UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)
13 päivänä syyskuuta 2010 (*)
Polkumyynti – Tiettyjen Etelä-Koreasta peräisin olevien jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonti – Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä – Puolustautumisoikeudet – Neuvoa-antava komitea – Perusteluvelvollisuus – Tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelymenetelmän valinta – Asetuksen (EY) N:o 384/96 15 artiklan 2 kohta ja 20 artiklan 5 kohta (joista on tullut asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 2 kohta ja 20 artiklan 5 kohta)
Asiassa T‑314/06,
Whirlpool Europe Srl, kotipaikka Comerio (Italia), edustajinaan asianajajat M. Bronckers ja F. Louis,
kantajana,
jota tukevat
Italian tasavalta, asiamiehenään valtionasiamies G. Albenzio,
ja
Conseil européen de la construction d’appareils domestiques (CECED), kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan asianajajat Y. Desmedt ja A. Verheyden,
väliintulijoina,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehenään J.-P. Hix, avustajanaan asianajaja G. Berrisch,
vastaajana,
jota tukevat
Euroopan komissio, asiamiehinään H. van Vliet ja T. Scharf,
ja
LG Electronics, Inc., kotipaikka Soul (Etelä-Korea), edustajinaan aluksi asianajajat L. Ruessmann ja P. Hecker, sittemmin asianajajat Ruessmann ja A. Willems,
väliintulijoina,
jossa kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan osittain lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 25.8.2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1289/2006 (EUVL L 236, s. 11),
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. W. H. Meij (esittelevä tuomari) sekä tuomarit V. Vadapalas ja L. Truchot,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kantza,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 11.11.2009 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asiaa koskevat oikeussäännöt
1 Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden perussäännöstö on polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna (jäljempänä perusasetus) (asetus on korvattu polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1225/2009 (EUVL L 343, s. 51, oikaisu EUVL 2010, L 7, s. 22)).
2 Perusasetuksen 1 artiklan 1 ja 4 kohdassa (joista on tullut asetuksen N:o 1225/2009 1 artiklan 1 ja 4 kohta) säädetään seuraavaa:
”1. Polkumyyntitullia voidaan soveltaa polkumyynnillä tuotuun tuotteeseen, jos tuotteen luovuttaminen vapaaseen liikkeeseen yhteisössä aiheuttaa vahinkoa.
– –
4. Tässä asetuksessa ilmaisu ’samankaltainen tuote’ tarkoittaa tuotetta, joka on identtinen, toisin sanoen kaikissa suhteissa samanlainen kuin kysymyksessä oleva tuote, tai sellaisen tuotteen puuttuessa muuta tuotetta, joka, vaikka se ei ole kaikissa suhteissa samanlainen, muistuttaa ominaispiirteiltään kyseistä tuotetta.”
3 Perusasetuksen 15 artiklassa (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 15 artikla) säädetään seuraavaa:
”1. Tässä asetuksessa säädetyt konsultaatiot järjestetään neuvoa-antavassa komiteassa, joka koostuu kunkin jäsenvaltion edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Konsultaatio järjestetään välittömästi joko jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta ja joka tapauksessa sellaisen ajan kuluessa, että tässä asetuksessa vahvistettuja määräaikoja voidaan noudattaa.
2. Komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Hänen on toimitettava jäsenvaltioille kaikki asiaa koskevat tiedot niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään 10 työpäivää ennen kokousta.
3. Konsultaatio voidaan tarvittaessa järjestää ainoastaan kirjallisesti; tässä tapauksessa komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa nämä voivat antaa lausuntonsa tai pyytää suullista konsultaatiota, jonka puheenjohtaja järjestää sillä edellytyksellä, että tämä suullinen konsultaatio voidaan suorittaa sellaisen ajan kuluessa, että tässä asetuksessa vahvistettuja määräaikoja voidaan noudattaa.
4. Konsultaatio käsittää erityisesti
– –
d) toimenpiteet, jotka olosuhteet huomioon ottaen ovat aiheellisia polkumyynnistä aiheutuneen vahingon estämiseksi tai korjaamiseksi, sekä yksityiskohtaiset säännöt näiden toimenpiteiden toteuttamisesta.”
4 Perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 15 artiklan 2 kohta) säädetty 10 työpäivän määräaika, jonka kuluessa neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan on toimitettava jäsenvaltioille kaikki asiaa koskevat tiedot, on sisällytetty perusasetukseen 8.3.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, s. 12), jonka 17 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Tiedot, joita jäsenvaltioille toimitetaan neuvoa-antavassa komiteassa, ovat luonteeltaan usein hyvin teknisiä ja sisältävät monimutkaisia taloudellisia ja oikeudellisia analyysejä. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa näihin tietoihin perehtymiseen, tiedot olisi toimitettava niille viimeistään 10 päivää ennen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan vahvistamaa kokouksen päivämäärää.”
5 Perusasetuksen 20 artiklassa (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 20 artikla) säädetään seuraavaa:
”1. Valituksen tekijät, tuojat ja viejät sekä niitä edustavat järjestöt ja viejämaan edustajat voivat pyytää, että niille ilmoitetaan olennaisten tosiasioiden ja huomioiden yksityiskohdista, joiden perusteella väliaikaiset toimenpiteet on otettu käyttöön. Ilmoittamista koskevat pyynnöt on osoitettava kirjallisesti viipymättä väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen ja ilmoittaminen on tehtävä kirjallisesti niin pian kuin mahdollista.
2. Edellä 1 kohdassa mainitut osapuolet voivat pyytää lopullista ilmoittamista olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamista tai tutkimuksen tai menettelyn päättämistä ilman toimenpiteitä suunnitellaan, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmoittamiseen sellaisista tosiasioista ja huomioista, jotka ovat erilaisia kuin väliaikaisten toimenpiteiden yhteydessä käytetyt.
– –
4. Lopullinen ilmoittaminen on tehtävä kirjallisesti. Se on tehtävä mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon tarve suojata luottamukselliset tiedot ja tavallisesti viimeistään kuukautta ennen lopullista päätöstä tai lopullisia toimenpiteitä koskevan komission ehdotuksen jättämistä 9 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei voi välittää tiettyjä tosiasioita tai huomioita sillä hetkellä, se on tehtävä mahdollisimman pian. Ilmoittaminen ei ole esteenä komission tai neuvoston mahdollisesti myöhemmin tekemälle päätökselle, ja jos kyseinen päätös perustuu eri tosiasioihin ja huomioihin, näistä on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista.
5. Lopullisen ilmoittamisen jälkeen tehdyt havainnot voidaan ottaa huomioon ainoastaan, jos ne saadaan määräajassa, jonka komissio vahvistaa kunkin tapauksen yhteydessä, ottaen asianmukaisesti huomioon asian kiireellisyys, mutta joka on vähintään kymmenen päivää.”
Asian tausta
1. Tutkimuksen kohteena olleet markkinat
6 Jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinoilla, jotka olivat kohteena tutkimuksessa, jonka päätteeksi riidanalaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet toteutettiin, on seuraavat kolme segmenttiä:
– päällekkäin sijoitetut yhdistelmät, joissa pakastinosa on sijoitettu jääkaappiosan alapuolelle
– päällekkäin sijoitetut yhdistelmät, joissa pakastinosa on sijoitettu jääkaappiosan yläpuolelle
– side-by-side-yhdistelmät, joissa on kaksi kääntöovea, jotka avautuvat vierekkäin oleviin pakastinosaan ja jääkaappiosaan.
7 Markkinoille on äskettäin tullut uusi kolmiovinen jääkaappi-pakastinyhdistelmätyyppi, jossa pakastinosa on sijoitettu yhtenäisen jääkaappiosan alapuolelle. Pakastinosassa on yksi ovi, kun taas jääkaappiosaan avautuu kaksi vierekkäistä kääntöovea.
2. Tutkimusmenettelyn alkuvaihe
8 Kantaja Whirlpool Europe Srl teki 18.4.2005 Euroopan yhteisöjen komissiolle perusasetuksen nojalla valituksen tiettyjen Etelä-Koreasta peräisin olevien jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnista.
9 Komissio julkaisi 2.6.2005 ilmoituksen tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta (EUVL C 135, s. 4). Tuotteet, joita ilmoituksen mukaan väitetysti tuotiin polkumyynnillä, olivat jääkaappi-pakastinyhdistelmiä, joiden vetoisuus on suurempi kuin 400 litraa ja joissa on vähintään kaksi erillistä, vierekkäin olevaa ulko-ovea.
10 Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita tutkimuksen tiedettiin koskevan.
11 Korealaisen yhtiön LG Electronics, Inc:n (jäljempänä LG) mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmään olisi pitänyt sisällyttää kaikki suuret jääkaapit, koska niiden tarkoitus – toisin sanoen elintarvikkeiden ja juomien säilyttäminen – on sama ja koska useimmissa niistä on sekä jääkaappi- että pakastinosa.
12 LG väitti lisäksi, että menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa käytetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä oli virheellinen. Se totesi, että side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmillä tarkoitetaan toimialalla jääkaappeja, joissa jääkaappiosa ja pakastinosa ovat vierekkäin sijoitettuina ja joissa kumpaankin osaan on erillinen ulko-ovi. LG katsoi, että jos menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa käytetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä oli säilytettävä, tutkimus olisi sisältänyt tietyt päällekkäin sijoitetut jääkaappi-pakastinyhdistelmät, toisin sanoen jääkaappi-pakastinyhdistelmät, joissa kaksiovinen jääkaappiosa on yksiovisen pakastinosan päällä, kun taas tutkimuksen ulkopuolelle olisi jätetty niihin verrattavissa olevat mallit, joissa kummassakin osassa on yksi ovi. LG vaati siis, että joko kaikki kolmi- tai useampioviset jääkaappi-pakastinyhdistelmät olisi jätettävä menettelyn ulkopuolelle tai menettelyn soveltamisala olisi laajennettava kaikkiin jääkaappi-pakastinyhdistelmiin.
13 LG väitti lopuksi, että mallien sisäiset ominaisuudet olivat merkittävämpiä kuin niiden ulkoiset ominaisuudet, erityisesti ovet. LG väitti erityisesti, että jääkaappi- ja pakastinosan keskinäinen sijoittelu oli oleellinen perusominaisuus, joka erottaa side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmät muista malleista.
14 Kantaja toimitti 14.11.2005 komissiolle kuluttajajulkaisuissa ilmestyneitä arviointeja, jotka puolsivat kolmiovisten jääkaappien sisällyttämistä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään.
15 Kantaja sai komission kanssa pidetyssä kokouksessa 17.11.2005 tietoonsa LG:n väitteet ja perustelut, jotka koskivat tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää. Kantaja vastasi näihin kirjallisesti 13.12.2005. LG esitti 17.1. ja 25.1.2006 päivätyissä kirjeissään lisää huomautuksia, joihin kantaja vastasi 31.1.2006. Komissio kuuli kantajaa uudelleen 2.2.2006. LG esitti 6.2., 7.2. ja 15.2.2006 komissiolle uusia huomautuksia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä.
3. Väliaikaista tullia koskeva asetus
16 Komissio antoi 28.2.2006 asetuksen (EY) N:o 355/2006 väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnissa (EUVL L 59, s. 12; jäljempänä väliaikaista tullia koskeva asetus).
17 Väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa komissio hylkäsi LG:n väitteen, jonka mukaan kaikilla suurilla jääkaapeilla on sama tarkoitus, sillä perusteella, että side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinat muodostavat ”selvästi oman erillisen markkinalohkonsa”. Side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien fyysiset erityispiirteet, etenkin kaksi vierekkäin olevaa suurta ovea, saavat aikaan sen, että kyseisillä yhdistelmillä on ”oma erityispaikkansa” jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinoilla.
18 Komissio hylkäsi myös LG:n väitteen, jolla pyrittiin sulkemaan kaikki kolmi- tai useampioviset jääkaappi-pakastinyhdistelmät menettelyn ulkopuolelle, sillä perusteella, että tutkimuksen yhteydessä oli todettu, ettei side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmille ole ”yleisesti käytettyä määritelmää”. LG:n mainitsemia kolmiovisia yhdistelmiä päinvastoin oli markkinoilla kaikkien muiden side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmämallien rinnalla.
19 Tämän perusteella komissio päätteli alustavasti, että vetoisuutta, lisävarusteita ja materiaaleja koskevista eroista huolimatta kaikilla side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmätyypeillä, myös kolmiovisilla yhdistelmillä, joissa pakastinosa on alhaalla, oli samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytettiin samaan perustarkoitukseen.
20 Komissio katsoi näin ollen, että yhtäältä yhteisön tuotannonalan tuottamilla ja Euroopan unionissa myydyillä side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmillä ja toisaalta Etelä-Koreassa tuotetuilla ja myydyillä side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmillä oli samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja niitä käytettiin pääasiassa samoihin tarkoituksiin, joten komissio piti niitä alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.
21 Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Koreasta peräisin oleviin side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmiin, joiden vetoisuus on suurempi kuin 400 litraa, joissa on vähintään kaksi erillistä, vierekkäin olevaa ulko-ovea ja jotka luokitellaan CN-koodiin ex 8418 10 20 (Taric-koodi 8418 10 20 91).”
4. Tutkimusmenettelyn myöhempi vaihe
22 Saatuaan tiedoksi komission väliaikaiset päätelmät kantaja ja LG esittivät uusia huomautuksia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. LG lähetti komissiolle myös asiantuntijalausunnon jääkaappien luokitteluhankkeesta. Kantaja ja LG täsmensivät kirjeenvaihdon aikana kantojaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä.
5. Lopullinen ilmoitus
23 Komissio antoi 30.6.2006 lopullisen ilmoituksen. Se muistutti siinä, että unionin toimielinten vakiintuneen käytännön mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta määriteltäessä tarkastellaan ensisijaisesti kyseisen tuotteen fyysisiä ja teknisiä perusominaisuuksia ja että eri tuotesegmentteihin luokiteltujen mallien katsotaan yleensä muodostavan yhden tuotteen, jos eri segmenttien välillä ei ole ”selviä rajalinjoja”.
24 Komissio katsoi tutkimuksen osoittaneen, että suuritilavuuksisten jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinoiden perinteinen jako kolmeen segmenttiin oli kiistämätön ja alan kaikkien toimijoiden tuntema, joten ei ollut perusteltua sisällyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään kaikkia yhdistelmiä, siten kuin LG vaati.
25 Komissio totesi seuraavaksi, että sen enempää tuotteen fyysiset ominaisuudet (kaksi vierekkäistä ovea ja laitteen koko) kuin markkinointia ja kuluttajan näkemystä koskevat näkökohdat eivät tehneet perustelluksi kolmiovisen mallin jättämistä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Näin ollen komissio päätteli tämän perusteella, että ”kolmiovinen side-by-side-malli” oli sisällytettävä tähän määritelmään.
6. Tarkistettu lopullinen ilmoitus
26 Asianomaisille osapuolille asetettiin 11.7.2006 päättyvä määräaika lopullista ilmoitusta koskevien huomautusten esittämiselle.
27 Neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja toimitti 5.7. ja 6.7.2006 jäsenvaltioille asiakirjat, jotka koskivat lopullisia toimenpiteitä, joita komissio aikoi ehdottaa.
28 Kantaja ja LG esittivät 11.7.2006 huomautuksensa lopullisesta ilmoituksesta. Kantaja vahvisti puoltavansa komission käyttämää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää, kun taas LG riitautti jälleen komission tätä koskevan päättelyn ja päätelmät.
29 Komissio ilmoitti 14.7.2006 päivätyllä kirjeellään jäsenvaltioille, että se oli muuttanut tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää koskevaa kantaansa ja että se tästä lähtien jättää kolmioviset jääkaappi-pakastinyhdistelmät määritelmän ulkopuolelle.
30 Kantaja riitautti kauppapolitiikasta vastaavalle komission jäsenelle 17.7.2006 osoittamassaan kirjeessä tämän kannanmuutoksen, josta se oli saanut tiedon epävirallisesti.
31 Komissio lähetti 19.7.2006 päivätyllä kirjeellään kantajalle tarkistetun lopullisen ilmoituksen ilmoittaen tälle kyseisestä muutoksesta. Komissio totesi tässä asiakirjassa seuraavaa:
”Edellä mainittu yritys toimitti side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien segmentin määritelmää tukevaa lisänäyttöä, joka perustui osien sisäpuoliseen kokoonpanoon eikä ovien sijaintiin. Joidenkin johtavien tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten ilmaisemia näkökantoja, joista suurimmassa osassa side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmät luokiteltiin sisäpuolisen kokoonpanon eikä ovien sijainnin perusteella, arvioitiin edelleen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yrityksen toimittaman lisänäytön perusteella. Fyysisten ominaisuuksien osalta päädyttiin siihen, ettei kolmiovisen mallin voida katsoa kuuluvan – – side-by-side-segmenttiin. Kuluttajan näkemyksen osalta sekä vaatimuksen esittäjä että yhteisön tuotannonala toimittivat näkökantojaan tukevat ja keskenään ristiriitaiset kuluttajatutkimukset. Tältä osin ei siten voida tehdä johtopäätöksiä kumpaankaan suuntaan.
Sen vuoksi päätellään, että kolmiovisen mallin olisi katsottava kuuluvan päällekkäin sijoitettujen jääkaappi-pakastinyhdistelmien (jääkaappiosa pakastinosan yläpuolella) segmenttiin eikä side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien segmenttiin. – –
Tämän johdosta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tarkastella uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaista tuotteen määritelmää. Näin ollen tarkasteltavana oleva tuote määritellään lopullisesti Korean tasavallasta peräisin oleviksi jääkaappi-pakastinyhdistelmiksi, joiden tilavuus on suurempi kuin 400 litraa ja joiden jääkaappi- ja pakastinosa on sijoitettu vierekkäin ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8418 10 20.”
32 Kantajalle ja muille asianomaisille osapuolille annettiin 31.7.2006 kello 10 päättyvä määräaika huomautusten esittämistä varten.
33 Neuvoa-antava komitea kokoontui 19.7. ja 20.7.2006 ja tutki lopullisia toimenpiteitä, joita komissio aikoi ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle, mukaan lukien tarkasteltavana olevan tuotteen uutta määritelmää, jonka ulkopuolelle kolmioviset yhdistelmät oli jätetty.
34 Kantaja ja Conseil européen de la construction d’appareils domestiques (jäljempänä CECED) arvostelivat 28.7.2006 päivätyissä kirjeissään tarkistettuun lopulliseen ilmoitukseen sisältyvää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän muutosta.
35 Komissio esitti 31.7.2006 neuvostolle ehdotuksen KOM(2006) 436 lopullinen asetukseksi lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta.
36 Komissio vastasi kantajan 28.7.2006 esittämiin huomautuksiin 9.8.2006 päivätyllä kirjeellä.
7. Riidanalainen asetus
37 Neuvosto antoi 25.8.2006 asetuksen (EY) N:o 1289/2006 lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 236, s. 11; jäljempänä riidanalainen asetus).
38 Riidanalaisen asetuksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan Korean tasavallasta peräisin oleviin side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmiin, joiden tilavuus on suurempi kuin 400 litraa ja joissa jääkaappi- ja pakastinosa on sijoitettu vierekkäin ja jotka kuuluvat CN-koodiin ex 8418 10 20 (Taric-koodi 8418 10 20 91).”
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
39 Kantaja nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.11.2006 toimittamallaan kannekirjelmällä.
40 Kanteen nostamista koskeva tiedonanto julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30.12.2006 (EUVL C 326, s. 67).
41 Komissio ja LG toimittivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 11.1.2007 ja 14.2.2007 väliintulohakemukset, joissa ne pyysivät saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin tukeakseen neuvoston vaatimuksia.
42 CECED ja Electrolux toimittivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.2.2007 väliintulohakemukset, joissa ne pyysivät saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajan vaatimuksia.
43 Unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtaja hyväksyi komission väliintulohakemuksen 26.2.2007 antamallaan määräyksellä.
44 Unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtaja hyväksyi CECEDin ja LG:n väliintulohakemukset 10.5.2007 antamallaan määräyksellä.
45 Italian tasavalta toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 22.6.2007 väliintulohakemuksen, jossa se pyysi saada osallistua tähän oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajan vaatimuksia.
46 Unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston puheenjohtaja hyväksyi Italian tasavallan väliintulohakemuksen 4.9.2007 antamallaan määräyksellä.
47 Koska unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin, esittelevä tuomari määrättiin kuudenteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi tämä asia näin ollen siirrettiin.
48 Unionin yleinen tuomioistuin (kuudes jaosto) hylkäsi Electroluxin väliintulohakemuksen 10.1.2008 antamallaan määräyksellä.
49 Kuudennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi 8.10.2009 antamallaan määräyksellä kantajan pyynnön, että tiettyjä kantajan asiakirjoja käsiteltäisiin luottamuksellisesti CECEDiin ja LG:hen nähden, lukuun ottamatta erästä asiakirjaa, jonka osalta puheenjohtaja hylkäsi pyynnön luottamuksellisesta käsittelystä LG:hen nähden. Viimeksi mainitun asiakirjan täydellinen versio annettiin näin ollen tiedoksi LG:lle.
50 Unionin yleinen tuomioistuin (kuudes jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ja pyysi prosessinjohtotoimena asianosaisia vastaamaan kirjallisesti tiettyihin kysymyksiin. Asianosaiset noudattivat tätä kehotusta määräajassa.
51 Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 11.11.2009 pidetyssä istunnossa.
52 Kantaja vaatii Italian tasavallan ja CECEDin tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen asetuksen, siltä osin kuin neuvoston siinä käyttämä tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmä ei sisällä kaikkia suuria jääkaappi-pakastinyhdistelmiä, joissa on vähintään kaksi vierekkäin olevaa ovea, ja
– velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
53 Neuvosto vaatii komission ja LG:n tukemana, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta tai hylkää sen perusteettomana ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
54 Koska tuomari T. Tchipev oli estynyt osallistumasta asian käsittelyyn suullisen käsittelyn lopettamisen jälkeen, asia siirrettiin jaoston puheenjohtajalle Meijille, jotta tämä toimisi esittelevänä tuomarina, ja tuomari Vadapalas nimettiin työjärjestyksen 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti täydentämään jaoston kokoonpanoa.
55 Unionin yleinen tuomioistuin (kuudes jaosto) aloitti 5.7.2010 antamallaan määräyksellä suullisen käsittelyn uudelleen uudessa kokoonpanossaan ja ilmoitti asianosaisille ja väliintulijoille, että niitä kuullaan 8.9.2010 pidettävässä uudessa istunnossa.
56 Kantaja, neuvosto, komissio, CECED, LG ja Italian tasavalta ilmoittivat 9.7., 12.7., 14.7., 15.7. ja 16.7.2010 päivätyillä kirjeillään unionin yleiselle tuomioistuimelle luopuvansa mahdollisuudesta tulla kuulluksi uudelleen.
57 Näin ollen kuudennen jaoston puheenjohtaja päätti lopettaa suullisen käsittelyn.
Oikeudellinen arviointi
1. Työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan väitetty rikkominen
58 Neuvosto huomautti istunnossa, ettei Italian tasavalta voinut väliintulohakemuksessaan kehitellä pääasiaa koskevia huomautuksiaan, sillä näitä olisi voinut esittää vasta suullisessa käsittelyssä.
59 Unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan mukaan väliintulijalla, joka Italian tasavallan tavoin esittää väliintulohakemuksensa sen jälkeen, kun työjärjestyksen 115 artiklan 1 kohdassa vahvistettu kuuden viikon määräaika, joka alkaa kanteen nostamista koskevan tiedonannon julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on päättynyt, on yksinomaan oikeus osallistua suulliseen käsittelyyn, saada suullista käsittelyä varten laadittu kertomus ja esittää huomautuksensa sen perusteella istunnossa (asia C‑113/07 P, Selex Sistemi Integrati v. komissio, tuomio 26.3.2009, Kok., s. I‑2207, 36 kohta).
60 On kuitenkin todettava, että – kuten Italian tasavalta on väittänyt istunnossa – sen väliintulohakemuksessa esitetyt huomautukset olivat pelkästään perusteluja, joihin se vetosi hakemuksensa tueksi ja jotka eivät siis koskeneet sitä, oliko kanne perusteltu.
61 On siis katsottava, että työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohtaa ei ole rikottu.
2. Asetuksen kumoamista koskevat vaatimukset
Tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten lausumat
62 Neuvosto väittää, että kannetta ei voida ottaa tutkittavaksi, koska kantaja vaatii riidanalaisen asetuksen osittaista kumoamista vain siltä osin kuin neuvoston siinä käyttämä tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen määritelmä ei sisällä kaikkia suuria jääkaappi-pakastinyhdistelmiä, joissa on vähintään kaksi vierekkäin olevaa ulko-ovea. Neuvosto vetoaa tältä osin oikeuskäytäntöön, jonka mukaan unionin toimen osittainen kumoaminen on mahdollista vain silloin, kun osat, joiden kumoamista on vaadittu, ovat sellaisia, että ne voidaan erottaa muusta toimesta.
63 Neuvosto kiistää myös kantajan vastauksessaan esittämän vaatimuksen, että riidanalaisen asetuksen tai sen 1 artiklan kumoamisen yhteydessä määrättäisiin, että riidanalainen toimi pysyy voimassa, kunnes unionin toimielimet ovat toteuttaneet unionin yleisen tuomioistuimen antaman kumoamistuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet. Neuvoston mukaan tällä vaatimuksella nimittäin muutetaan oikeudenkäynnin kohdetta oikeudenkäynnin aikana, joten unionin yleinen tuomioistuin lausuisi ultra petita, jos se kumoaisi kokonaan riidanalaisen asetuksen tai sen 1 artiklan.
64 Neuvosto toteaa vielä, ettei unionin yleinen tuomioistuin voi korjata unionin toimielinten virhettä toteamalla pätemättömäksi ratkaisua, että kolmioviset jääkaappi-pakastimet ”jätettiin viime hetkellä” riidanalaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.
65 Kantaja kiistää väitteet ja perustelut, jotka neuvosto on esittänyt tukeakseen vaatimustaan kanteen tutkimatta jättämisestä.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi
66 Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että esillä olevassa asiassa ei ole tarpeen lausua väitteistä ja perusteluista, joita neuvosto on esittänyt tukeakseen vaatimustaan käsiteltävänä olevan kanteen tutkimatta jättämisestä, koska kantajan vaatimukset asetuksen kumoamisesta on joka tapauksessa hylättävä (ks. vastaavasti asia C‑233/02, Ranska v. komissio, tuomio 23.3.2004, Kok., s. I‑2759, 26 kohta).
Asiakysymys
67 Kantaja esittää kumoamista koskevien vaatimustensa tueksi neljä kanneperustetta. Neuvosto ja komissio eivät ensinnäkään ole kunnioittaneet kantajan puolustautumisoikeuksia sen ratkaisun osalta, että kolmioviset jääkaappi-pakastimet ”jätettiin viime hetkellä” tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Toiseksi toimielimet eivät olleet ”ajoissa” kuulleet jäsenvaltioita neuvoa-antavassa komiteassa tästä määritelmän ulkopuolelle jättämisestä, millä ne ovat rikkoneet perusasetuksen 15 artiklan 2 kohtaa. Kolmanneksi riidanalaista asetusta ei ole perusteltu riittävästi, siltä osin kuin on kysymys riidanalaisesta määritelmän ulkopuolelle jättämisestä. Neljänneksi ja viimeiseksi toimielimet ovat tehneet oikeudellisen virheen valitessaan tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisessä käytettyä menetelmää.
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu, siltä osin kuin kolmioviset jääkaappi-pakastimet on jätetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle
– Asianosaisten lausumat
68 Kantaja väittää ensinnäkin, että komissio laati tarkistetun lopullisen ilmoituksen 19.7.2006 ja että komissio oli perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdan (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 20 artiklan 5 kohta) perusteella velvollinen antamaan asianomaisille osapuolille ainakin kymmenen päivän määräajan huomautusten esittämistä varten. Komissio oli kuitenkin lähettänyt lopullisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksen neuvostolle 31.7.2006 eli ”muutamia tunteja” edellä mainituille osapuolille huomautusten esittämistä varten asetetun määräajan päättymisen jälkeen (ks. edellä 32 kohta).
69 Kantaja huomauttaa, että samankaltaisen tuotteen määritelmän muuttaminen koskee polkumyynnin vastaisen menettelyn ”olennaista osaa” ja että se on erittäin epätavallista menettelyn myöhäisessä vaiheessa. Kantaja oli siten esittänyt komissiolle 30 sivua huomautuksia ja 13 uutta liitettä, joihin riidanalaisessa asetuksessa ei lainkaan viitata. Tässä nimittäin toistetaan vain 19.7.2006 tiedoksi annettuun tarkistettuun lopulliseen ilmoitukseen jo sisältyneet huomautukset.
70 Kantaja huomauttaa myös, että se, että komissio odotti 9.8.2006 saakka, ennen kuin se vastasi kantajan huomautuksiin, ja että se vastasi niihin yksityiskohtaisesti, osoittaa, että kantajan huomautukset olivat relevantteja ja edellyttivät perusteellista tutkintaa, joka tapahtui vasta, kun komissio oli muuttanut lopullista ehdotustaan ja lähettänyt tämän neuvostolle 31.7.2006. Näissä olosuhteissa se, että komissio ei jättänyt itselleen riittävästi aikaa kantajan huomautusten tutkimiseen, on vienyt kantajan puolustautumisoikeuksilta tehokkaan vaikutuksen.
71 Kantaja väittää tältä osin, että perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetty määräaika ei ole pelkkä muodollisuus, jota on noudatettava, vaan sillä pyritään takaamaan asianomaisten osapuolten oikeus tulla kuulluiksi tehokkaasti.
72 Toiseksi kantaja väittää vastauksessaan, että lukuun ottamatta kahta kirjettä ja Yhdysvaltojen viranomaisten muistiota, jotka neuvosto liitti vastineeseensa näyttääkseen toteen ”lobbauksen”, jota harjoitettiin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän osalta aivan viime hetkeen saakka, yhtäkään niistä asiakirjoista ja puhelinkeskusteluista, jotka vaikuttivat komission lopullisiin päätelmiin, ei ole liitetty komission asiakirjavihon ei-luottamukselliseen versioon, eikä niitä siten ole saatettu asianomaisten osapuolten tietoon. Neuvosto on näin ollen loukannut kantajan puolustautumisoikeuksia. Neuvosto on myös loukannut menettelyn oikeudenmukaisuutta ja prosessuaalista yhdenvertaisuutta, kun se ei ole antanut tietoa kaikkien niiden asiakirjojen sisällöstä, jotka liittyvät komissiota kohtaan harjoitettuun ”lobbaukseen”.
73 Neuvoston mukaan kanneperuste on perusteeton eikä kantajan vastausvaiheessa esittämiä väitteitä voida ottaa tutkittaviksi.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
74 Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen on unionin oikeuden perusperiaate, jonka mukaan yrityksille, joita polkumyynnin vastaisen asetuksen antamiseen päättyvä tutkimusmenettely koskee, on hallinnollisen menettelyn aikana annettava mahdollisuus esittää tehokkaasti kantansa väitettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden todenmukaisuudesta ja merkityksellisyydestä (ks. asia T‑35/01, Shanghai Teraoka Electronic v. neuvosto, tuomio 28.10.2004, Kok., s. II‑3663, 288 ja 289 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
75 Tämä vaatimus pannaan täytäntöön perusasetuksen 20 artiklassa, jonka 4 kohdassa (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 20 artiklan 4 kohta) säädetään, että lopullinen ilmoitus on annettava kirjallisesti. Tämän säännöksen mukaan silloin, kun lopuksi tehty päätös perustuu eri tosiasioihin ja huomioihin kuin ne, joista ilmoitettiin lopullisessa ilmoituksessa, niistä ”on ilmoitettava niin pian kuin mahdollista”. Perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa täsmennetään, että ”lopullisen ilmoittamisen jälkeen tehdyt havainnot voidaan ottaa huomioon ainoastaan, jos ne saadaan määräajassa, jonka komissio vahvistaa kunkin tapauksen yhteydessä, ottaen asianmukaisesti huomioon asian kiireellisyys, mutta joka on vähintään kymmenen päivää”.
76 Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kiistatonta, että komissio on antanut tarkistetun lopullisen ilmoituksen kantajalle tiedoksi 19.7.2006 ja asettanut sille 31.7.2006 päättyvän määräajan huomautusten esittämistä varten. On myös kiistatonta, että kantaja esitti huomautuksensa tarkistetusta lopullisesta ilmoituksesta 28.7.2006 ja että komissio esitti lopullista asetusta koskevan ehdotuksen neuvostolle 31.7.2006 eli kaksitoista päivää sen jälkeen, kun tarkistettu lopullinen ilmoitus annettiin kantajalle tiedoksi. Tästä seuraa, että komissiolla oli kantajan lähettämät huomautukset ennen perusasetuksen 20 artiklan 5 kohdassa säädetyn kymmenen päivän määräajan päättymistä ja että komissio oli odottanut viimeksi mainitun määräajan päättymistä, ennen kuin se esitti lopullista asetusta koskevan ehdotuksen neuvostolle.
77 On lisäksi todettava, ettei se, että neuvostolle annettua luonnosta lopullista asetusta koskevaksi ehdotukseksi levitetään komissiossa kirjallisen menettelyn mukaisesti toimielimen jäsenten suostumusten keräämiseksi, saata kyseenalaiseksi kantajan mahdollisuutta tulla kuulluksi tehokkaasti, koska komissio pystyy tarvittaessa keskeyttämään kyseisen kirjallisen menettelyn tai muuttamaan ehdotusluonnostaan asianomaisten osapuolten huomautusten johdosta.
78 Näin ollen on katsottava, ettei komissio ole rikkonut perusasetuksen 20 artiklan 5 kohtaa. Kantajan puolustautumisoikeuksia ei siten voida katsoa millään tavalla loukatun.
79 Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa kantajan väitteellä, jonka mukaan sen puolustautumisoikeuksia ja sen oikeutta saada tietoja on loukattu, koska tiettyjä kirjeitä ja puhelinkeskusteluja koskevia muistioita ei ole annettu sille tiedoksi, mikä on perusasetuksen 20 artiklan vastaista.
80 Tältä osin on nimittäin todettava, että kantaja päättelee tällaisten lisäasiakirjojen, joita ei ole annettu sille tiedoksi, olemassaolon siitä, että on olemassa asiakirjoja, jotka neuvosto esitti unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn aikana, eli kaksi Yhdysvaltojen viranomaisten komissiolle lähettämää kirjettä ja komission yksikköjen sisäinen sähköposti, jossa selostetaan Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa käytyä puhelinkeskustelua.
81 On kuitenkin todettava, että kantaja pelkästään olettaa, esittämättä mitään näyttöä, että oli olemassa lisäasiakirjoja, jotka vaikuttivat komission lopullisiin päätelmiin.
82 Kantaja ei siis voi kanneperusteensa tueksi väittää, että tällaisia asiakirjoja ei ollut esitetty sille.
83 Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen ensimmäinen kanneperuste on hylättävä.
Toinen kanneperuste, jonka mukaan jäsenvaltioita ei kuultu neuvoa-antavassa komiteassa ”ajoissa” siitä, että kolmioviset jääkaappi-pakastimet jätetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle
– Asianosaisten lausumat
84 Kantaja toteaa, että perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan toisen virkkeen (josta on tullut asetuksen N:o 1225/2009 15 artiklan 2 kohdan toinen virke) mukaan neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan on toimitettava jäsenvaltioille kaikki asiaa koskevat tiedot niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään kymmenen työpäivää ennen tämän komitean kokousta.
85 Kantajan mukaan tätä säännöstä on rikottu tässä tapauksessa, koska neuvoa-antava komitea ei ole voinut esittää lausuntoaan tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista, sillä sen jäsenille ei ollut toimitettu kaikkia asiaa koskevia tietoja kymmenen työpäivää ennen 19.7. ja 20.7.2006 pidettyä komitean kokousta, vaan heille oli vasta 14.7.2006 ilmoitettu komission päätöksestä, että kolmioviset jääkaappi-pakastimet jätetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.
86 Kantaja huomauttaa, että tämä kymmenen työpäivän menettelyllinen määräaika otettiin perusasetukseen asianomaisten osapuolten oikeuksien ja oikeusvarmuuden takaamiseksi. Velvollisuus kuulla jäsenvaltioita tehokkaasti neuvoa-antavassa komiteassa on olennainen menettelymääräys, koska se voi vaikuttaa hyväksytyn lopullisen toimen sisältöön. Jäsenvaltioiden kuuleminen neuvoa-antavassa komiteassa voi nimittäin saada komission muuttamaan kantaansa.
87 Kantaja toteaa lisäksi, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää koskeva komission kannanmuutos oli avannut ”täysin uuden keskustelun”, johon valmistautumiseen neuvoa-antavan komitean jäsenet olisivat tarvinneet aikaa.
88 Neuvoston mukaan kantajan väitteet ovat perusteettomia.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
89 Asiakirja-aineistosta ilmenee, että neuvoa-antava komitea on 19.7. ja 20.7.2006 pitämässään kokouksessa lausunut lopullisia toimenpiteitä koskevasta komission ehdotuksesta sellaisten tietojen perusteella, jotka oli toimitettu jäsenvaltioille kokonaan vasta 14.7.2006.
90 Tästä seuraa, että toisin kuin perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa edellytetään, jäsenvaltiot eivät olleet saaneet kymmenen työpäivää ennen neuvoa-antavan komitean kokousta kaikkia asiaa koskevia tietoja, jotta ne olisivat voineet lausua komission päätöksestä jättää kolmioviset jääkaappi-pakastimet tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.
91 Se, ettei tätä perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädettyä määräaikaa ole noudatettu, ei kuitenkaan voi sellaisenaan merkitä sellaista olennaisten menettelymääräysten rikkomista, jonka vuoksi menettely, jossa jäsenvaltioita kuullaan neuvoa-antavassa komiteassa, ja siten riidanalaisessa asetuksessa käytetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä olisi lainvastainen.
92 Asetuksen N:o 461/2004, jolla perusasetusta on tältä osin muutettu, 17 perustelukappaleessa nimittäin todetaan, että tiedot, joita jäsenvaltioille toimitetaan neuvoa-antavassa komiteassa, ”olisi” toimitettava niille viimeistään kymmenen päivää ennen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan vahvistamaa kokouksen päivämäärää, ”jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa näihin tietoihin perehtymiseen”.
93 Tämän perustelukappaleen sanamuodosta ja erityisesti siinä käytetystä konditionaalista (”olisi”) voidaan päätellä, että kyseisen määräajan noudattamatta jättäminen ei tee menettelystä, jossa jäsenvaltioita kuullaan neuvoa-antavassa komiteassa, pätemätöntä, vaan perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan vaatimukset voivat päinvastoin täyttyä, kun jäsenvaltioilla on tosiasiallisesti riittävästi aikaa perehtyä neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan niille toimittamiin tietoihin (ks. analogisesti asia T‑317/02, FICF ym. v. komissio, tuomio 14.12.2004, Kok., s. II‑4325, 188 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
94 Kantaja ei ole kuitenkaan näyttänyt toteen, ettei jäsenvaltioilla ole ollut tarpeeksi aikaa tutustua tehokkaasti tietoihin, jotka koskivat komission käyttämää tarkasteltavana olevan tuotteen uutta määritelmää, ja että neuvoa-antava komitea ei tämän vuoksi ole pystynyt esittämään lausuntoaan tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista.
95 Asiakirja-aineistosta ilmenee päinvastoin, että jäsenvaltioiden edustajat olivat tutkimuksen aikana pidetyissä neuvoa-antavan komitean eri kokouksissa keskustelleet tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä yksityiskohtaisesti ja että tätä määritelmää on erityisesti käsitelty lopullisia toimenpiteitä koskevissa asiakirjoissa, jotka komissio oli toimittanut jäsenvaltioille 5.7.2006.
96 On siis katsottava, että perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetyn määräajan noudattamatta jättäminen ei ole voinut vaikuttaa kuulemismenettelyn lopputulokseen eikä näin ollen riidanalaisessa asetuksessa lopuksi käytettyyn tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään (ks. vastaavasti asia T‑69/89, RTE v. komissio, tuomio 10.7.1991, Kok., s. II‑485, 27 kohta ja asia T‑290/94, Kaysersberg v. komissio, tuomio 27.11.1997, Kok., s. II‑2137, 88 kohta).
97 Italian tasavallan istunnossa esittämä väite, että kyseisen määräajan noudattamatta jättäminen merkitsi, että neuvoa-antavan komitean jäseniltä vietiin mahdollisuus tehokkaasti riitauttaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän muutos, ei siten voi menestyä.
98 Tältä osin on lisäksi todettava, että neuvosto on kenenkään sitä kiistämättä täsmentänyt, että vaikka eräät jäsenvaltiot olivat tämän kokouksen aikana pyytäneet ja saaneet lisäaikaa 27.7.2006 saakka esittääkseen kirjallisesti lausuntonsa lopullisia toimenpiteitä koskevasta komission ehdotuksesta, yksikään niistä ei kuitenkaan ollut todennut, että määräaika oli riittämätön, tai pyytänyt uudelleen lisäaikaa esittääkseen kantansa.
99 Toinen kanneperuste on näin ollen hylättävä.
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista asetusta on perusteltu puutteellisesti tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän osalta
– Asianosaisten lausumat
100 Kantaja väittää, että siltä osin kuin on kysymys riidanalaisessa asetuksessa lopullisesti hyväksytystä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä, asetuksen perustelut ovat sellaiset, ettei kantaja voi niiden perusteella käsittää eikä riitauttaa neuvoston ja komission tältä osin tekemien lopullisten päätelmien paikkansapitävyyttä eikä unionin yleinen tuomioistuin siten voi niiden perusteella harjoittaa laillisuusvalvontaa.
101 Kantaja katsoo, että kun otetaan huomioon, että komission kannanmuutos tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän osalta oli perustavanlaatuinen ja tapahtui myöhäisessä vaiheessa, riidanalaisen asetuksen perustelut ovat niin puutteelliset, että niiden perusteella ei ole mahdollista ymmärtää päättelyä, jota oli noudatettu vastauksena tämän käsitteen osalta yli vuoden aikana esitettyyn laajaan argumentaatioon ja esiin tuotuihin todisteisiin.
102 Kantajan mukaan toimielinten olisi sen sijaan, että ne pelkästään esittivät tarkasteltavana olevan tuotteen uuden määritelmän tukeutuen aikaisemmin käytettyihin tosiseikkoihin ja aineellisiin seikkoihin, pitänyt selvittää, miksi suurten jääkaappi-pakastinyhdistelmien sisäpuolista kokoonpanoa koskeva arviointiperuste, joka perustui yksinomaan yhdistelmien fyysisiin ominaisuuksiin, korvattiin arviointiperusteella, joka perustui niiden ulkoisiin ominaisuuksiin eli siihen, että niissä oli vähintään kaksi erillistä vierekkäistä kääntöovea, vaikka tätä oli tähän saakka pidetty asianmukaisena, kun huomioon otetaan yhtäältä laitteiden fyysiset ominaisuudet ja toisaalta kuluttajan näkemys.
103 Kantaja katsoo, että toimielimet eivät olisi saaneet hylätä viimeksi mainittua tekijää ylimalkaisesti, kun asianomaiset osapuolet ja komissio olivat keskustelleet siitä kiihkeästi, koska sen oli katsottu olennaisella tavalla tukevan tarkasteltavana olevan tuotteen alkuperäistä määritelmää. Käsitystä, jonka mukaan kuluttajien näkemys ei ollut enää ratkaiseva, ei ollut perusteltu riittävästi. Kun unionin toimielimet – kuten nyt esillä olevassa asiassa – sivuuttavat ristiriitaiset kuluttajatutkimukset, niiden pitäisi selvittää, miksi tällainen ristiriita on niiden kannalta erityisen hankala.
104 Kantaja huomauttaa, että riidanalaisen asetuksen perustelukappaleissa todetaan, että unionin toimielimet ovat jättäneet kolmiovisen mallin tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle tutkittuaan edelleen joidenkin tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten näkökantoja sellaisen lisänäytön perusteella, jonka LG oli esittänyt lopullisen ilmoituksen tiedoksiantamisen jälkeen.
105 Kantaja toteaa kuitenkin, että LG ei ollut esittänyt mitään lisänäyttöä vaan pelkästään todennut uudelleen, että tuotteen sisäpuolinen kokoonpano on tärkeämpi kuin sen ulkoiset fyysiset ominaisuudet, ja esittänyt erään laitoksen 10.7.2006 päivätyn kirjeen, jossa toistettiin laitoksen komissiolle huhtikuussa 2006 esittämä lausunto ja arvosteltiin komissiota siitä, ettei tämä ollut lopullisessa ilmoituksessaan noudattanut tätä lausuntoa.
106 Kantajan mukaan neuvosto ja komissio eivät toisaalta olleet selvittäneet, miksi joidenkin tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten näkökannat, joista useimmissa side-by-side-yhdistelmät luokitellaan niiden sisäpuolisen kokoonpanon perusteella eikä ovien sijainnin mukaan, saivat ne päättelemään, että fyysisten ominaisuuksien kannalta kolmiovisen mallin ei voitu katsoa kuuluvan side-by-side-yhdistelmien segmenttiin. Ne eivät myöskään varmistuneet näiden ”johtaviksi” luonnehdittujen laitosten auktoriteetista.
107 Kantaja katsoo lisäksi, että neuvoston ja komission olisi pitänyt selvittää, miksi tiettyjä asiakirja-aineistoon lokakuusta 2005 lähtien sisältyneitä todisteita ei ollut tutkimuksessa pidetty vakuuttavina ja miksi nämä toimielimet eivät myöskään olleet ottaneet huomioon muita todisteita, kuten riippumattomien kuluttajajärjestöjen julkaisuja, joista eräät koskevat nimenomaisesti kolmiovisia yhdistelmiä.
108 Kantaja lisää, että toimielinten käytäntönä ei ole tehdä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän sisälle eroja, jos segmenttien välillä ei ole ”selviä rajalinjoja”. Nyt esillä olevassa asiassa kaksi- ja kolmiovisten side-by-side-yhdistelmien välillä ei ole ”selvää rajalinjaa”. Toimielimet eivät ole selvittäneet, miksi ne ovat ”selvän rajalinjan” puuttuessa katsoneet, että niiden on itse tehtävä tällainen ero.
109 Lopuksi kantaja olettaa, että toimielinten ”äkillinen” kannanmuutos on johtunut ”viime hetken lobbauksesta”, jonka sisältö ei kuitenkaan ilmene riidanalaisen asetuksen perusteluista.
110 Neuvoston mukaan kantajan väitteet ovat perusteettomia.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
111 On muistutettava, että unionin toimielinten toimen perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen toteuttaneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt, jotta ne voivat puolustaa oikeuksiaan, ja että tuomioistuimet voivat tutkia toimen laillisuuden (yhdistetyt asiat T‑134/03 ja T‑135/03, Common Market Fertilizers v. komissio, tuomio 27.9.2005, Kok., s. II‑3923, 156 kohta).
112 Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen (asia C‑367/95 P, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomio 2.4.1998, Kok., s. I‑1719, 63 kohta).
113 Tutkittaessa, ovatko toimen perustelut riittävät, on otettava huomioon paitsi toimen sanamuoto myös sen asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (asia C‑56/93, Belgia v. komissio, tuomio 29.2.1996, Kok., s. I‑723, 86 kohta ja em. asia Kaysersberg v. komissio, tuomion 150 kohta).
114 Kun asetus, jossa – kuten nyt esillä olevassa asiassa – otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli, on osa järjestelmällistä toimenpidekokonaisuutta, ei voida vaatia, että sen perusteluissa olisi eriteltävä ne – toisinaan hyvin lukuisat ja monitahoiset – tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joita se koskee, tai että toimielinten olisi otettava kantaa kaikkiin asianomaisten osapuolten esittämiin väitteisiin. Sitä vastoin on riittävää, että toimen toteuttanut toimielin esittää ne tosiseikat ja oikeudelliset näkökohdat, jotka ovat riitautetun asetuksen systematiikka huomioon ottaen olennaisen tärkeitä.
115 Polkumyyntitullin käyttöönotosta annetun asetuksen perusteluja arvioitaessa on kylläkin otettava huomioon erityisesti unionin toimielinten asianomaisille osapuolille toimittamat tiedot ja viimeksi mainittujen tutkimusmenettelyn aikana esittämät huomautukset. Toimielimet eivät kuitenkaan ole velvollisia erikseen perustelemaan sitä, että asianomaisten osapuolten esittämiä eri väitteitä ei ole otettu huomioon. Riittää, kun asetuksessa esitetään selvästi ne tärkeimmät seikat, joita toimielimet ovat käyttäneet analyysissaan, kunhan tästä selvityksestä voidaan saada selville ne syyt, joiden johdosta toimielimet ovat hylänneet asianomaisten osapuolten hallinnollisessa menettelyssä esittämät asiaankuuluvat väitteet.
116 Lisäksi on todettava, että asetusta, jossa otetaan tutkimusmenettelyn päätteeksi käyttöön polkumyyntitulli, on perusteltava vain kaikkien sellaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen osalta, jotka ovat merkityksellisiä asetuksessa tehtyjen arviointien kannalta. Tällaisen toimen perustelujen tarkoituksena ei ole selittää sitä, miten toimielinten kanta on hallinnollisen menettelyn kuluessa muodostunut, eikä niillä siten ole tarkoitus perustella eroja lopullisessa toimessa tehdyn ratkaisun ja sen väliaikaisen kannan välillä, joka ilmenee asiakirjoista, jotka asianomaisille osapuolille on menettelyn aikana lähetetty, jotta nämä voisivat esittää huomautuksensa. Tämä velvollisuus ei siten myöskään merkitse sitä, että toimielinten pitäisi selittää, miltä osin hallinnollisen menettelyn tietyssä vaiheessa esitetty kanta mahdollisesti oli perusteeton.
117 Kuten riidanalaisen asetuksen 10 ja 11 perustelukappaleesta ilmenee, esillä olevassa asiassa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä perustuu kaksitahoiseen lähtökohtaan eli suurten jääkaappi-pakastinyhdistelmien markkinoiden perinteiseen jakoon kolmeen segmenttiin (ks. edellä 6 kohta) ja näiden kolmen segmentin väliseen ”selvään rajalinjaan”.
118 Sen ratkaisemiseksi, kuuluvatko kolmioviset suuret yhdistelmät päällekkäin sijoitettujen jääkaappi-pakastinyhdistelmien (jääkaappiosa pakastinosan yläpuolella) segmenttiin vai side-by-side-yhdistelmien segmenttiin, komissio määritteli aluksi tarkasteltavana olevan tuotteen riidanalaisen asetuksen 13 perustelukappaleessa käyttäen perusteena tuotteen ulkoisia ominaisuuksia, joihin kuuluu vähintään kaksi erillistä vierekkäin sijoitettua kääntöovea, ja se tukeutui sekä tuotteen fyysisiin ominaisuuksiin että kuluttajan näkemykseen, kun taas kantaja oli määritellyt kolmiovisen mallin side-by-side-jääkaappi-pakastinyhdistelmäksi ja mainostanut sitä sellaisena.
119 Samassa perustelukappaleessa täsmennetään, ettei komissio tässä tutkimuksen alustavassa vaiheessa pitänyt sitä, että jääkaappi- ja pakastinosat on side-by-side-yhdistelmässä ja kolmiovisessa mallissa sijoitettu eri tavalla, sellaisena ratkaisevana erotteluperusteena, jonka perusteella kolmiovinen malli voitaisiin jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska olemassa ei ole lopullista ratkaisevaa näyttöä eikä yleisesti käytettyä side-by-side-yhdistelmien määritelmää.
120 Kuten riidanalaisen asetuksen 14 perustelukappaleesta ilmenee, komissio on kuitenkin katsonut, että sen täytyy tutkimuksensa aikana arvioida edelleen joidenkin johtavien tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten ilmaisemia näkökantoja, joista suurimmassa osassa side-by-side-yhdistelmät luokitellaan sisäpuolisen kokoonpanon eikä ovien sijainnin perusteella.
121 Samassa perustelukappaleessa täsmennetään, että komissio on täten päätynyt tarkastelemaan uudelleen väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa käytettyä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää ja lopuksi jättänyt kolmiovisen mallin side-by-side-yhdistelmien segmentin ulkopuolelle sen fyysisten ominaisuuksien perusteella, kuten riidanalaisen asetuksen 15 perustelukappaleesta ilmenee.
122 Riidanalaisen asetuksen 14 perustelukappaleessa täsmennetään tältä osin, että komissio on sivuuttanut kuluttajan näkemystä koskevan arviointiperusteen, koska sen perusteella ei voitu selvästi päätellä, oliko kolmioviset jääkaappi-pakastimet sisällytettävä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään vai ei, kun huomioon otetaan kantajan ja yhteisön tuotannonalan näkökantojensa tueksi toimittamien kuluttajatutkimusten ristiriitaiset tulokset.
123 Kuten riidanalaisen asetuksen 15 perustelukappaleessa todetaan, toimielimet ovat näissä olosuhteissa katsoneet, että kolmiovinen malli kuului päällekkäin sijoitettujen yhdistelmien (jääkaappiosa pakastinosan yläpuolella) segmenttiin eikä side-by-side-yhdistelmien segmenttiin.
124 On siis katsottava, että toimielimet ovat riittävästi perustelleet ratkaisuaan jättää kolmioviset yhdistelmät tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, kun ne ovat todenneet, että kuluttajatutkimukset olivat ristiriitaisia, koska tästä toteamuksesta ilmenee, että tällaisen ristiriidan olemassaolon vuoksi näistä tutkimuksista ei kuluttajan näkemykseen perustuvasta arviointiperusteesta voida tehdä mitään kiistatonta päätelmää.
125 Kun toimielimet olivat täten todenneet, että ratkaisua ei voida tehdä kuluttajan näkemykseen perustuvan arviointiperusteen mukaisesti, ne perustivat ratkaisunsa johtavien tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten näkökantoihin, joista suurimmassa osassa side-by-side-yhdistelmät luokitellaan sisäpuolisen kokoonpanon eikä ovien sijainnin perusteella.
126 Tällaisella viittauksella perustellaan riittävästi riidanalaisessa asetuksessa käytettyä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää.
127 Kantaja on siten väärässä arvostellessaan toimielimiä siitä, etteivät nämä ole selvittäneet, miksi ne ovat kaksi- ja kolmiovisten side-by-side-yhdistelmien välisen ”selvän rajalinjan” puuttuessa katsoneet, että niiden on itse tehtävä ero, sillä todetessaan, että side-by-side-yhdistelmien tärkein ominaisuus on niiden osien sijoittelu, toimielimet ovat samalla vetäneet tällä arviointiperusteella side-by-side-yhdistelmien ja kolmiovisten yhdistelmien välille selvän rajalinjan, joten tätä seikkaa ei tarvitse käsitellä tämän enempää.
128 On lisäksi muistutettava, että perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättämistä on pidettävä olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskevana kanneperusteena, joka on sellaisena pidettävä erillään päätöksen perustelujen virheellisyyttä koskevasta kanneperusteesta, joka on sitä vastoin käsiteltävä tutkittaessa päätöksen aineellista oikeellisuutta (em. asia komissio v. Sytraval ja Brink’s France, tuomion 67 kohta; ks. myös vastaavasti asia T‑48/04, Qualcomm v. komissio, tuomio 19.6.2009, Kok., s. II‑2029, 179 kohta).
129 Perusteluvelvollisuuden noudattamiseksi riittää siis, että toimielimet tuovat – kuten ne ovat tehneet – esiin syyt, joiden perusteella ne ovat lopuksi jättäneet kolmioviset yhdistelmät tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle toisin kuin alkuperäisessä määritelmässä, jonka alustavuus mainitaan lisäksi nimenomaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen 17 perustelukappaleessa, eikä toimielinten tarvitse sen osoittamiseksi, että tämä ulkopuolelle jättäminen on perusteltua, tarkastella kaikkia hallinnollisen menettelyn aikana käsiteltyjä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja.
130 Näin ollen on katsottava, että tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää koskevat riidanalaisen asetuksen perustelut ovat mahdollistaneet sen, että kantaja, joka on kaiken lisäksi ollut tiiviisti mukana hallinnollisessa menettelyssä ja tätä kautta perehtynyt tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemiseen liittyvään ongelmaan, on pystynyt ymmärtämään ja riitauttamaan lopuksi hyväksytyn ratkaisun oikeellisuuden ja että unionin yleinen tuomioistuin pystyy harjoittamaan laillisuusvalvontaa, kuten myös neljännen kanneperusteen tarkastelusta ilmenee.
131 Kantaja ei voi tehokkaasti vedota väitteeseen, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän muuttaminen oli johtunut ”viime hetken lobbauksesta”, jota ei mainita riidanalaisen asetuksen perusteluissa, koska kaikesta edellä esitetystä ilmenee, että riidanalaisessa asetuksessa esitetään oikeudellisesti riittävällä tavalla tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joilla on merkitystä asetuksessa tehdyn arvioinnin osalta.
132 Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen kolmas kanneperuste on hylättävä.
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelymenetelmää valittaessa on tehty oikeudellinen virhe
– Asianosaisten lausumat
133 Kantajan mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelymenetelmä on perusasetuksen 1 artiklan 1 ja 4 kohdan vastainen, koska neuvosto ei ole ottanut huomioon kuluttajan näkemystä.
134 Kantaja nimittäin väittää, että kyseessä olevien jääkaappi-pakastinten fyysisten ominaisuuksien väliset erot ovat niin vähäisiä, etteivät ne vaikuta näiden tuotteiden käyttöön. Tuotteet on perusteltua erottaa toisistaan fyysisten erojen vuoksi vain silloin, kun eroilla on merkitystä kuluttajille. Koska jääkaappi-pakastinten fyysisten ominaisuuksien erot eivät vaikuta laitteiden käyttöön, toimielimet eivät voineet olla tietämättömiä näiden erojen vähäisestä vaikutuksesta kuluttajan näkemykseen. Kantajan mukaan neuvosto on näin ollen tehnyt virheen jättäessään huomiotta näytön, joka koski kuluttajien näkemystä nyt esillä olevassa asiassa.
135 Kantaja toteaa tältä osin, että komissio on Japanista peräisin olevien sarjamatriisikirjoittimien maahantuontia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin määräämisestä 17.5.1988 antamassaan asetuksessa (ETY) N:o 1418/88 (EYVL L 130, s. 12) itse katsonut, että sellaisten vähäisten erojen, jotka eivät koske tuotteiden fyysisiä ja teknisiä perusominaisuuksia, pitäisi mahdollistaa tuotteiden samankaltaisuuden poissulkeminen vain tapauksissa, joissa näiden erojen johdosta kyseisten tuotteiden käyttöala tai käyttö taikka kuluttajan näkemys niistä eroavat toisistaan huomattavasti (asetuksen N:o 1418/88 12 perustelukappale). Koska unionin toimielimet ovat katsoneet, että kuluttajan näkemystä koskeva näyttö ei ollut ratkaisevaa, niiden olisi pitänyt käyttää laajempaa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmää, joka olisi sisältänyt kolmioviset jääkaappi-pakastimet.
136 Kantaja täsmentää, ettei se riitauta sitä, miten neuvosto on arvioinut tosiseikkoja määritellessään tarkasteltavana olevaa tuotetta, ja se vetoaa pelkästään tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisessä noudatettua menetelmää koskevaan oikeudelliseen virheeseen.
137 Neuvoston mukaan kanneperuste on perusteeton.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
138 Aluksi on todettava, että polkumyyntitutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisen tarkoituksena on auttaa sellaisten tuotteiden luettelon laatimisessa, joille mahdollisesti määrätään polkumyyntitulli. Tätä tarkoitusta varten toimielimet voivat ottaa huomioon useita seikkoja, kuten muun muassa tuotteiden fyysiset, tekniset ja kemialliset ominaisuudet, tuotteiden käyttötarkoituksen, vaihdettavuuden, käsityksen, joka kuluttajilla on niistä, jakelukanavat, valmistusprosessin, tuotantokustannukset ja laadun.
139 Kuten kolmatta kanneperustetta tutkittaessa on ilmennyt, neuvosto on nyt esillä olevassa asiassa todennut riidanalaisen asetuksen 13 perustelukappaleessa, että siitä alkaen kun komissio aloitti menettelyn, tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkittaessa on otettu huomioon sekä kyseisten tuotteiden fyysiset ja tekniset ominaisuudet että kuluttajan näkemys näistä tuotteista. Tutkittuaan näyttöä ja joidenkin johtavien tutkimuslaitosten ja luokitteluelinten ilmaisemia näkökantoja, jotka olivat omiaan puoltamaan sitä, että side-by-side-jääkaappi-pakastinten segmentti on määriteltävä osien sisäpuolisen kokoonpanon eikä ovien sijainnin perusteella, neuvosto on riidanalaisen asetuksen 14 perustelukappaleessa katsonut, että fyysisten ominaisuuksien osalta kolmiovisen mallin ei voitu katsoa kuuluvan side-by-side-yhdistelmien segmenttiin. Tutkittuaan seuraavaksi kuluttajan näkemystä neuvosto on katsonut, että kantajan ja yhteisön tuotannonalan tältä osin esittämät todisteet olivat ”keskenään ristiriitaiset”, joten niiden perusteella ei voitu tehdä selvää päätelmää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän osalta.
140 On siten todettava, että toisin kuin kantaja väittää, neuvosto on tutkinut kuluttajan näkemystä koskevan näytön mutta päätellyt, että näyttö oli ristiriitaista ja että sillä ei näin ollen ollut ratkaisevaa merkitystä tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelemisessä. Kantajan väite, jonka mukaan neuvosto on jättänyt huomiotta kuluttajan näkemyksen, on siten hylättävä tosiasioihin perustumattomana.
141 Kantajan väitteestä, jonka mukaan tuotteet on perusteltua erottaa toisistaan fyysisten erojen vuoksi vain silloin, kun eroilla on merkitystä kuluttajille, on todettava, ettei se saa tukea sen enempää perusasetuksesta kuin oikeuskäytännöstä. Kuten edellä olevasta 138 kohdasta ilmenee, unionin toimielimet voivat nimittäin ottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta määritellessään huomioon useita seikkoja, joista tuotteiden fyysisillä, teknisillä ja kemiallisilla ominaisuuksilla on luonnollisesti suuri mutta ei välttämättä ensisijainen merkitys. Missään tapauksessa ei voida katsoa, että fyysisiä tai teknisiä ominaisuuksia koskevat erot ovat merkityksellisiä vain silloin, kun ne ilmenevät kuluttajan näkemyksessä.
142 Siltä osin kuin on kysymys kantajan väitteestä, jonka mukaan jääkaappi-pakastinten fyysisten ja teknisten ominaisuuksien erot ovat vähäisiä tai hiuksenhienoja, riittää, kun todetaan, että riidanalaisessa asetuksessa ei ole tällaista tosiseikkoja koskevaa arviointia. Tämän asetuksen 14 ja 15 perustelukappaleesta ilmenee päinvastoin, että neuvosto on jääkaappi-pakastinten fyysisiä eroja arvioidessaan antanut suuremman merkityksen niiden sisäpuoliselle kokoonpanolle kuin ovien sijainnille ja sitten katsonut, että näin todettujen erojen vuoksi oli perusteltua, että kolmiovisen mallin ei katsota kuuluvan side-by-side-yhdistelmien segmenttiin. Kantaja ei kuitenkaan nimenomaisesti kyseenalaista neuvoston tosiseikoista tekemää arviointia.
143 On siis todettava, että peruste, johon kantaja tukeutuu väittäessään, että tutkittujen tuotteiden fyysisten ja teknisten ominaisuuksien välillä on vain vähäisiä eroja, perustuu pelkkään toteamukseen, jonka tueksi ei ole esitetty mitään näyttöä, joka vahvistaisi sen paikkansapitävyyden.
144 Tästä syystä on hylättävä myös väite, jonka mukaan kolmioviset jääkaappi-pakastimet olisi pitänyt sisällyttää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään, koska kuluttajan näkemystä koskevaa näyttöä ei pidetty ratkaisevana.
145 Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen neljäs kanneperuste on hylättävä.
146 Kanne on näin ollen hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
147 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
148 Koska kantaja on hävinnyt asian, se vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan neuvoston ja LG:n oikeudenkäyntikulut viimeksi mainittujen vaatimusten mukaisesti.
149 CECED vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
150 Lisäksi työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
151 Italian tasavalta ja komissio vastaavat siis omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Whirlpool Europe Srl vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin neuvoston ja LG Electronics, Inc:n oikeudenkäyntikulut.
3) Italian tasavalta, Euroopan komissio ja Conseil européen de la construction d’appareils domestiques (CECED) vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Julistettiin Luxemburgissa 13 päivänä syyskuuta 2010.
Sisällys
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Asian tausta
1. Tutkimuksen kohteena olleet markkinat
2. Tutkimusmenettelyn alkuvaihe
3. Väliaikaista tullia koskeva asetus
4. Tutkimusmenettelyn myöhempi vaihe
5. Lopullinen ilmoitus
6. Tarkistettu lopullinen ilmoitus
7. Riidanalainen asetus
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
Oikeudellinen arviointi
1. Työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan väitetty rikkominen
2. Asetuksen kumoamista koskevat vaatimukset
Tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi
Asiakysymys
Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu, siltä osin kuin kolmioviset jääkaappi-pakastimet on jätetty tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Toinen kanneperuste, jonka mukaan jäsenvaltioita ei kuultu neuvoa-antavassa komiteassa ”ajoissa” siitä, että kolmioviset jääkaappi-pakastimet jätetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kolmas kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista asetusta on perusteltu puutteellisesti tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän osalta
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Neljäs kanneperuste, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen määrittelymenetelmää valittaessa on tehty oikeudellinen virhe
– Asianosaisten lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Oikeudenkäyntikulut