Asia T‑126/13
Direct Way
ja
Directway Worldwide
vastaan
Euroopan parlamentti
Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Euroopan parlamentin jäsenten kuljettaminen – Päätös tarjouspyyntömenettelyn julistamisesta tuloksettomaksi ja sen lopettamisesta sekä neuvottelumenettelyn aloittamisesta – Toisen tarjoajan valinta hankintasopimuksen sopimuspuoleksi – Yhdenvertainen kohtelu – Alkuperäisten sopimusehtojen olennainen muutos
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 29.10.2015
1. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Toimi, jota ei ole julkaistu eikä annettu kantajalle tiedoksi – Täsmällinen tieto toimen sisällöstä ja perusteluista – Velvollisuus pyytää toimen teksti kokonaisuudessaan kohtuullisessa ajassa siitä, kun toimen olemassaolosta saadaan tieto
(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)
2. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Päätös tarjouspyynnön järjestämisestä – Ei kuulu soveltamisalaan – Sopimuspuolen valintaa koskeva päätös – Kuuluu soveltamisalaan
(SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 91 artikla; komission asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohta)
3. Tuomioistuinmenettely – Ehdoton prosessinedellytys – Tuomioistuin tutkii omasta aloitteestaan
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 113 artikla)
4. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Julkaisemispäivä – Päivä, jona toimesta saadaan tieto – Toissijaisuus – Sopimuspuolen valintaa koskevan päätöksen, johon sisältyvät suppeat tiedot eivät anna hylätylle tarjoajalle mahdollisuutta käyttää kanneoikeuttaan, julkaiseminen – Kanteen nostamisen määräaika ei ala kulua tämän julkaisemisen johdosta
(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)
5. Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Päivä, jona päätös on annettu tiedoksi – Päivä, jona toimesta on saatu tieto – Toimi, josta on ilmoitettu sähköpostitse
(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)
6. Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne päätöksestä, joka on pantu täytäntöön – Julkista hankintaa koskevassa sopimuksentekomenettelyssä tarjoajan nostama kanne hankintapäätöksestä, joka on pantu täytäntöön toisen tarjoajan hyväksi – Tutkittavaksi ottaminen
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta ja SEUT 266 artikla)
7. Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Peruste, joka koskee virheitä aikaisemmassa toimessa, jota ei ole riitautettu määräajassa – Tutkimatta jättäminen
(SEUT 263 artiklan kuudes kohta)
8. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Velvollisuus noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta – Tarve huolehtia yhtäläisistä mahdollisuuksista ja noudattaa avoimuusperiaatetta – Ulottuvuus
(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta)
9. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Hankintasopimusten sopimuspuolen valinta – Neuvottelumenettelyn käyttäminen avoimen menettelyn päättymisen jälkeen – Sellaisen tarjoajan valitseminen hankintasopimuksen sopimuspuoleksi, jonka tarjoama hinta on korkeampi kuin hylätyn tarjoajan avoimessa menettelyssä tarjoama hinta – Tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen – Ei ole
(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta; komission asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohta)
10. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Hankintasopimusten sopimuspuolen valinta – Neuvottelumenettelyn käyttäminen avoimen menettelyn päättymisen jälkeen – Hankintaviranomaisen mahdollisuus tehdä muutoksia hankinnan ehtoihin – Rajat – Hintaa koskevan ehdon muuttaminen – Sallittavuus
(Neuvoston asetus N:o 1605/2002; komission asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 130 artikla)
11. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Julkisia rakennusurakoita, tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä annetuissa direktiivissä vahvistettujen tai niistä ilmenevien sääntöjen tai periaatteiden sovellettavuus – Edellytys – Kyseisten sääntöjen tai periaatteiden verrattavuus unionin julkisiin hankintoihin sovellettavien säännösten kanssa
(Neuvoston asetus N:o 1605/2002; komission asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohta; neuvoston direktiivi 92/50)
12. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Kumulatiiviset edellytykset – Yhden edellytyksen täyttymättä jääminen – Korvauskanteen hylkääminen kokonaisuudessaan
(SEUT 340 artiklan toinen kohta)
1. Ks. tuomion teksti.
(ks. 22–24 kohta)
2. SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja, kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Tarjouspyyntömenettelyn järjestämisestä tehty toimielimen päätös ei pääsääntöisesti ole kenellekään vastainen päätös, koska sillä vain tarjotaan asianomaisille henkilöille mahdollisuus osallistua menettelyyn ja tehdä tarjous. Silloin kun kantajat ovat osallistuneet neuvottelumenettelyyn, päätös sen aloittamisesta ei näin ollen ole voinut olla niille vastainen.
Lisäksi on syytä todeta, että vaikka neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain erityistapauksissa, kuten asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jossa päättyneellä avoimella menettelyllä on saatu sääntöjenvastaisia tarjouksia tai tarjoukset eivät vastaa varsinkaan valinta- ja ratkaisuperusteita, neuvottelumenettely on tästä huolimatta kaikista muista hankintasopimuksen tekomenettelyistä ja erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 91 artiklassa tarkoitetusta avoimesta menettelystä erillinen oma menettelynsä.
(ks. 26–28 kohta)
3. Ks. tuomion teksti.
(ks. 30 kohta)
4. SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan sanamuodosta ilmenee, että päivä, jona toimesta saadaan tieto, on kanteen nostamista koskevan määräajan alkamispäivän perusteena toissijainen toimen julkaisemispäivään tai sen tiedoksiantamispäivään nähden.
Siltä osin kuin kyse on julkista hankintaa koskevan sopimuksen sopimuspuolen valintaa koskevasta päätöksestä, jota ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä eikä internetissä, siinä tapauksessa, että asianomainen toimielin pelkästään julkaisee ratkaisuilmoituksen, johon sisältyvien suppeiden tietojen perusteella hylätyllä tarjoajalla ei ole mahdollisuutta käyttää tehokkaasti kanneoikeuttaan Euroopan unionin tuomioistuimissa, tämän ilmoituksen julkaisupäivä ei voi olla päivä, josta kumoamiskanteen nostamisen määräaika alkaisi kulua. Tällaisessa tilanteessa lähtökohdaksi on otettava ajankohta, jona kantajalla oli tiedon riidanalaisesta toimesta, eli ajankohta, jona kantajalla oli kyseessä olevan toimen sisällöstä ja perusteluista niin täsmällinen tieto, että se pystyy käyttämään kanneoikeuttaan tehokkaasti.
(ks. 31, 34 ja 35 kohta)
5. Päätös on annettu SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa tarkoitetulla tavalla asianmukaisesti tiedoksi silloin, kun siitä on ilmoitettu sille, jolle se on osoitettu, ja tälle on annettu tilaisuus tutustua siihen, joten tiedoksianto voidaan pätevästi toimittaa sähköpostitse. Tätä samaa päätelmää voidaan soveltaa ilmoitukseen, jonka toimielin on lähettänyt sähköpostitse ja kirjatulla kirjeellä.
Sähköpostiviestin lähettäminen ei kuitenkaan takaa sitä, että sen vastaanottaja todellisuudessa saa sen. Voi hyvinkin olla, ettei sähköpostiviesti teknisistä syistä saavu vastaanottajalleen. Lisäksi siinäkin tapauksessa, että viesti todella saapuu vastaanottajalleen, voi olla, ettei vastaanottaminen tapahdu lähetyspäivänä.
(ks. 37 ja 38 kohta)
6. Ks. tuomion teksti.
(ks. 42 ja 44 kohta)
7. Kanteen nostamista koskeva SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa vahvistettu määräaika on ehdoton, ja prosessuaalisia määräaikoja koskevan unionin säännöstön tiukka soveltaminen on oikeusvarmuuden vaatimuksen mukaista ja tarpeen kaikenlaisen syrjinnän tai omavaltaisen kohtelun välttämiseksi oikeudenkäytössä.
Jos hyväksyttäisiin se, että kantaja voisi vedota jotakin päätöstä koskevan kumoamiskanteen yhteydessä virheisiin, jotka rasittavat aikaisemmin toteutettua toimea, jonka kumoamista se olisi voinut vaatia, mahdollistettaisiin aikaisemmin tehtyjen päätösten, joita ei ole riitautettu SEUT 263 artiklassa vahvistetussa kanteen nostamisen määräajassa, epäsuora riitauttaminen ja näin ollen tämän määräajan kiertäminen.
(ks. 57 ja 58 kohta)
8. Ks. tuomion teksti.
(ks. 62–65 kohta)
9. Julkista hankintaa koskevaan menettelyyn osallistuvien tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei loukkaa se, että hankintaviranomainen on neuvottelumenettelyssä valinnut tarjouksen, jossa hinta on hiukan korkeampi kuin hinta, jota oli aiemmin tarjonnut avoimessa menettelyssä hylätty tarjoaja. Ensimmäiseksi on nimittäin niin, että vaikka hankintaviranomainen saa käyttää neuvottelumenettelyä vain erityistapauksissa, kuten asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jossa päättyneellä avoimella menettelyllä on saatu sääntöjenvastaisia tarjouksia tai tarjoukset eivät vastaa varsinkaan valinta- ja ratkaisuperusteita, neuvottelumenettely on tästä huolimatta kaikista muista hankintasopimuksen tekomenettelyistä ja erityisesti avoimesta menettelystä erillinen oma menettelynsä. Hylätyn tarjoajan avoimessa menettelyssä tekemää hankintasopimuksen hintatarjousta ei ole tässä yhteydessä mahdollista verrata sopimuspuoleksi valitun tarjoajan neuvottelumenettelyssä tarjoamaan hintaan, koska kyse on kahdesta erillisestä menettelystä.
Toiseksi on niin, että jos hylätyn tarjoajan tilanteen avoimessa menettelyssä voitaisiin katsoa olevan rinnastettavissa sopimuspuoleksi valitun tilanteeseen neuvottelumenettelyssä, vaikka asia ei ole näin, hankintasopimuksen sopimuspuoleksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella valittaessa hinta on vain yksi neljästä sopimuksen tekoperusteesta. Näin ollen hankintaviranomainen voi vapaasti valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi sellaisen tarjoajan, jonka tarjoama hinta on korkeampi mutta jonka tarjous on muiden sopimuksen tekoperusteiden mukaisesti arvioituna laadullisesti parempi.
(ks. 67, 69 ja 72 kohta)
10. Asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tai myöskään saman asetuksen 130 artiklassa ei anneta ymmärtää, että jonkin tarjoajan avoimessa menettelyssä tarjoamaa hintaa olisi pidettävä alkuperäisenä sopimusehtona, jota ei saada muuttaa olennaisesti. Kyseisen 130 artiklan perusteella voidaan päinvastoin katsoa, että alkuperäisiin sopimusehtoihin sisältyvät muun muassa hylkäämis- ja valintaperusteet, ratkaisuperusteet ja niiden painotus sekä tekniset eritelmät. Lisäksi olisi epäloogista katsoa, että tarjoajan avoimessa menettelyssä tarjoamaa hintaa olisi pidettävä ylärajana, jota ei voida ylittää erillisessä menettelyssä varsinkaan silloin, kun hankintasopimuksen sopimuspuoli valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella eli sen jälkeen, kun arviointi on tehty myös laadullisten kriteerien eikä vain tarjotun hinnan perusteella.
(ks. 88 ja 89 kohta)
11. Vaikkei julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä annettuja direktiivejä sovelleta unionin viranomaisten tekemiin julkisiin hankintoihin, kyseisissä direktiiveissä vahvistettuihin tai niistä ilmeneviin sääntöihin tai periaatteisiin voidaan vedota unionin viranomaisia vastaan silloin, kun ne ovat pelkästään erityinen ilmaus EUT-sopimuksen perustavanlaatuisista säännöistä ja yleisistä oikeusperiaatteista, jotka velvoittavat välittömästi unionin viranomaisia.
Tämä ei päde julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50 säännöksiin, jotka koskevat hankintaviranomaisen tekemää muutosta julkista hankintaa koskevaan sopimukseen sen voimassaolon aikana, koska nämä säännökset eivät ole verrattavissa asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 127 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. Direktiivin 92/50 tulkintaa koskevalla unionin tuomioistuimen tuomiolla ei siten ole merkitystä.
(ks. 91 ja 92 kohta)
12. Ks. tuomion teksti.
(ks. 103 ja 104 kohta)