Kanne 30.12.2008 - Cantiere Navale De Poli v. komissio

(Asia T-584/08)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Cantiere Navale De Poli (edustajat: asianajajat A. Abate ja R. Longanesi Cattani)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

on kumottava Euroopan yhteisöjen komission 21.10.2008 Italian valtiontuesta tehty päätös nro C 20/2008 (ex nro 62/2008)

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2002 perustuu EY 87 artiklan 3 kohdan e alakohtaan ja sillä on otettu käyttöön laivanrakennusteollisuuden väliaikaiset suojajärjestelyt sellaisten markkinaolosuhteiden palauttamiseksi, jotka ovat muuttuneet korealaisten telakoiden kilpailunvastaisten menettelyjen vuoksi. Asetuksen päättymispäiväksi vahvistettiin alun perin 31.3.2004, mutta asetuksen voimassaoloa jatkettiin vuodella siten, että yhteisön telakoille annettiin mahdollisuus 31.3.2005 (asetuksen uusi päättymispäivä) mennessä tehdä viimeiset tietyn tyyppisten rahtialusten rakennussopimukset. Asetuksessa säädetään näiden sopimusten tueksi myönnettävästä tuesta, joka voi olla enintään 6 prosenttia sopimusarvosta. Kantajalla on viisi kemikaalisäiliöalusten rakentamista koskevaa sopimusta.

Italia on ilmoittanut kaksi 10 miljoonan euron suuruista rahoitusta kaikkien vuosien 2002 ja 2005 välisenä aikana tehtävien sopimusten rahoittamiseksi. Komissio hyväksyi ensimmäisen rahoituksen 19.5.2004 tekemällään päätöksellä, mutta hylkäsi toisen rahoituksen riidanalaisella päätöksellä. Komissio katsoo, että täydentävä rahoitus on 21.4.2004 annetun komission asetuksen N:o 794/2004 (EUVL L 140, s. 1) 4 artiklassa tarkoitettua uutta tukea, koska se merkitsee alkuperäisen talousarvion kasvua yli 20 prosentilla. Komissio toteaa lisäksi, että täydentävä tuki ei ole yhteismarkkinoille soveltuvaa, koska siitä ilmoitettiin asetuksen N:o 1177/2002 voimassaolon päättymisen eli 31.3.2005 jälkeen.

Kantaja katsoo, että Italian hallitus ei voinut asiallisesti valmistella 31.3.2005 mennessä niiden sopimusten rahoitusta, joista sillä ei voinut olla tietoa ennalta, koska yritysten oli tehtävä sopimukset asetuksen viimeiseen soveltamispäivään mennessä (31.3.2005).

Kantaja arvostelee tämän vuoksi riidanalaista päätöstä seuraavin perustein:

-     asetusta N:o 1177/2002 on rikottu, kun otetaan huomioon lainsäätäjän erityinen EY 87 artiklan 3 kohdan e alakohtaan liittyvä tarkoitus

-    komission asetuksen N:o 794/2004 4 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on rikottu, koska 10 miljoonan euron suuruinen täydentävä rahoitus on katsottu uudeksi tueksi

-    WTO:n riitojenratkaisuelimen 20.6.2005 päivätyllä suosituksella ei ole merkitystä, kun kysymys on laillisesti asetuksen N:o 1177/2002 puitteissa tehdyistä laivanrakennussopimuksista

-    perustelut ovat puutteelliset siltä osin kuin väitetään, ettei täydentävän rahoituksen myöntämiselle ole oikeudellista perustetta

-    hyvän hallinnon periaatetta, kontradiktorista periaatetta, puolustautumisoikeuksien periaatetta, yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, subsidiariteettiperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu.

____________