Asia T-604/15
European Road Transport Telematics Implementation Coordination Organisation ‐ Intelligent Transport Systems & Services Europe (Ertico ‐ ITS Europe)
vastaan
Euroopan komissio
Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 22.5.2019
Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma – Suositus 2003/361/EY – Mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten luokittelua koskeva komission validointilautakunnan päätös – Päätöksen 2012/838/EU, Euratom liitteessä olevien 1.2.6 ja 1.2.7 kohdan mukainen uudelleentarkastelupyyntö – Asetuksen (EY) N:o 58/2003 22 artiklassa tarkoitetun hallinnollisen muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen – Puolustautumisoikeudet – Hyvän hallinnon periaate – Oikeusvarmuus – Perusteltu luottamus – Oikeusvoima – Mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten määrittelyperusteet unionin politiikoissa – Yrityksen käsite – Taloudellisen toiminnan käsite – Riippumattomuusperuste – Perusteluvelvollisuus
1. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Validointilautakunnan päätöksen uudelleentarkastelupyyntö – Muutoksenhakumenettelyt – Eron tekeminen REA:n toimista esitettäviin muutoksenhakupyyntöihin
(Neuvoston asetuksen N:o 58/2003 22 artikla; komission päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.2.6 ja 1.2.7 kohta)
(ks. 30–38 kohta)
2. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tulla kuulluksi – Soveltamisala
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41, 47 ja 48 artikla)
(ks. 46–48 ja 63 kohta)
3. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Velvollisuus kunnioittaa osallistujien puolustautumisoikeuksia – Ulottuvuus
(Komission päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.2.6 ja 1.2.7 kohta)
(ks. 52 kohta)
4. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeusvarmuuden käsite
(ks. 68 kohta)
5. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset – Hallinnon antamat täsmälliset vakuuttelut
(ks. 69 kohta)
6. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Hyvän hallinnon periaate – Toimivaltaisen toimielimen velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki käsiteltävän tapauksen kannalta merkitykselliset seikat – Ulottuvuus
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla)
(ks. 70 kohta)
7. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Ensimmäisen kielteisen päätöksen peruuttaminen ja korvaaminen uudella päätöksellä – Hyväksyttävyys – Edellytykset
(Komission päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.2.6 ja 1.2.7 kohta)
(ks. 72 kohta)
8. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Yrityksen koon määrittäminen suosituksessa 2003/361 mainituilla perusteilla – Hyväksyttävyys
(Komission päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.1.3.1, 1.2.6 ja 1.2.7 kohta; komission suosituksen 2003/361 johdanto-osan kolmas perustelukappale ja liitteessä oleva 1 artikla)
(ks. 92–95 kohta)
9. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Yrityksen koon määrittäminen suosituksessa 2003/361 mainituilla perusteilla – Riippumattomuusperusteen soveltaminen – Mikro- tai pk-yrityksen aseman epääminen yksiköltä, joka kuuluu tosiasiallisesti suureen konserniin – Hyväksyttävyys
(Komission päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.1.3.1, 1.2.6 ja 1.2.7 kohta; komission suosituksen 2003/361 johdanto-osan 9 ja 12 perustelukappale ja liitteessä oleva 1 artikla)
(ks. 100–103, 106 ja 107 kohta)
10. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Yrityksen koon määrittäminen suosituksessa 2003/361 mainituilla perusteilla – Yrityksen käsite – Luokitteleminen yhteenliittymäksi, joka tarjoaa jäsenilleen palveluja jäsenmaksuja vastaan
(SEUT 54 artikla, SEUT 101 artikla ja SEUT 102 artikla; komission suosituksen 2003/361 liitteessä oleva 1 artikla)
(ks. 118, 119, 123–128 ja 130 kohta)
11. Euroopan unionin virastot – Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) – Käynnissä olevien tutkimusohjelmien osallistujille tehtävä mikro- tai pk-yrityksen aseman validointi – Yrityksen koon määrittäminen suosituksessa 2003/361 mainituilla perusteilla – Riippumattomuusperusteen soveltaminen – Mikro- tai pk-yrityksen aseman epääminen yksiköltä, joka perii jäseniltään jäsenmaksuja ja jonka varat riittävät hyvin sen tarpeisiin – Hyväksyttävyys – Sillä, että yksikkö erikseen tarkasteltuna täyttää suosituksessa tarkoitetut henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevat perusteet, ei ole merkitystä
(Komission suosituksen 2003/361 liitteessä olevat 1 ja 2 artikla)
(ks. 140–146, 148–152 kohta)
12. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuus – Ulottuvuus – Perustelujen ristiriitaisuus – Edellytykset – Vaikutukset
(SEUT 296 artikla)
(ks. 166–168 kohta)
13. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset
(SEUT 266 artikla)
(ks. 176 kohta)
14. Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäyntikulut – Kohtuullisuusvaatimusten huomioon ottaminen – Asian voittaneen asianosaisen velvoittaminen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohta ja 135 artiklan 1 ja 2 kohta)
(ks. 182 kohta)
Tiivistelmä
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi 22.5.2019 antamallaan tuomiolla Ertico ‐ ITS Europe v. komissio (T-604/15) European Road Transport Telematics Implementation Coordination Organisation ‐ Intelligent Transport Systems & Services Europen (Ertico ‐ ITS Europe) kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan päätöksen 2012/838 liitteessä olevien 1.2.6 ja 1.2.7 kohtien nojalla 18.8.2015 tehty validointilautakunnan päätös (jäljempänä riidanalainen päätös) siltä osin kuin tässä päätöksessä todetaan, että kantajaa ei voida pitää suosituksessa 2003/361 tarkoitettuna mikroyrityksenä eikä pienenä tai keskisuurena yrityksenä. Lisäksi komissio määrättiin asian erityisolosuhteiden perusteella vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan puolet Ertico ‐ ITS Europen oikeudenkäyntikuluista.
Kantaja on rajavastuuosuuskunta, joka tarjoaa monialaista palveluympäristöä älykkäiden liikennejärjestelmien ja -palvelujen alalla toimiville yksityisille ja julkisille toimijoille.
Kantajaa on 31.12.2006 lähtien pidetty suosituksessa 2003/361 tarkoitettuna mikroyrityksenä tai pienenä tai keskisuurena yrityksenä (jäljempänä pk-yritys). Tämän aseman perusteella se sai useiden vuosien ajan lisäavustuksia Euroopan unionilta erityisesti Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013).
Käynnissä olleiden tutkimusohjelmien osallistujille tekemänsä pk-yrityksen aseman tarkistuksen yhteydessä tutkimuksen toimeenpanovirasto (jäljempänä REA), joka toimi osallistujien pk-yrityksen aseman validointiyksikkönä, pyysi joulukuussa 2013 kantajaa toimittamaan tietoja, jotka osoittaisivat, että sille voitiin edelleen myöntää pk-yrityksen asema. Asiasta käydyn sähköpostiviestien vaihdon jälkeen REA päätti 27.1.2014, että kantajaa ei voitu pitää pk-yrityksenä.
Kantaja esitti päätöksestä muutoksenhakupyynnön validointilautakunnalle päätöksen 2012/838/EU liitteessä olevien 1.2.6 ja 1.2.7 kohdan nojalla. Muutoksenhakupyyntö hylättiin 15.4.2014 tehdyllä päätöksellä (jäljempänä ensimmäinen kielteinen päätös). Tämä päätös peruutettiin, minkä jälkeen validointilautakunta teki riidanalaisen päätöksen.
Ensinnäkin unionin tuomioistuin totesi, että päätöksen 2012/838 liitteessä olevat 1.2.6 ja 1.2.7 kohta ja asetuksen N:o 58/2003 22 artikla eivät koske yhtä ja samaa muutoksenhakumenettelyä. Jälkimmäistä säännöstä ei sovellettu käsiteltävään asiaan. Kantaja oli näin ollen esittänyt muutoksenhakupyyntönsä päätöksen 2012/838 liitteessä olevien 1.2.6 ja 1.2.7 kohdan perusteella.
Suosituksessa 2003/361 tarkoitetusta riippumattomuusperusteesta unionin yleinen tuomioistuin totesi, että validointilautakunnan riidanalaisessa päätöksessä soveltamalla riippumattomuusperusteella ei rikottu suositusta 2003/361, koska riippumattomuusperustetta on tulkittava suhteessa tavoitteeseen varmistaa, että pk-yrityksiin kohdistettavat toimenpiteet hyödyttävät aidosti yrityksiä, jotka kokonsa takia ovat epäedullisessa asemassa, eikä yrityksiä, jotka kuuluvat suureen konserniin ja jotka pystyvät siis saamaan rahoitusta ja tukea, joita niiden kilpailijoilla, jotka ovat vastaavankokoisia, ei ole käytettävissään. Ainoastaan todella riippumattomien pk-yritysten huomioon ottamiseksi on näin ollen tutkittava sellaisten pk-yritysten rakennetta, jotka muodostavat taloudellisia ryhmiä, joiden voima ylittää tällaisen yrityksen voiman, ja valvottava, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä täysin muodollisilla perusteilla.
Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että riidanalaisessa päätöksessä tehtiin arviointivirhe siltä osin kuin siinä todettiin, että kantajaa ei voitu pitää suosituksen 2003/361 liitteessä olevassa 1 artiklassa tarkoitettuna yrityksenä erityisesti siitä syystä, että kantajan jäsenet, jotka eivät olleet pk-yrityksiä, maksoivat sille vuotuisia jäsenmaksuja korvauksena kantajan niille tarjoamista palveluista. Unionin yleinen tuomioistuin kuitenkin korosti, että oli tutkittava, saattoiko validointilautakunta asian tosiseikkojen perusteella todeta, että kantaja ei ollut riippumaton. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, ettei validointilautakunta soveltanut virheellisesti suositusta 2003/361, kun se katsoi, että kantaja ei kärsinyt pk-yrityksille tyypillisistä esteistä erityisesti siksi, että vuotuiset jäsenmaksut vahvistettiin suhteessa kantajan menoihin, ja että sitä ei näin ollen voitu pitää kyseisessä suosituksessa tarkoitettuna pk-yrityksenä, vaikka se olikin yritys.
Koska kantajan ei katsottu täyttävän riippumattomuusperustetta, se ei myöskään voinut väittää, että se täytti suosituksen 2003/361 liitteessä olevassa 2 artiklassa tarkoitetut henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevat perusteet. Suosituksen 2003/361 liitteessä olevan 6 artiklan mukaan henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevien perusteiden täyttymistä ei voida määrittää yksin kantajan tietojen perusteella, koska se ei ole riippumaton yritys ja koska sen jäseninä olevat yritykset eivät ole pk-yrityksiä.
Lopuksi komissio velvoitetiin vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan puolet Ertico ‐ ITS Europen oikeudenkäyntikuluista. Päätöksen 2012/838 säännöksistä ei nimittäin käynyt selvästi ilmi yhtäältä päätöksen 2012/838 liitteessä olevissa 1.2.6 ja 1.2.7 kohdassa ja toisaalta asetuksen N:o 58/2003 22 artiklassa tarkoitettujen muutoksenhakumenettelyjen välinen suhde, minkä komissio istunnossa vahvisti. Lisäksi päätöksen 2012/838 liitteessä oleviin 1.2.6 ja 1.2.7 kohtaan sisältyvässä validointilautakunnassa sovellettavan menettelyn kuvauksessa oli huomattavia puutteita, mikä vaikeutti entisestään sovellettavien sääntöjen ymmärtämistä. Tämän perusteella unionin yleinen tuomioistuin sovelsi työjärjestyksensä 135 artiklan 2 kohtaa.