Asia C‑45/12
Office national d’allocations familiales pour travailleurs salariés (ONAFTS)
vastaan
Radia Hadj Ahmed
(Cour du travail de Bruxellesin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)
Siirtotyöläisten sosiaaliturva – Asetus (ETY) N:o 1408/71 – Henkilöllinen soveltamisala – Perhe-etuuksien myöntäminen kolmannen valtion kansalaiselle, jolla on oleskeluoikeus jäsenvaltiossa – Asetus (EY) N:o 859/2003 – Direktiivi 2004/38/EY – Asetus (ETY) N:o 1612/68 – Edellytys, joka koskee asumisen kestoa
Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13.6.2013
1. Sosiaaliturva – Siirtotyöläiset – Unionin lainsäädäntö – Henkilöllinen soveltamisala – Siirtotyöläisen perheenjäsenet – Kolmannen valtion kansalainen ja hänen tyttärensä, joka on myös kolmannen valtion kansalainen, joista ensiksi mainitulle henkilölle on alle viisi vuotta aikaisemmin myönnetty oleskelulupa jäsenvaltiossa sellaisen siirtotyöläisen ja toisen jäsenvaltion kansalaisen luokse tuloa varten, jonka kanssa hän ei ole avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa ja joka on hänen sellaisen lapsensa isä, jolla on tämän toisen jäsenvaltion kansalaisuus – Se, että yhteiselämä on sittemmin päättynyt ja molemmat lapset asuvat äidin kanssa samassa taloudessa – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Edellytykset
(Neuvoston asetuksen N:o 1408/71 1 artiklan f alakohdan ii alakohta)
2. Unionin kansalaisuus – Vapaata liikkumista ja oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskeva oikeus – Direktiivi 2004/38 – Perheenjäsenten oleskeluoikeuden säilyminen avioeron, avioliiton mitättömäksi julistamisen tai rekisteröidyn parisuhteen päättymisen jälkeen – Kolmannen valtion kansalainen ja hänen tyttärensä, joka on myös kolmannen valtion kansalainen, joista ensiksi mainitulle henkilölle on alle viisi vuotta aikaisemmin myönnetty oleskelulupa jäsenvaltiossa sellaisen siirtotyöläisen ja toisen jäsenvaltion kansalaisen luokse tuloa varten, jonka kanssa hän ei ole avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa ja joka on hänen sellaisen lapsensa isä, jolla on tämän toisen jäsenvaltion kansalaisuus – Se, että yhteiselämä on sittemmin päättynyt ja molemmat lapset asuvat äidin kanssa samassa taloudessa – Perhe-etuuksien myöntämiselle asetetun viiden vuoden asumista koskevan edellytyksen hyväksyttävyys
(SEUT 18 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38 13 artiklan 2 kohta ja 14 artikla)
3. Ennakkoratkaisukysymykset – Unionin tuomioistuimen toimivalta – Asiaan vaikuttavien unionin oikeutta koskevien näkökohtien määrittäminen
(SEUT 267 artikla)
4. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Perheenjäsenten oleskeluoikeus – Vanhempi, joka on siirtotyöläisen tai entisen siirtotyöläisen lapsen tosiasiallinen huoltaja – Se, että lapsen on oltava aloittanut koulunkäynti tai opiskelu vastaanottavassa jäsenvaltiossa
(Neuvoston asetuksen N:o 1612/68 12 artikla)
1. Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua asetusta N:o 1408/71 on tulkittava siten, että kolmannen valtion kansalainen tai hänen tyttärensä, joka on myös kolmannen valtion kansalainen, kun heidän tilanteensa on seuraavanlainen:
– kolmannen valtion kansalaiselle on alle viisi vuotta aikaisemmin myönnetty oleskelulupa jäsenvaltiossa sellaisen toisen jäsenvaltion kansalaisen luokse tuloa varten, jonka kanssa hän ei ole avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa ja jonka kanssa hänellä on lapsi, jolla on tämän toisen jäsenvaltion kansalaisuus;
– vain mainitulla toisen jäsenvaltion kansalaisella on työntekijän asema;
– mainitut kolmannen valtion kansalainen ja toisen jäsenvaltion kansalainen eivät enää asu yhdessä ja
– molemmat lapset asuvat äidin kanssa samassa taloudessa,
ei kuulu asetuksen henkilölliseen soveltamisalaan paitsi, jos heitä voidaan pitää toisen jäsenvaltion kansalaisen perheenjäseninä kansallisessa laissa tarkoitetulla tavalla ja sitä sovellettaessa, tai mikäli vastaus tähän on kieltävä, jos heidän voidaan katsoa olevan pääasiallisesti riippuvaisia tästä henkilöstä.
(ks. 34 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)
2. Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38 13 artiklan 2 kohtaa ja 14 artiklaa on tulkittava yhdessä SEUT 18 artiklan kanssa siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jossa kolmannen valtion kansalaisen, jonka tilanne on seuraavanlainen:
– kolmannen valtion kansalaiselle on alle viisi vuotta aikaisemmin myönnetty oleskelulupa jäsenvaltiossa sellaisen toisen jäsenvaltion kansalaisen luokse tuloa varten, jonka kanssa hän ei ole avioliitossa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa ja jonka kanssa hänellä on lapsi, jolla on tämän toisen jäsenvaltion kansalaisuus;
– vain mainitulla toisen jäsenvaltion kansalaisella on työntekijän asema;
– mainitut kolmannen valtion kansalainen ja toisen jäsenvaltion kansalainen eivät enää asu yhdessä ja
– molemmat lapset asuvat äidin kanssa samassa taloudessa,
edellytetään täyttävän viiden vuoden asumista koskeva edellytys taattujen perhe-etuuksien myöntämiseksi, vaikka edellytyksen täyttymistä ei vaadita jäsenvaltion omilta kansalaisilta.
Direktiivin 2004/38 13 artiklan 2 kohdasta käy nimenomaisesti ilmi, että niiden unionin kansalaisen perheenjäsenten, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, oleskeluoikeus säilytetään tämän säännöksen nojalla ja tiettyjen edellytysten vallitessa ainoastaan, kun kyse on avioerosta, avioliiton mitättömäksi julistamisesta tai rekisteröidyn parisuhteen päättymisestä. Jos avioliittoa tai rekisteröityä parisuhdetta ei ole, kyseinen kolmannen valtion kansalainen ei voi vedota oleskeluoikeuteen direktiivin 2004/38 13 artiklan 2 kohdan perusteella eikä myöskään direktiivin 14 artiklan 2 kohdan perusteella, jossa on vain maininta siitä, että asianomaisten henkilöiden on täytettävä muun muassa direktiivin 13 artiklassa säädetyt edellytykset, jotta oleskeluoikeus säilytettäisiin. Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa myöskään SEUT 18 artiklalla.
(ks. 36–38 ja 54 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 42 kohta)
4. Jotta kolmannen valtion kansalainen saisi työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen N:o 1612/68 12 artiklaan perustuvan oleskeluoikeuden vanhempana, joka on tosiasiallisesti jäsenvaltion kansalaisen tai henkilön, joka on ollut työssä toisen jäsenvaltion alueella, lapsen huoltaja, kyseisen lapsen on pitänyt aloittaa koulunkäynti tai opiskelu vastaanottavassa jäsenvaltiossa.
(ks. 52 kohta)