Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Bundesverwaltungsgericht (Itävalta) on esittänyt 27.2.2023 – XXXX

(asia C-116/23, Sozialministeriumservice)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Bundesverwaltungsgericht

Pääasian asianosaiset

Valittaja: XXXX

Vastapuolena oleva viranomainen: Sozialministeriumservice

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko hoitovapaalla maksettava avustus (Pflegekarenzgeld) asetuksen (EY) N:o 883/2004¹ 3 artiklassa tarkoitettu sairausetuus vai jokin muu asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa tarkoitettu etuus?

Jos kyse on sairausetuudesta, onko hoitovapaalla maksettava avustus asetuksen (EY) N:o 883/2004 21 artiklassa tarkoitettu rahaetuus?

Onko hoitovapaalla maksettava avustus hoitavalle henkilölle vai hoitoa tarvitsevalle henkilölle maksettava etuus?

Kuuluuko asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisalaan tilanne, jossa hoitovapaalla maksettavaa avustusta hakenut henkilö (jäljempänä hakija), joka on Italian kansalainen, joka on asunut Itävallassa Ylä-Itävallan osavaltiossa vakinaisesti 28.6.2013 lähtien ja joka on työskennellyt Itävallassa samassa osavaltiossa 1.7.2013 alkaen yhtäjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa – jolloin hakijan kohdalla ei ole viitteitä siitä, että hän olisi rajatyöntekijä –, vaatii vastapuolena olevalta viranomaiselta hoitovapaalla maksettavaa avustusta isänsä, joka on Italian kansalainen ja asuu vakinaisesti Italiassa (Sassuolo), hoitamiseen asian kannalta merkityksellisenä ajanjaksona 1.5.2022–13.6.2022, mistä hakija on sopinut työnantajansa kanssa?

Onko asetuksen (EY) N:o 883/2004 7 artikla tai unionin oikeuden eri määräyksiin tai säännöksiin (esim. SEUT 18 artikla ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 4 artikla) sisältyvä syrjintäkielto esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa hoitovapaalla maksettavan avustuksen saamisen edellytykseksi asetetaan se, että hoitoa tarvitseva henkilö saa Itävallassa tason 3 tai sitä suurempaa pitkäaikaishoitoavustusta?

Onko unionin oikeuteen sisältyvä tehokkuusperiaate tai unionin oikeuden eri määräyksiin tai säännöksiin (esim. SEUT 18 artikla ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 4 artikla) sisältyvä syrjintäkielto nyt tarkasteltavan kaltaisessa tilanteessa esteenä sellaisen kansallisen lainsäädännön tai vakiintuneen oikeuskäytännön soveltamiselle, joka ei mahdollista hoitovapaalla maksettavaa avustusta koskevan hakemuksen muuttamista perheenjäsenen saattohoitoon tai vakavasti sairaan lapsen hoitoon myönnettävää vapaata (Familienhospizkarenz) koskevaksi hakemukseksi, koska hakemuksessa käytettiin yksiselitteisesti hoitovapaalla maksettavaa avustusta koskevan hakemuksen tekemiseen tarkoitettua lomaketta eikä perheenjäsenen saattohoitoon tai vakavasti sairaan lapsen hoitoon myönnettävää vapaata koskevan hakemuksen tekemiseen tarkoitettua lomaketta ja koska työnantajan kanssa tehtiin myös yksiselitteisesti sopimus, jossa viitataan lähiomaisen hoitoon saattohoidon sijasta – vaikka käsiteltävän asian perustana olevassa tilanteessa, jossa hoitoa tarvinnut isä on sittemmin kuollut, täyttyisivät lähtökohtaisesti myös edellytykset hoitovapaalla maksettavan avustuksen maksamiselle perheenjäsenen saattohoitoon tai vakavasti sairaan lapsen hoitoon myönnettävää vapaata koskevien säännösten nojalla, jos työnantajan kanssa olisi vain tehty toisenlainen sopimus ja viranomaiselle olisi jätetty toisenlainen hakemus?

Onko asetuksen (EY) N:o 883/2004 4 artikla tai jokin muu unionin oikeuden määräys tai säännös (esimerkiksi perusoikeuskirjan 7 artikla) esteenä kansalliselle säännökselle (BPGG:n 21c §:n 1 momentti), jossa hoitovapaalla maksettavan avustuksen saamisen edellytykseksi asetetaan se, että hoitoa tarvitseva henkilö saa Itävallassa tason 3 tai sitä suurempaa pitkäaikaishoitoavustusta, kun taas toisessa kansallisessa säännöksessä (BPGG:n 21c §:n 3 momentti), kun sitä sovelletaan samoihin tosiseikkoihin, ei aseteta etuuden saamiselle samanlaista edellytystä?

____________

¹ Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).