Language of document :

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 6.9.2013 – Persia International Bank v. neuvosto

(Asia T-493/10)1

(Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen – Varojen jäädyttäminen – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Arviointivirhe)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Persia International Bank plc (Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) (edustajat: aluksi solicitor S. Gadhia, solicitor S. Ashley, D. Anderson, QC, ja barrister R. Blakeley, sittemmin S. Ashley, solicitor S. Jeffrey, solicitor A. Irvine, D. Wyatt, QC, ja R. Blakeley)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto (asiamiehet: M. Bishop ja A. Vitro)

Väliintulija, joka tukee vastaajan vaatimuksia: Euroopan komissio (asiamiehet: S. Boelaert ja M. Konstantinidis)

Oikeudenkäynnin kohde

Yhtäältä vaatimus kumota Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 26.7.2010 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2010 (EUVL L 195, s. 25), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston päätös 2010/644/YUTP (EUVL L 281, s. 81), Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EY) N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 961/2010 (EUVL L 281, s. 1), päätöksen 2010/413 muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP (EUVL L 319, s. 71), asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011 (EUVL L 319, s. 11) ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1) siltä osin kuin nämä toimet koskevat kantajaa, ja toisaalta vaatimus todeta, että Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä 19.4.2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 423/2007 (EUVL L 103, s. 1) 7 artiklan 2 kohdan d alakohtaa, asetuksen N:o 961/2010 16 artiklan 2 kohdan a alakohtaa ja asetuksen N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa kantajaan.

Tuomiolauselma

Persia International Bank plc:tä koskevilta osin kumotaan

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP liitteeseen II sisältyvässä taulukossa B oleva 4 kohta

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 423/2007 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosta 26.7.2010 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2010 liitteeseen sisältyvässä taulukossa B oleva 2 kohta

päätöksen 2010/413 muuttamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteen otsikkoon I sisältyvässä taulukossa B oleva 4 kohta

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 423/2007 kumoamisesta 25.10.2010 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteeseen VIII sisältyvässä taulukossa B oleva 4 kohta

päätöksen 2010/413 muuttamisesta 1.12.2011 annettu neuvoston päätös 2011/783/YUTP

asetuksen N:o 961/2010 täytäntöönpanosta 1.12.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1245/2011

Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 liitteen IX otsikkoon I sisältyvässä taulukossa B oleva 4 kohta.

Päätöksen 2010/413, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2010/644 ja päätöksellä 2011/783, vaikutukset pysytetään Persia International Bankin osalta, kunnes asetuksen N:o 267/2012 kumoaminen tulee voimaan.

Kanne hylätään muilta osin.

Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Persia International Bankille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

____________

____________

1 EUVL C 328, 4.12.2010.