Asia T‑499/10

MOL Magyar Olaj- és Gázipari Nyrt.

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuki – Unkarin valtion ja öljy- ja kaasuyhtiö MOL:n välinen sopimus, joka koskee hiilivetyjen tuotantoon liittyviä kaivosmaksuja – Lakisääteisen maksujärjestelmän myöhempi muuttaminen – Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi – Valikoivuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.11.2013

1.      Valtiontuki – Käsite – Toimenpide, jolla kevennetään yrityksen maksuja – Kuuluminen valtiontuen käsitteeseen

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

2.      Valtiontuki – Käsite – Toimenpiteen valikoivuus – Arviointiperuste

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

3.      Valtiontuki – Käsite – Valtion ja taloudellisen toimijan välinen sopimus, joka ei merkitse valtiontukea – Sopimuksen ulkopuolisten seikkojen myöhempi muuttuminen, joka asettaa taloudellisen toimijan muita edullisempaan asemaan, ei merkitse valtiontukea, jollei sopimus ole valikoiva

(SEUT 107 artiklan 1 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 52 ja 53 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 54 kohta)

3.      Kun valtio tekee taloudellisen toimijan kanssa sopimuksen, joka ei merkitse SEUT 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea, se seikka, että tämän sopimuksen ulkopuoliset seikat myöhemmin muuttuvat siten, että kyseessä oleva toimija on edullisemmassa asemassa kuin muut toimijat, jotka eivät ole tehneet samankaltaista sopimusta, ei voi riittää siihen, että sopimuksen ja sen ulkopuolisten seikkojen myöhemmän muuttumisen yhdessä voitaisiin katsoa merkitsevän valtiontukea.

Koska tällaista periaatetta ei ole, sellaiset sopimukset, joita taloudellinen toimija tekee valtion kanssa ja jotka eivät merkitse SEUT 107 artiklassa tarkoitettua valtiontukea, voitaisiin kyseenalaistaa aina kun tilanne markkinoilla, joilla sopimuspuolena oleva toimija toimii, muuttuu siten, että toimija hyötyy tästä, tai kun valtio käyttää sääntelyvaltaansa objektiivisesti perustellusti markkinoiden muuttumisen seurauksena samalla noudattaen tällaiseen sopimukseen perustuvia oikeuksia ja velvoitteita. Sitä vastoin sopimuksen ja sen ulkopuolisten seikkojen myöhemmän muuttumisen yhdistelmä voidaan luokitella valtiontueksi kun valtio on ehdottanut sopimuksen ehdot valikoivasti yhdelle tai usealle toimijalle eikä yleisesti sovellettavasta asiakirjasta ilmenevien ja kaikkiin toimijoihin sovellettavien objektiivisten kriteerien perusteella.

Tältä osin se seikka, että vain yksi toimija on tehnyt tämän tyyppisen sopimuksen, ei riitä osoittamaan sopimuksen valikoivaa luonnetta, koska tällainen seikka voi muun muassa olla seurausta muiden toimijoiden kiinnostuksen puutteesta.

Lisäksi on niin, että SEUT 107 artiklan 1 kohdan soveltamista varten yhtenä kokonaisuutena pidettävä tukitoimenpide voi muodostua yhdistetyistä tekijöistä edellyttäen, että niillä on niiden aikajärjestyksen, niiden tavoitteen ja yrityksellä toimenpiteiden toteuttamishetkellä olevan tilanteen suhteen niin läheiset yhteydet keskenään, että on mahdotonta erotella niitä toisistaan. Tässä yhteydessä edellä mainittu tekijöiden yhdistelmä voidaan luokitella valtiontueksi, jos valtio toimii siten, että se suojaa yhtä tai useaa markkinoilla jo olevaa toimijaa tekemällä niiden kanssa sopimuksen, jolla niille myönnetään maksukannat, jotka on taattu sopimuksen koko keston ajaksi, ja kun valtio kyseisellä hetkellä aikoo käyttää myöhemmin sääntelyvaltaansa korottaakseen maksukantaa siten, että markkinoilla olevat muut toimijat joutuvat epäedulliseen asemaan, olipa kyseessä sopimuksen tekemisen ajankohtana markkinoilla jo olevat toimijat tai uudet toimijat.

(ks. 64–67 kohta)