Asia T-252/04

Caviar Anzali SAS

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki − Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin ASETRA rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi − Aikaisempi kansallinen ja kansainvälinen kuviomerkki CAVIAR ASTARA − Suhteelliset hylkäysperusteet – Sekaannusvaara – Väitteen hylkääminen sillä perusteella, että asiakirjoja ei ole esitetty määräajassa − Todisteet, jotka on esitetty ensimmäistä kertaa valituslautakunnassa − Tutkittavaksi ottaminen − Valituslautakuntien suorittaman tutkinnan laajuus − Asetuksen (EY) N:o 40/94 62 ja 74 artikla

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 62 artiklan 1 kohta ja 74 artiklan 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 62 artiklan 1 kohta ja 74 artiklan 1 ja 2 kohta)

1.      Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) eri instanssien välillä vallitsevasta toiminnallisesta jatkuvuudesta seuraa, että kun valituslautakunnat tutkivat niille kuuluvalla tavalla SMHV:n ensimmäisenä asteena päätöksiä tekevien yksiköiden päätöksiä, niillä on velvollisuus perustaa päätöksensä kaikkiin asianosaisen joko asian ensimmäisenä asteena ratkaisseelle yksikölle tai valitusmenettelyssä esittämiin tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin.

Valituslautakunnat voivat siten hyväksyä valituksen sellaisten uusien tosiseikkojen perusteella, joihin valituksen tehnyt asianosainen on vedonnut, tai kyseisen asianosaisen esittämien uusien todisteiden perusteella, jollei yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohdasta muuta johdu. Valituslautakuntien harjoittama valvonta ei rajoitu pelkkään riidanalaisen päätöksen laillisuusvalvontaan, vaan se edellyttää valitusmenettelyn devolutiivisen vaikutuksen vuoksi asian uutta arvioimista kokonaisuutena, ja valituslautakuntien on tutkittava alkuperäinen väite kokonaan uudelleen ja otettava huomioon määräajassa esitetyt todisteet.

SMHV:n eri instanssien välillä vallitsevasta toiminnallisesta jatkuvuudesta ei seuraa inter partes -menettelyn osalta, että asianosainen, joka ei ole esittänyt tiettyjä tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja asian ensimmäisenä asteena ratkaisseelle yksikölle kyseisen yksikön asettamissa määräajoissa, ei voisi asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 2 kohdan nojalla vedota mainittuihin seikkoihin valituslautakunnassa. Toiminnallisesta jatkuvuudesta seuraa päinvastoin, että mainitut seikat, jotka tällainen asianosainen on esittänyt, voidaan ottaa tutkittavaksi valituslautakunnassa.

(ks. 31–33 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 1 kohdan sääntöön, jonka mukaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) tutkii tosiseikat viran puolesta, liittyy kaksi rajoitusta. Yhtäältä rekisteröinnin hylkäämisen suhteellisia perusteita koskevassa menettelyssä tutkimus rajataan seikkoihin, joihin osapuolet ovat vedonneet, ja osapuolten esittämiin vaatimuksiin. Toisaalta kyseisen artiklan 2 kohdassa annetaan SMHV:lle mahdollisuus olla ottamatta huomioon todisteita, joita asianosaiset eivät ole esittäneet ”määräajassa”.

SMHV:n eri instanssien väliselle suhteelle ominaisesta toiminnallisesta jatkuvuudesta seuraa, että käsitettä ”määräajassa” on tulkittava valituslautakunnan valitusmenettelyn yhteydessä siten, että sillä viitataan valituksen tekemiseen sovellettavaan määräaikaan sekä kyseisen menettelyn aikana asetettuihin määräaikoihin. Koska tätä käsitettä sovelletaan jokaisen SMHV:ssä vireillä olevan menettelyn yhteydessä, asian ensimmäisenä asteena ratkaisseen yksikön todisteiden esittämiselle asettamien määräaikojen päättyminen ei siten vaikuta siihen, onko ne esitetty ”määräajassa” valituslautakunnassa. Valituslautakunnalla on siten velvollisuus ottaa huomioon sille esitetyt todisteet riippumatta siitä, onko ne esitetty väiteosastossa.

(ks. 34 ja 35 kohta)