Kanne 23.4.2024 – YU v. komissio

(Asia T-217/24)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: YU (edustaja: asianajaja L. Frölich)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

velvoittamaan EU:n (Euroopan komissio) maksamaan kantajalle 87 000 000,00 euron suuruisen korvauksen henkisestä kärsimyksestä (huoli, ahdistus, kivut, kärsimykset ja terveydentilan heikkeneminen)

velvoittamaan EU:n (Euroopan komissio) maksamaan kantajalle viivästyskorkoa 10 038 973 802,36 euron suuruiselle summalle 25.8.2023 alkaen siihen päivään asti, kunnes Euroopan komissio tekee sääntöjenmukaiset päätökset asioissa SA.46963 ja SA.52275. Sovellettava lainmukainen korkokanta perustuu Luxemburgin oikeusviranomaisen kunkin puolivuotisjakson alussa Mémorial B –julkaisusta erikseen julkaisemaan marginaaliviitekorkoon korotettuna 8 prosenttiyksiköllä. Jos tehdään päätökset, joissa kyseessä olevien tukien takaisinperimistä koskeva kanneoikeus todetaan vanhentuneeksi, EU (Euroopan komissio) velvoitetaan maksamaan kantajalle ansiotulot, joiden lopullinen pääasiallinen määrä on 45 000 000,00 euroa asiassa SA.46966 ja 20.032.947.604,71 euroa asiassa SA.52275, sanotun vaikuttamatta viivästyskorkoihin ja muihin oikeuksiin

velvoittamaan EU:n (Euroopan komissio) maksamaan kantajalle 14 000,00 euron suuruinen korvaus oikeudellisista kuluista. Jos kyseessä olevien tukien takaisinperimistä koskeva kanneoikeus on vanhentunut, tämän korvauksen määrä on 72 000,00 euroa

velvoittamaan Euroopan unionin vastaamaan oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kolmeen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu niiden sääntöjen rikkomiseen, joilla on tarkoitus myöntää oikeuksia kantajalle. Kantaja väittää, että 25.7.2023 annettujen vastausten seurauksena Euroopan komissio ryhtyi menettelemään passiivisesti kieltäytyen oikaisemasta sen 14 ja 20.7.2023 päivätyissä kirjeissä olleita virheitä. Nämä virheet ovat kantajan mukaan ristiriidassa perussopimusten ja direktiivin 2019/1937 kanssa, ja ne johtavat Euroopan komission sääntöjenvastaiseen menettelyyn, joka ilmene muun muassa toimimatta jättämisenä, josta EU on vastuussa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 3 kohdassa ja SEUT 340 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Toinen kanneperuste, joka perustuu vahingon todellisuuteen. Kantaja katsoo, että Euroopan komission sääntöjenvastainen menettely, muun muassa sen toimimatta jättäminen, estää kantajaa vaatimasta kansallisessa tuomioistuimessa ansiotulojensa maksamista, mistä aiheutui hänelle vahinkoa.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu syy-yhteyteen. Kantaja väittää, että Euroopan komission sääntöjenvastainen menettely, erityisesti sen toimimatta jättäminen, on suoraan aiheuttanut vahinkoa, jonka korvaamista kanteessa vaaditaan.

____________