja erikseen.

51.
    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan päätös koskee tämän säännöksenmukaisessa merkityksessä erikseen muita kuin niitä, joille se on osoitettu,ainoastaan silloin, kun tämä päätös vaikuttaa niihin niille tunnusomaistenerityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella neerottuvat kaikista muista minkä vuoksi ne voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin ne,joille päätös on osoitettu (asia 25/62, Plaumann v. komissio, tuomio 15.7.1963,Kok. 1963, s. 199; ks. esim. asia T-86/96, Arbeitsgemeinschaft Deutscher Luftfahrt-Unternehmen ja Hapag Lloyd Fluggesellschaft v. komissio. tuomio 11.2.1999,42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

52.
    Tässä asiassa on selvää, että kantaja on osallistunut eriä nro 1 ja 2 koskevaantarjouskilpailuun ja että erä 1 on myönnetty Trento Fruttalle.

53.
    Komissio ei sitä paitsi riitauta sitä, että sen 6.3.1996 päivätty kirje nro 10663 sisältääseikkoja, jotka eivät vastaa asetuksen N:o 228/96 mukaisentarjouskilpailuilmoituksen ehtoja, koska kirjeessä säädetään omenoiden jaappelsiinien korvaamisesta persikoilla maksuksi Trento Fruttan toimituksista.Kirjeellä muutetaan siten eri eriä koskevia maksutapoja.

54.
    Eri erille määrättyjen maksutapojen muutos vahvistettiin 14.6.1996 tehdylläpäätöksellä kaikkien tarjouskilpailun voittajien osalta. Kantaja pyysi tämän jälkeenkomissiota tutkimaan tämän päätöksen uudelleen. Kantaja ja PO VI:n virkamiehetpitivät kokouksen tämän vuoksi 26.7.1996, jonka jälkeen kantaja toimitti komissiolleteknisen selvityksen nro 94 (edellä 27—28 kohta).

55.
    Komission tietoon tulleiden uusien seikkojen ja koko tilanteen uudelleenarvioinninperusteella, joka koski sen yksiköiden toteamaa persikan hintatasoa elokuunpuolessa välissä 1996 yhteisön markkinoilla (ks. PO VI:n työasiakirja, vastineen liite11), komissio teki 6.9.1996 riidanalaisen päätöksen, jossa määrättiin uusistavastaavuuskertoimista yhtäältä persikoiden ja toisaalta omenoiden sekä appelsiinienvälillä.

56.
    Tämän vuoksi riidanalaista päätöstä on pidettävä kantajan vaatimuksesta tehtynäerillisenä päätöksenä, jonka perusteena ovat uudet seikat, ja siinä muutetaantarjouskilpailun ehtoja, koska siinä määrätään omenoiden ja appelsiinienkorvaamisesta persikoilla eri vastaavuuskertoimin maksuna tarjouskilpailunvoittajille, ja näin siitä huolimatta, että asianosaiset ovat tällä välin olleet yhteydessätoisiinsa.

57.
    Näin ollen on syytä todeta, että riidanalainen päätös koskee kantajaa erikseen.Päätös koskee kantajaa erikseen ensinnäkin tarjouksentekijänä, jonka tarjousta eiole hyväksytty, siltä osin että komissio on myöhemmin muuttanut yhtä

tarjouskilpailun merkittävistä ehdoista, eli ehtoa kyseisten toimitusten maksutavasta.Tarjouksentekijää ei nimittäin koske ainoastaan komission se päätös, jossapäätetään tarjouskilpailuilmoituksen johdosta esitetyn jokaisen tarjouksenhyväksymisestä tai hylkäämisestä (em. asia Simmenthal v. komissio, tuomion25 kohta). Tarjouksentekijällä säilyy myös sitä erikseen koskeva intressi valvoa, ettätarjouskilpailuilmoituksessa esitettyjä ehtoja noudatetaan tarjouskilpailuntäytäntöönpanossa. Koska komissio ei tarjouskilpailuilmoituksessaan ollutilmoittanut siitä, että tarjouskilpailun voittajilla on mahdollisuus saada maksunatoimituksistaan muita hedelmiä kuin mitä oli määrätty, kantajalla ei ollutmahdollisuutta tehdä erilaista tarjousta kuin minkä se oli esittänyt, ja sillä ei sitenollut samanlaista mahdollisuutta kuin Trento Fruttalla.

58.
    Toiseksi riidanalainen päätös koskee tälle asialle erityiset olosuhteet huomioonottaen erikseen kantajaa, koska päätös tehtiin sen vaatimuksesta tehdynkokonaistilanteen uudelleenarvioinnin jälkeen muun muassa niiden lisätietojenperusteella, jotka se oli esittänyt komissiolle.

59.
    Riidanalainen päätös koskee kantajaa myös suoraan, sikäli kuin komissio ei olejättänyt kansallisille viranomaisille harkinnanvaraa tämän päätöksentäytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten menettelysääntöjen osalta (yhdistetytasiat 41/70, 42/70, 43/70 ja 44/70, International Fruit Company v. komissio, tuomio13.5.1971, Kok. 1971, s. 411, 25—28 kohta).

60.
    Väite siitä, että kantaja ei ole riitauttanut 14.6.1996 tehtyä päätöstä määräajassa,on hylättävä, sillä riidanalaista päätöstä ei voida pitää pelkästään 14.6.1996 tehdynpäätöksen vahvistavana päätöksenä. Kuten edellä on mainittu, komissio hyväksyikantajan vaatimuksesta sen, että komission 14.6.1996 tehtyä päätöstä tarkastellaanuudelleen, ja riidanalainen päätös tehtiin uudelleentarkastelun perusteella.Riidanalaisessa päätöksessä vahvistetaan erilaiset vastaavuuskertoimet, ja seperustuu uusiin seikkoihin. Näin ollen kantajan kannetta ei voida jättää tutkimattatällä perusteella (ks. asia T-82/92, Cortes Jimenez ym. v. komissio, tuomio 3.3.1994,Kok. H. 1994, s. II-237, 14 kohta, asia 331/94, IPK v. komissio, tuomio 15.10.1997,Kok. 1997, s. II-1665, 24 kohta, asia T-130/96, Aquilino v. neuvosto, tuomio8.7.1998, Kok. H. 1998, s. II-1017, 34 kohta ja asia T-100/96, Vicente Nunez v.komissio, tuomio 21.10.1998, Kok. H. 1998, s. II-1779, 37—42 kohta).

61.
    On myös hylättävä väite, jonka mukaan kantajalla ei ole intressiä vaatiakumoamista, koska riidanalaisen päätöksen kumoamisen ainoana seurauksena olisi,että 14.6.1996 tehdyssä päätöksessä määrätyt, kantajalle epäedullisemmat kertoimetotettaisiin uudelleen käyttöön.

62.
    Tämän kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä arvioitaessa ei voida olettaa,että 6.9.1996 tehdyn päätöksen kumoavan tuomion ainoana seurauksena oli14.6.1996 tehdyssä päätöksessä määrättyjen vastaavuuskertointenkäyttöönottaminen, kun otetaan huomioon EY:n perustamissopimuksen176 artiklan (josta on tullut EY 233 artikla) mukainen komission velvollisuus ryhtyä

nyt annettavan tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimiin (ks. yhdistetytasiat 97/86, 99/86, 193/86 ja 215/86, tuomio 26.4.1988, Asteris v. komissio,Kok. 1988, s. 2181, 27—32 kohta)

63.
    Joka tapauksessa edellä mainitussa asiassa Simmenthal vastaan komissio annetuntuomion 32 kohdasta ilmenee, että vaikka tarjouskilpailua koskevan ratkaisuntäytäntöönpano olisi tapahtunut muiden kilpailijoiden hyväksi, tarjouksentekijälläsäilyy intressi tällaisen päätöksen kumoamiseen joko sen takia, että komissio ryhtyisiasianmukaisiin toimiin sitä koskevan tilanteen oikaisemiseksi tai että komissio tekisitulevaisuudessa asianmukaiset muutokset tarjouskilpailujärjestelmään siinätapauksessa, että sen katsottaisiin olevan tiettyjen oikeudellisten vaatimustenvastainen. Tätä oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa käsiteltävänä olevaan asiaan,etenkin kun on selvää, että kyseisessä tarjouskilpailuilmoituksessa tarkoitettujatoimia ei ollut vielä riidanalaisen päätöksen tekemisajankohtana kokonaisuudessaanpantu täytäntöön.

64.
    Edellä esitetystä seuraa, että kanne on otettava tutkittavaksi.

Pääasia

65.
    Kantaja vetoaa 6.9.1996 tehdyn päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksensatueksi seitsemään kanneperusteeseen, jotka koskevat: 1) asetuksen N:o 228/96 sekäavoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen rikkomista; 2)asetuksien N:o 1975/95 ja 2009/95 rikkomista; 3) harkintavallan väärinkäyttöä; 4)ilmeisiä arviointivirheitä; 5) EY:n perustamissopimuksen 39 artiklan (josta on tullutEY 33 artikla), 40 artiklan 3 kohdan (josta on muutettuna tullut EY 34 artikla) jaedellä mainitun 18.5.1975 annetun asetuksen N:o 1035/72 rikkomista; 6)perustelujen puuttumista; 7) korvaavuusjärjestelmän ilmeistä epäasianmukaisuutta.

66.
    Aluksi on tutkittava ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 228/96sekä avoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen rikkomista.

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

67.
    Kantaja väittää, että koska komissio antoi suostumuksensa siihen, ettätarjouskilpailun voittaja voi maksuna toimituksesta ottaa eri tuotteita kuinasetuksessa N:o 228/96 säädetään, komissio on rikkonut tätä asetusta sekäavoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

68.
    Komissio korostaa, että kyseisen lainsäädännön tarkoituksena on humanitäärisenavun toimittaminen Armenian ja Azerbaizanin väestöille käyttämällä sellaisiatuotteita, joita interventioelimet ovat vetäneet pois markkinoiltamaataloustuotteiden hintoja tukeakseen. Mahdollisuus korvata asetuksenN:o 228/96 liitteessä I mainitut hedelmät muilla markkinoilta poisvedetyillä

hedelmillä seuraa näin ollen tämän asetuksen ensimmäisestä ja toisestaperustelukappaleesta sekä asetuksista N:o 1975/95 ja 2009/95.

69.
    Komission mukaan asetuksen N:o 228/96 ensimmäisessä ja toisessaperustelukappaleessa sekä asetuksen N:o 1975/95 toisessa perustelukappaleessatodetaan ainoastaan, että tarjouskilpailun voittajille maksuna annettavat hedelmätannetaan interventiotoimina markkinoilta poisvedettyjen hedelmien varastosta,mutta siinä ei täsmennetä, että nämä tarjouskilpailun voittajille maksuna annetuthedelmät olisi nimenomaisesti mainittava tarjouskilpailuilmoituksessa. AsetuksenN:o 1975/95 2 artiklan 2 kohdassa tai asetuksen N:o 2009/95 2 artiklan 2 kohdassaei vaadita, että interventiovarastoista annettujen hedelmien on oltava samoja kunniiden hedelmien, joita tarjouskilpailun voittajien on määrä toimittaa, vaanainoastaan, että niiden on kuuluttava samaan ”tuoteryhmään”.

70.
    Komission mukaan tällainen velvollisuus ei ole yhteensopiva kyseessä olevaa apuasaavien valtioiden todellisten tarpeiden kanssa. Siten, jos yksi valtioista tarvitseeappelsiinimehua ja jos markkinoilta ei ole vedetty pois tarpeeksi appelsiineja, onselvää, että tarjouksentekijät saavat maksun muina hedelminä. Samoin asetuksenN:o 228/96 mukaisissa erissä nro 5 ja 6 eri hedelmistä valmistettujen hillojentoimituksesta maksuna annettava hedelmä on appelsiini tai omena.

71.
    Komission mukaan tarjouskilpailun jälkeen maksuna saatavien hedelmienkorvaamisella ei rikota yhdenvertaisen kohtelun periaatetta tai avoimuusperiaatetta,koska sillä ei ollut vaikutusta tarjouskilpailumenettelyn kulkuun. Tarjouksen tekijätovat nimittäin kaikki kilpailleet samoin edellytyksin, eli asetuksen N:o 228/96 ja senliitteessä I säädetyin edellytyksin. Koska hedelmät on korvattu toisilla vastatarjouskilpailun jälkeen, tällä ei ole ollut pienintäkään vaikutusta kilpailun kulkuun.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

72.
    Yhteisöjen tuomioistuin on julkisia rakennusurakoita koskeviensopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1971annetun neuvoston direktiivin 71/305/ETY (EYVL L 185, s. 5) osalta katsonut, ettäkun hankintayksikkö on vahvistanut sopimuksentekoehdot, tarjoajien yhdenvertaisenkohtelun periaate edellyttää, että kaikkien tarjousten on oltava näiden määräystenmukaisia tarjousten objektiivisen vertailun varmistamiseksi (asia C-243/89, komissiov. Tanska, 22.6.1993, Kok. 1993, s. I-3353, 37 kohta ja asia C-87/94, komissio v.Belgia, tuomio 25.4.1996, Kok. 1996, s. I-2043, 70 kohta). Lisäksi on katsottu, ettätarjousten vertailumenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajienyhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuusperiaatetta sen varmistamiseksi,että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa(em. asia komissio v. Belgia, tuomion 54 kohta).

73.
    Tätä oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa käsiteltävänä olevaan tapaukseen. Siitäseuraa, että komissio oli velvollinen täsmentämään tarjouskilpailuilmoituksessaselvästi tarjouskilpailun kohde ja ehdot, ja että sen oli noudatettava tiukasti

ilmoitettuja ehtoja, jotta kaikilla tarjoajilla olisi samat mahdollisuudet tarjoustensalaatimisessa. Komissio ei avoimuusperiaatetta loukkaamatta voinut jälkikäteenmuuttaa tarjouskilpailun ehtoja eikä etenkään esitettävää tarjousta koskevia ehtojatavalla, josta ei ole ilmoitettu itse tarjouskilpailuilmoituksessa.

74.
    Kuten edellä on todettu, riidanalaisen päätöksen mukaan tarjouskilpailun voittajateli Trento Frutta ja Loma voivat ottaa maksuksi toimituksistaan muita kuintarjouskilpailuilmoituksessa mainittuja tuotteita, eli persikoita omenoiden jaappelsiinien tilalla.

75.
    Tällaisesta korvaamisesta ei ilmoitettu asetuksen N:o 228/96 mukaisessatarjouskilpailuilmoituksessa. Asetuksen liitteestä I, jota tulkitaan asetuksenN:o 2009/95 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti (ks. edellä 7 kohta), ilmenee, ettätarjouskilpailun voittajat voivat ottaa maksuna toimituksistaan ainoastaanilmoituksessa mainittuja tuotteita, eli erien 1, 2 ja 5 osalta omenia ja erien 3, 4, ja6 osalta appelsiineja.

76.
    Asetuksen N:o 2009/95 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan 1 alakohdan mukaan (ks.yllä 7 kohta) tarjouksen pätevyys edellyttää, että siinä on ilmaistunatarjouskilpailuilmoituksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti tarjouksen tekijänmaksuksi jalostetuista tuotteista pyytämä tuotteiden määrä.

77.
    Omenoiden ja appelsiinien korvaaminen persikoilla maksuna kyseisistä toimituksistasekä vastaavuuskerrointen vahvistaminen hedelmien välillä muuttavat huomattavastitarjouskilpailuilmoitusta koskevaa olennaista ehtoa, eli toimitettavien tuotteidenmaksutapaa.

78.
    Toisin kuin komissio väittää, missään sellaisessa säädöstekstin osassa, johon seviittaa, kuten asetuksen N:o 228/96 ensimmäisessä ja toisessa perustelukappaleessatai asetuksen N:o 1975/95 2 artiklan 2 kohdassa (ks. edellä 3 ja 12 kohta) ei annetaedes implisiittisesti mahdollisuutta tällaiseen korvaamiseen. Korvaamisesta eimyöskään ole säädetty komission esiintuoman sellaisen tilanteen varalta, jossahedelmien määrä interventiovarastoissa on riittämätön tai jossa tarjouskilpailunvoittajille maksuna annetut hedelmät kuuluvat ”samaan tuoteryhmään” kuin niidentoimittamat tuotteet.

79.
    Riidanalaisessa päätöksessä ei määrätä ainoastaan omenoiden ja appelsiinienkorvaamisesta persikoilla, vaan siinä vahvistetaan vastaavuuskertoimet viittaamallatarjouskilpailun jälkeisiin seikkoihin, eli kyseisten hedelmien hintaan markkinoillaelokuun puolivälissä 1996, vaikka näiden seikkojen huomioon ottamisestatarjouskilpailun jälkeen kyseisiin toimituksiin sovellettavien maksutapojenmäärittelemiseksi ei määrätä tarjouskilpailuilmoituksessa.

80.
    Lisäksi komission oikeudenkäynnissä toimittamilla tiedoilla (ks. vastineen liite 3 jakomission vastaus ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin)

ei voida perustella sitä, että tarjouskilpailuilmoituksessa tarkoitettujen toimientäytäntöönpanon esteenä oli, että riidanalaisen päätöksen tekemisen ajankohtanainterventiovarastoissa ei ollut omenoita.

81.
    Jos sellaisten omenoiden, jotka voidaan vetää pois markkinoilta, saatavuus yhteisöntasolla on ollut näin heikko, komission olisi avoimuusperiaatteen ja yhdenvertaisenkohtelun periaatteen noudattamiseksi pitänyt tarjouskilpailuehdotuksessa määrätäehdoista, jotka koskivat kyseisten toimitusten maksuksi esitettyjen hedelmienkorvaamista toisilla. Mikäli nämä ehdot puuttuvat, sen olisi pitänyt järjestää uusitarjouskilpailumenettely.

82.
    Edellä esitetystä seuraa, että riidanalaisella päätöksellä on rikottu asetuksenN:o 228/96 mukaista tarjouskilpailuilmoitusta sekä avoimuusperiaatetta jayhdenvertaisen kohtelun periaatetta, ja että se on näin ollen kumottava ilman, ettäon tarpeen ratkaista muut kantajan esittämät kanneperusteet.

Asia T-106/97

83.
    On selvitettävä, voidaanko kanne ottaa tutkittavaksi.

Asianosaisten väitteet ja niiden perustelut

84.
    Komission mielestä 9.4.1997 nostettu kanne on nostettu perustamissopimuksen173 artiklan viidennessä kohdassa määrätyn määräajan, joka sen mukaan alkoikulua 31.10.1996, päättymisen jälkeen.

85.
    Kantaja on komission mukaan tullut tietoiseksi 22.7.1996 tehdyn päätöksensisällöstä 31.10.1996 Tribunale amministrativo regionale del Laziossa pidetyssäistunnossa. Tuona päivänä (ja AIMA:n kirjelmän mukaan jopa kymmenen päivääennemmin, eli 21.10.1996), AIMA liitti tuossa tuomioistuimessa vireillä olleen asianasiakirjoihin 23.7.1996 päivätyn komission kirjeen nro 29903 (asiassa T-106/97annetun vastineen liite 11). Tässä kirjeessä toistettiin 22.7.1996 tehdyn päätöksensisältö ja erityisesti omenoiden ja nektariinin välinen vastaavuuskerroin. Päätöstekstioli myös otettu kirjeen liitteeksi.

86.
    Komission mukaan kantaja on asiassa T-191/96 (12 kohta) ensimmäisenoikeusasteen tuomioistuimeen 25.11.1996 jättämällään kannekirjelmällänostamassaan kanteessa väittänyt tienneensä, että 22.7.1996 oli tehty komissionpäätös, jolla laajennettiin hedelmien ”korvattavuutta” verrattuna 14.6.1996 tehtyynpäätökseen. Kantaja on komission mukaan myös osoittanut, että se tiesi 22.7.1996tehdyn päätöksen sisällön, koska se viittasi kanteen 23 kohdassa asiassa T-191/96nimenomaisesti ”kyseisiin hedelmiin (yhtäältä omenat ja appelsiinit, toisaaltapersikat, aprikoosit ja nektariinit).”

87.
    Se, että kantaja ei ollut pyytänyt jäljennöstä edellä mainitusta 23.7.1996 päivätystäkirjeestä nro 29903 Tribunale amministrativo regionale del Laziossa vireillä olleessaoikeudenkäynnissä, ja että se ei ollut huolehtinut tämän asiakirjan saamisesta,vaikka se oli nostanut kanteen AIMA:a vastaan kyseisestä tarjouskilpailusta, onkomission mielestä törkeää huolimattomuutta, ja kyseiseen seikkaan ei voida vedotakanteen nostamista koskevan määräajan laiminlyönnin perustelemiseksi kyseisessäasiassa.

88.
    Vaikka kantaja ei tosiasiassa olisi saanut tietoonsa 22.7.1996 tehdyn päätöksentekstiä kokonaisuudessaan, sen olisi komission mukaan joka tapauksessa pitänytpyytää se virallisesti komissiolta (asia T-12/90, Bayer v. komissio, tuomio 29.5.1991,Kok. 1991, s. II-219; asia C-102/92, Ferrerie Acciaierie Sarde v. komissio, määräys5.3.1993, Kok. 1993, s. I-801, 17 kohta ja sitä seuraavat kohdat ja asia T-468/93,Frinil v. komissio, määräys 10.2.1994, Kok. 1994, s. II-33, 31 kohta ja sitäseuraavat kohdat)

89.
    Kantaja esittää, että se on saanut tietoonsa 22.7.1996 tehdyn päätöksen sisällönsilloin, kun komissio esitti vastineensa asiassa T-191/96, eli 30.1.1997.

90.
    Kantaja esittää, että se oli PO VI:n virkamiesten kanssa 26.6.1996 pidetynkokouksen aikana nimenomaisesti pyytänyt tietoja mahdollisesta päätöksestä, jollaolisi laajennettu tarjouskilpailuilmoituksessa määrättyjen hedelmienkorvaamismahdollisuutta. Se ei kuitenkaan saanut minkäänlaista täsmennystäläsnäolleilta virkamiehiltä.

91.
    Vaikka AIMA:n vastineen, jonka se oli jättänyt italialaisessahallintotuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin yhteydessä, liitteessämainittiin edellä mainittu 23.7.1996 päivätty kirje nro 29903, kantaja ei ollut saanutsiitä jäljennöstä eikä se ollut sitä pyytänyt, koska se katsoi, että kyseessä olisamankaltainen kirje kuin ne muut, jotka koskivat omenoiden ja appelsiinienkorvaamista persikoilla ja aprikooseilla. AIMA:n huomautuksissa ei sitä paitsimillään tavalla viitattu 22.7.1996 tehtyyn päätökseen eikä sitä myöskään tuotu esiin31.10.1996 pidetyssä istunnossa.

92.
    Kantajan mukaan AIMA oli 5.9.1997 päivätyssä kirjeessään, jolla se vastasi kantajantiedusteluun, maininnut, että sen asiakirjoissa ei ollut sellaista ”komission päätöstä,joka olisi tehty 22.7.1996” (vastauskirjelmän liite 3 asiassa T-106/97).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta

93.
    Kantaja on kanteensa 12 kohdassa asiassa T-191/96 vahvistanut, että se oli26.7.1996 pidetyssä kokouksessa (ks. 27 kohta yllä) saanut tietoonsa, että komissiooli kahdella eri päätöksellä, joista ensimmäinen oli tehty 14.6.1996 ja toinen22.7.1996, antanut tarjouskilpailun voittajille mahdollisuuden antaa kyseessä olevientoimitusten maksuksi muita kuin tarjouskilpailuilmoituksessa määräytyjä hedelmiä,

ja viimeksi mainitussa päätöksessä, jota ei ollut annettu tiedoksi kantajalle, oli senmukaan ”vielä laajennettu korvaamismahdollisuutta”.

94.
    Tästä seuraa, että kantaja on 26.7.1996 saanut tietoonsa, että komissio oli 22.7.1996tehnyt päätöksen, jossa laajennettiin 14.6.1996 tehdyssä päätöksessä määrättyämahdollisuutta korvata omenat ja appelsiinit muilla hedelmillä.

95.
    AIMA oli Tribunale amministrativo regionale del Lazioon (vastauskirjelmän liite4 asiassa T-191/96) jätetyssä vastineessaan täsmentänyt seuraavaa:

”On selvää, että riitautetut muuntokertoimet niiden hedelmien (omenat, appelsiinit,persikat, aprikoosit ja nektariinit) välillä, joita on käytetty maksuna Trento Fruttanja Loman toimituksista, perustuvat yhteisön päätöksiin (ks. 20.6.1996 päivätty kirjenro 24700 ja 23.7.1996 päivätty kirje nro 29903), joita AIMA:n oli sovellettava jajoista sen oli ilmoitettava asianosaisille.”

96.
    Tässä vastineessa mainitaan, että 23.7.1996 päivätty kirje nro 29903 on sen liitteenä.Sitä, että kirjeessä toistetaan 22.7.1996 tehdyn komission päätöksen sisältö, ei oleriitautettu.

97.
    Suullinen käsittely Tribunale amministrativo regionale del Laziossa pidettiin31.10.1996.

98.
    Tämän johdosta kantaja on viimeistään 31.10.1996 saanut tietoonsa ainakin senseikan, että komissio oli tehnyt päätöksen, jossa annetaan mahdollisuus korvataTrento Fruttan ja Loman toimituksista maksuksi annettavat hedelmät nektariineilla,ja että tämän päätöksen sisältö oli toistettu 23.7.1996 päivätyssä komission kirjeessänro 29903.

99.
    Tätä toteamusta tukee se, että kantaja viittaa ensimmäisen oikeusasteentuomioistuimen kirjaamoon 25.11.1996 jätetyn kanteensa 23 kohdassa asiassaT-191/96 mahdollisuuteen korvata tarjouskilpailuilmoituksessa määrätyt hedelmätnektariineilla.

100.
    Vaikka kantaja, kuten se väittää, ei olisi saanut tietoonsa 22.7.1996 tehdynpäätöksen tekstiä kokonaisuudessaan aikaisemmin kuin 30.1.1997 eli päivänä jolloinvastine, johon tämä päätös oli liitetty, asiassa T-191/96 jätettiin, on huomautettava,että yhteisöjen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sen, joka saa tiedon itseäänkoskevasta toimesta, on pyydettävä teksti kokonaisuudessaan kohtuullisessa ajassa(em. asia Ferriere Acciaierie Sarde v. komissio, määräyksen 18 kohta)

101.
    Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole osoitettu, että kantaja olisi pyytänyt komissiotatoimittamaan sille 22.7.1996 tehdyn päätöksen tekstiä 26.7.1996 pidetyn kokouksenjälkeen tai sen jälkeen kun AIMA oli 21.10.1996 jättänyt vastineensa Tribunaleamministrativo regionale del Lazioon, tai edes sen jälkeen kun edellä mainitussatuomioistuimessa oli 31.10.1996 pidetty suullinen käsittely.

102.
    Näin ollen kantaja ei voi väittää, että määräaika kanteen nostamiselle on alkanutkulua 30.1.1997. Edellä esitetystä ilmenee, että kohtuullinen aika 22.7.1996 tehdynpäätöksen koko tekstin pyytämiselle oli selvästi kulunut paljon ennen tuotaajankohtaa.

103.
    Tämän vuoksi kanne, joka on nostettu 9.4.1997, on nostettu liian myöhään, ja se onsiten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

104.
    Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdanensimmäisen alakohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaankorvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen87 artiklan 3 kohdan mukaan jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisenasianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiäsyitä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi määrätäoikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaaomista kuluistaan.

105.
    Koska komissio on hävinnyt asian T-191/96 ja koska kantaja on vaatinut sitäkorvaamaan oikeudenkäyntikulut, komissio velvoitetaan korvaamaanoikeudenkäyntikulut tässä asiassa. Välitoimimenettelyn osalta asiassa T-191/96 Rensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo sen presidentin 26.2.1997 antamanmääräyksen perusteella, että asianosaiset vastaavat siinä omista kuluistaan.

106.
    Koska kantaja sitä vastoin on hävinnyt asian T-106/96 ja koska komissio on vaatinutsitä korvaamaan oikeudenkäyntikulut, kantaja velvoitetaan korvaamaanoikeudenkäyntikulut tässä asiassa.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (toinenjaosto)

on antanut seuraavan tuomiolauselman:

1)    Komission 6.9.1996 tekemä päätös C (96) 2208 kumotaan.

2)    Kanne asiassa T-106/97 jätetään tutkimatta.

3)    Komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa T-191/96.Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan asiassa T-191/96R. Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut asiassa T-106/97.

Potocki
Bellamy
Meij

Julistettiin Luxemburgissa 14 päivänä lokakuuta 1999.

H. Jung

A. Potocki

kirjaaja

toisen jaoston puheenjohtaja

                                    

1: Oikeudenkäyntikieli: italia.