UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
17 päivänä joulukuuta 2020 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kosmeettiset valmisteet – Asetus (EY) N:o 1223/2009 – 19 artikla – Kuluttajille tiedottaminen – Merkinnät – Pakkauksessa ja ulkopäällyksessä ilmoitettavat tiedot – Vieraskieliset merkinnät – Kosmeettisen valmisteen tarkoitus – Käsite – Kosmeettisten valmisteiden ulkopäällykset, joissa viitataan kuluttajan kielellä laadittuun yksityiskohtaiseen tuoteluetteloon
Asiassa C-667/19,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Sąd Okręgowy w Warszawie XXIII Wydział Gospodarczy Odwoławczy (Varsovan alueellisen tuomioistuimen kaupallisten asioiden muutoksenhakua käsittelevä 23. jaosto, Puola) on esittänyt 12.7.2019 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 9.9.2019, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
A. M.
vastaan
E. M.,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Prechal, presidentti K. Lenaerts, joka hoitaa kolmannen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit N. Wahl (esittelevä tuomari), F. Biltgen ja L. S. Rossi,
julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– A. M., edustajanaan A. Chołub, adwokat,
– Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,
– Belgian hallitus, asiamiehinään S. Baeyens ja P. Cottin,
– Tanskan hallitus, asiamiehinään J. Nymann-Lindegren, S. Wolff ja P. Z. L. Ngo,
– Kreikan hallitus, asiamiehinään L. Kotroni, S. Charitaki ja S. Papaioannou,
– Liettuan hallitus, asiamiehinään K. Dieninis ja K. Juodelytė,
– Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. Bulterman ja M. Noort,
– Euroopan komissio, asiamiehinään M. Jáuregui Gómez ja B. Sasinowska,
kuultuaan julkisasiamiehen 9.7.2020 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (EUVL 2009, L 342, s. 59) 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 19 artiklan 2 kohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat A. M. ja E. M. ja joka koskee kyseisten osapuolten välillä tehdyn kosmeettisten valmisteiden ostosopimuksen purkamista.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3 Asetuksen N:o 1223/2009 johdanto-osan 3, 4, 6, 7, 9 ja 46 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(3) Tällä asetuksella yksinkertaistetaan menettelyjä ja yhtenäistetään terminologiaa ja kevennetään siten hallinnollista rasitetta ja vähennetään epäselvyyksiä. Lisäksi sillä lujitetaan tiettyjä kosmeettisten valmisteiden sääntelypuitteiden osia, kuten markkinavalvontaa, ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkean tason takaamiseksi.
(4) Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan kattavasti yhteisön säännöt kosmeettisten valmisteiden sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi varmistaen samalla ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.
– –
(6) Tämä asetus koskee vain kosmeettisia valmisteita eikä lääkevalmisteita, lääkinnällisiä laitteita tai biosidituotteita. Rajaaminen tapahtuu määrittämällä tarkasti erityisesti kosmeettiset valmisteet siten, että otetaan huomioon sekä niiden käyttöalue että käyttötarkoitus.
(7) Arvioinnin siitä, onko jokin valmiste kosmeettinen valmiste, on oltava tapauskohtainen, ja siinä on otettava huomioon kaikki kyseisen valmisteen ominaisuudet. – –
– –
(9) Kosmeettisten valmisteiden on oltava turvallisia normaaleissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa. Hyötyjä ja riskejä koskevassa arvioinnissa ei pitäisi hyväksyä varsinkaan ihmisten terveydelle aiheutuvaa riskiä.
– –
(46) Kosmeettisissa valmisteissa käytettäviä ainesosia koskeva avoimuus on tarpeen. Avoimuus saadaan aikaan merkitsemällä kosmeettisessa valmisteessa käytetyt ainesosat valmisteen pakkaukseen. Jos käytännön syistä ainesosia on mahdotonta merkitä pakkaukseen, tiedot on liitettävä valmisteen mukaan niin, että kuluttaja saa kaiken tämän tiedon.”
4 Kyseisen asetuksen 1 artiklan mukaan asetuksella vahvistetaan säännöt, joita on noudatettava kaikkien markkinoilla saataville asetettavien kosmeettisten valmisteiden osalta, jotta varmistetaan sisämarkkinoiden sujuva toiminta ja korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu.
5 Kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellään ”kosmeettinen valmiste” ”ainee[ksi] tai seo[kseksi], joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa (iho, hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet) tai hampaiden ja suuontelon limakalvojen kanssa, tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen tai pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen”.
6 Asetuksen N:o 1223/2009 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Turvallisuus”, säädetään seuraavaa:
”Markkinoilla saataville asetettujen kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle, kun otetaan erityisesti huomioon seuraavat seikat:
a) esittely – –;
b) merkinnät;
– –”
7 Kyseisen asetuksen VI luku, jonka otsikko on ”Kuluttajille annettavat tiedot”, sisältää asetuksen 19–21 artiklan. Mainitun asetuksen 19 artiklassa, jonka otsikko on ”Merkinnät”, säädetään seuraavaa:
”1. Rajoittamatta tämän artiklan muiden säännösten soveltamista kosmeettiset valmisteet voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitetty seuraavat tiedot:
– –
d) käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, vähintään liitteissä III–VI luetellut, sekä erityisiä varotoimenpiteitä koskevat mahdolliset merkinnät ammattikäyttöön tarkoitetuissa kosmeettisissa valmisteissa;
– –
f) kosmeettisen valmisteen tarkoitus, jollei se käy ilmi sen esittelystä;
g) luettelo valmisteen ainesosista. Tämä tieto voidaan ilmoittaa pelkästään [ulkopäällyksessä]. Luettelon edellä on oltava termi ’ingredients’.
– –
2. Jos käytännön syistä on mahdotonta merkitä d ja g alakohdassa mainitut tiedot vaadittavalla tavalla, sovelletaan seuraavaa:
– tiedot on ilmoitettava mukaan liitetyssä tai kiinnitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa;
– jollei se ole käytännössä mahdotonta, tiedot on osoitettava lyhyellä merkinnällä tai liitteessä VII olevan 1 kohdan mukaisella symbolilla, joka sijaitsee 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta ulkopäällyksessä tai pakkauksessa ja 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta [ulkopäällyksessä].
3. Jos saippuaa, kylpyöljyhelmiä ja muita pientuotteita koskevia, 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettuja tietoja on käytännön syistä mahdotonta ilmoittaa etiketissä, kortissa, nauhassa tai mukaan liitetyssä esitteessä, nämä tiedot on ilmoitettava tiedotteessa, joka sijoitetaan sen astian välittömään läheisyyteen, jossa kosmeettista valmistetta pidetään esillä.
4. Niiden kosmeettisten valmisteiden osalta, joita ei myydä valmiiksi pakattuina, vaan jotka pakataan myyntipisteessä ostajan pyynnöstä tai on pakattu välitöntä myyntiä varten, jäsenvaltioiden on määrättävä yksityiskohtaisesti 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisesta.
5. Ne jäsenvaltiot, jo[i]ssa valmiste asetetaan loppukäyttäjien saataville, määrittelevät kielen, jolla 1 kohdan b, c ja d ja f alakohdassa sekä 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä.
– –”
8 Asetuksen N:o 1223/2009 20 artiklan, jonka otsikko on ”Valmistetta koskevat väittämät”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Kosmeettisten valmisteiden selosteissa, asettamisessa saataville markkinoilla ja mainostamisessa ei saa käyttää tekstiä, nimiä, tavaramerkkejä, kuvia ja figuratiivisia tai muita merkkejä, jotka yhdistäisivät näihin valmisteisiin ominaisuuksia tai vaikutuksia, joita niillä ei ole.
2. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa väittämiä koskevan toimintasuunnitelman ja vahvistaa väittämien käyttöä koskevien yhteisten arviointiperusteiden määrittelyyn liittyvät ensisijaiset tavoitteet.
– –”
9 Kyseisen asetuksen liitteessä VII, jonka otsikko on ”Pakkauksissa ja ulkopäällyksissä käytetyt symbolit”, säädetään seuraavaa:
”1. Viittaus valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin
– –”
Puolan oikeus
10 Kosmeettisista valmisteista 30.3.2001 annetun lain (ustawa o kosmetykach; Dz. U. nro 42, järjestysnumero 473), sellaisena kuin se oli voimassa pääasiassa kyseessä olevan kauppasopimuksen tekohetkellä (Dz. U. 2013, järjestysnumero 475), 2 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Tässä laissa kosmeettisella valmisteella tarkoitetaan kemiallista ainetta tai seosta, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksissa ihmiskehon ulkoisten osien – iho, hiukset ja ihokarvat, huulet, kynnet, ulkoiset sukupuolielimet, hampaat ja suuontelon limakalvot – kanssa tarkoituksena yksinomaan tai pääasiassa näiden osien puhdistaminen, hoitaminen, suojaaminen, tuoksun muuttaminen, ulkonäön muuttaminen tai tuoksun parantaminen.
2. Terveysministeri määrittelee asetuksella yleisimmät kosmeettisten valmisteiden luokat 1 momentissa määritellyt perusteet huomioiden.”
11 Kyseisen lain 6 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen ulkopäällyksen merkinnät on tehtävä näkyvällä ja luettavissa olevalla tavalla käyttäen menetelmää, jolla varmistetaan, ettei niitä voida helposti poistaa.
2. Tämän vaikuttamatta 3 momentin säännöksiin yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen merkinnöissä, jotka ovat sisäpäällyksessä (ts. pakkauksessa) ja ulkopäällyksessä, annetaan seuraavat tiedot:
– –
5) kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavat erityiset varotoimenpiteet, kun se on tarkoitettu käytettäväksi ammattitoiminnassa alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti, ja muut välttämättömät varotoimenpiteet
– –
7) kosmeettisen valmisteen käyttötarkoitus, jollei se käy selvästi ilmi sen ulkoasusta
8) kansainvälisen kosmeettisten ainesosien nimistön (INCI) nimikkeiden mukaisesti määriteltyjen ainesosien luettelo, jota edeltää sana ’ingredients’ – –
– –
4. Edellä 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan merkitä vain yksittäispakatun kosmeettisen valmisteen ulkopäällykseen.
– –
6. Jos yksittäispakatun valmisteen ulkopäällykseen ei sen koon tai muodon takia voida merkitä 2 momentin 5 ja 8 kohdassa tarkoitettuja varoituksia tai tietoja, ne voidaan antaa valmisteen mukaan liitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa. Tällöin sisä- tai ulkopäällyksessä on oltava lyhyt maininta tai graafinen merkki, joka osoittaa, että kyseiset tiedot on liitetty valmisteeseen.
7. Jos 2 momentin 8 kohdassa mainittuja tietoja ei ulkopäällyksen koon tai muodon takia voida antaa valmisteeseen liitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa, ne annetaan suoraan sisäpäällyksessä tai paikassa, jossa kosmeettista valmistetta pidetään kaupan ja johon ostajalla on pääsy.
8. Kun kosmeettinen valmiste ei ole kappaleittain valmiiksi pakattuna, vaan se pakataan myyntipaikalla ostajan pyynnöstä, tai kun tuote on kappaleittain valmiiksi pakattuna välitöntä myyntiä varten, 2 momentin 1, 2 ja 4–8 kohdassa mainitut tiedot on ilmoitettava sisä- tai ulkopäällyksessä, jossa kosmeettista valmistetta tarjotaan myytäväksi.
– –”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
12 A. M., joka muun muassa omistaa kauneussalongin, osti yhdysvaltalaisen valmistajan kosmeettisia valmisteita kyseisten tuotteiden jälleenmyyjältä E. M:ltä.
13 Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee täsmällisemmin, että A. M. oli osallistunut E. M:n kaupallisen edustajan järjestämään koulutukseen, joka koski E. M:n kaupan pitämiä tuotteita. Kyseisen koulutuksen aikana A. M:lle oli esitelty mainittujen tuotteiden merkinnät ja hänelle oli selitetty kunkin tuotteen ominaisuudet. Kyseinen edustaja oli antanut hänelle puolan kielellä tätä varten laaditun aineiston sekä vähittäiskaupan esitteitä ja koulutukseen liittyneen kirjallisen aineiston. A. M:lle oli myös ilmoitettu, että kyseessä olivat yhdysvaltalaiset kosmeettiset valmisteet, joiden ulkopäällyksissä ei ollut puolankielisiä tietoja, jotka koskivat tuotteiden vaikutusta, mutta joissa oli kättä ja avointa kirjaa kuvaava symboli, joka viittasi luetteloon, joka sisälsi kaikki tiedot kyseisistä valmisteista puolan kielellä.
14 Mainitun koulutuksen jälkeen A. M. osti 28.1.2016 ja 29.1.2016 E. M:ltä 40 kappaletta vähittäiskaupan esitteitä 0,01 Puolan zlotyn (PLN) yksikköhintaan (n. 0,002 euroa), kymmenen yrityksen tuoteluetteloa 0,01 PLN:n yksikköhintaan ja erilaisia kosmeettisia valmisteita eli voiteita, naamioita ja puutereita, joiden bruttomääräinen arvo oli 3 184,25 PLN (711,61 euroa). Valmisteiden ulkopäällykseen oli merkitty vastuussa olevan yksikön nimi, kosmeettisen valmisteen alkuperäinen nimi, sen koostumus, sen viimeinen käyttöpäivä ja sen sarjanumero sekä kättä ja avointa kirjaa kuvaava symboli, joka viittasi puolankieliseen luetteloon.
15 A. M. purki kyseisten valmisteiden myyntisopimuksen myydyn tavaran virheen vuoksi ja väitti, ettei ulkopäällyksessä ollut puolan kielellä tietoa valmisteen tarkoituksesta, mikä esti valmisteen tunnistamisen ja sen vaikutusten tuntemisen, koska kyseiset ominaisuudet eivät käy selvästi ilmi ulkoasusta. Hän totesi, että hänen viimeisen toimituksen yhteydessä saamiensa vähittäismarkkinoille tarkoitettujen kosmeettisten valmisteiden ulkopäällyksessä ei ollut puolan kielellä Puolan kosmetiikkavalmisteiden kauppaan sovellettavassa lainsäädännössä edellytettyjä tietoja eli asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaan ja 19 artiklan 5 kohtaan perustuvia tietoja. Hän väitti myös, että lainsäädännössä puolan kielellä edellytetyt tiedot oli lisätty ainoastaan luetteloon, joka ei liittynyt valmisteeseen.
16 E. M. puolestaan vakuutti, että valmisteet oli merkitty voimassa olevien kansallisten säännösten ja asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan mukaisesti. Se totesi näin ollen, että valmisteissa oli kättä ja avointa kirjaa esittävä symboli, joka johdatti valmisteen loppukäyttäjän esitteeseen eli tässä tapauksessa puolan kielellä kunkin valmisteen yhteydessä toimitettuun luetteloon. E. M. täsmensi, että kyseinen luettelo sisälsi täydelliset tiedot puolaksi valmisteista ja niiden tarkoituksista ja muun muassa niiden vasta-aiheista, käyttötavasta ja ainesosista.
17 A. M. nosti Sąd Rejonowy dla m. st. Warszawy w Warszawiessa (Varsovan kaupungin piirioikeus, Puola) kanteen, jossa hän vaati kyseisten valmisteiden hankintakulujen korvaamista. Kyseinen tuomioistuin hylkäsi kanteen sillä perusteella, ettei A. M. ollut kyennyt osoittamaan olleensa tietämätön siitä, ettei valmisteissa ollut puolankielisiä tietoja. Kyseinen tuomioistuin otti huomioon muun muassa osapuolten aikaisemman yhteistyön, sen, ettei A. M. ollut aikaisemmin maininnut tavaran virheistä, ja sen, että käsiteltävässä asiassa tuotteiden yksittäisessä ulkopäällyksessä oli symboli, jossa viitattiin liitteenä oleviin tietoihin, ja kyseessä olevalla symbolilla parannettiin luettavuutta ja viestintää kuluttajan kanssa.
18 A. M. valitti kyseisestä tuomiosta Sąd Okręgowy w Warszawie, XXIII Wydział Gospodarczy Odwoławczyyn (Varsovan alueellisen tuomioistuimen kaupallisten asioiden muutoksenhakua käsittelevä 23. jaosto, Puola). Hän kiisti erityisesti ensimmäisen asteen tuomioistuimen arvioinnin, jonka mukaan luettelo, johon viitattiin, oli hänelle myytyjen kosmeettisten valmisteiden asianmukainen merkintä, ja katsoi, ettei esitetystä näytöstä käynyt selvästi ilmi, että edellytettyjä tietoja oli mahdotonta ilmoittaa kyseisissä valmisteissa.
19 Tässä tilanteessa Sąd Okręgowy w Warszawie, XXIII Wydział Gospodarczy Odwoławczy on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa, siltä osin kuin siinä säädetään, että kosmeettisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla esitettävä kosmeettisen valmisteen tarkoitus, jollei se käy yksiselitteisesti ilmi sen ulkoasusta, tulkittava siten, että siinä tarkoitetaan asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista kosmeettisen valmisteen peruskäyttöä eli puhdistamista (puhdistaminen), hoitamista ja suojaamista (pitäminen hyvässä kunnossa) sekä tuoksun muuttamista ja kaunistamista (ulkonäön muuttaminen), vai onko ilmoitettava yksityiskohtaisempia tarkoituksia, joiden avulla voidaan tunnistaa kyseisen kosmeettisen valmisteen ominaisuudet?
2) Onko asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa ja tämän asetuksen johdanto-osan 46 perustelukappaletta tulkittava siten, että tämän säännöksen 1 kohdan d, g ja f alakohdassa säädetyt tiedot eli varotoimenpiteet, ainesosat ja tarkoitus voidaan ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, joka sisältää myös muita tuotteita, ja käyttää ulkopäällyksessä liitteessä VII olevassa 1 kohdassa määritettyä symbolia?”
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen kysymys
20 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä sitä, onko asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa tulkittava siten, että tiedon ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksesta”, joka on kyseisen säännöksen nojalla ilmoitettava tällaisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällyksessä, on oltava omiaan informoimaan kuluttajaa vain siitä, mitä valmisteen käytöllä tavoitellaan, mistä säädetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja mihin kuuluvat puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, ulkonäön muuttaminen, suojaaminen, hyvässä kunnossa pitäminen ja ihmiskehon hajujen poistaminen, vai myös kaikista tarkoituksista, joiden avulla asianomaisen valmisteen erityisominaisuudet voidaan tunnistaa.
21 Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdan sanamuodon mukaan kosmeettiset valmisteet voidaan saattaa markkinoille ainoastaan, jos kyseisten valmisteiden pakkauksissa ja ulkopäällyksissä on pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla tieto ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksesta, jollei se käy ilmi sen esittelystä”.
22 Kyseisessä säännöksessä tarkoitetun ilmaisun ”kosmeettisen valmisteen tarkoitus” tulkitsemiseksi on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti otettava huomioon paitsi sen sanamuoto myös asiayhteys ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös tai määräys on (tuomio 2.4.2020, kunsthaus muerz, C-20/19, EU:C:2020:273, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
23 Kyseisen säännöksen sanamuodossa ei ensinnäkään määritellä ”kosmeettisen valmisteen tarkoitusta”. Tätä ilmaisua ei ole myöskään toistettu asetuksen N:o 1223/2009 muissa säännöksissä.
24 Kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellään kyseinen valmiste asettamalla kolme kriteeriä. Siinä säädetään ensinnäkin kyseisen valmisteen luonnetta koskevasta kriteeristä eli siitä, että kyseessä on oltava aine tai seos, sitten kriteeristä, joka koskee sitä ihmiskehon osaa, jonka kanssa kyseinen valmiste on tarkoitettu olemaan kosketuksissa, ja lopuksi kriteeristä, joka koskee sitä, mitä kyseisen valmisteen käytöllä tavoitellaan (ks. vastaavasti tuomio 3.9.2015, Colena, C-321/14, EU:C:2015:540, 19 kohta).
25 Viimeksi mainitun kriteerin osalta kyseisessä säännöksessä täsmennetään, että jotta valmisteen voidaan katsoa olevan kosmeettinen valmiste, sen yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on oltava kyseisessä säännöksessä lueteltujen kehon osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, ulkonäön muuttaminen, suojaaminen tai hyvässä kunnossa pitäminen tai hajujen poistaminen.
26 Toiseksi sekä asiayhteydestä, johon asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohta kuuluu, että sen säännöstön tavoitteista, jonka osa se on, on todettava, että kyseisessä artiklassa, joka on mainitun asetuksen VI luvun, jonka otsikko on ”Kuluttajille annettavat tiedot”, ensimmäinen artikla, säädetään merkintöjä koskevista säännöistä, joita on noudatettava kaikkien Euroopan unionin markkinoille saatettavien kosmeettisten valmisteiden osalta.
27 Asetuksen N:o 1223/2009 säännösten ja erityisesti sen 1 artiklan tarkastelusta yhdessä sen johdanto-osan kolmannen ja neljännen perustelukappaleen kanssa ilmenee, että kyseisellä asetuksella pyritään yhdenmukaistamaan kattavasti unionissa voimassa olevat säännöt kosmeettisten valmisteiden sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu samalla varmistaen (ks. vastaavasti tuomio 12.4.2018, Fédération des entreprises de la beauté, C-13/17, EU:C:2018:246, 23–25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
28 Tämän osalta on tärkeää, kuten asetuksen N:o 1223/2009 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa täsmennetään, että kosmeettisten valmisteiden on oltava turvallisia normaaleissa tai kohtuullisesti ennakoitavissa käyttöolosuhteissa. Kuten kyseisen asetuksen 3 artiklan ensimmäisen kohdan a ja b alakohdasta ilmenee, markkinoilla saataville asetettu kosmeettinen valmiste on turvallinen ihmisten terveydelle, kun sitä käytetään ”tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa”, kun otetaan huomioon erityisesti sen ulkoasua ja merkintöjä koskevat seikat. Markkinoille saatettavien kosmeettisten valmisteiden turvallisuuden ja toisaalta niiden ulkoasua ja merkintöjä koskevien vaatimusten välillä on siten läheinen yhteys.
29 Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklalla pyritään näin ollen yhdenmukaistamaan kattavasti kosmeettisten valmisteiden ulkopäällystä ja merkintöjä koskevat säännöt, koska sen lisäksi, että tämä helpottaa kosmeettisten valmisteiden markkinoille saattamista koskevan tavoitteen toteutumista unionissa, tällaisella yhdenmukaistamisella on myös ihmisten terveyden suojelua koskeva tavoite, koska tieto, joka voi johtaa kuluttajaa harhaan kosmeettisen valmisteen ominaisuuksista, voi vaikuttaa myös ihmisten terveyteen.
30 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetty vaatimus siitä, että kosmeettisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällyksessä on annettava sen tarkoitusta koskevia tietoja pysyvällä, helposti luettavalla ja näkyvällä tavalla, ei voi rajoittua pelkästään tietoon siitä, mitä sen käytöllä tavoitellaan, mistä säädetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja mihin kuuluvat kyseisessä säännöksessä lueteltujen kehon osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, ulkonäön muuttaminen, suojaaminen tai hyvässä kunnossa pitäminen tai ihmiskehon hajujen poistaminen.
31 Tästä seuraa myös, että vaikka kyseisten tavoitteiden perusteella voidaan ratkaista, voidaanko tietty valmiste sen käytön ja tarkoituksen mukaan luokitella kosmeettiseksi valmisteeksi (ks. vastaavasti tuomio 3.9.2015, Colena, C-321/14, EU:C:2015:540, 19 ja 22 kohta) ja näin ollen – kuten kyseisen asetuksen johdanto-osan kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee – erottaa se muista tuotteista, jotka eivät kuulu asetuksen N:o 1223/2009 soveltamisalaan, kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu kosmeettisen valmisteen tarkoitus liittyy tietoihin, jotka koskevat kyseisen valmisteen erityisempiä ominaisuuksia.
32 Viimeksi mainittujen tietojen on mahdollistettava se, että kuluttaja saa tuotteen pakkauksessa ja ulkopäällysteessä täydellisemmät tiedot tuotteen käytöstä ja käyttötavasta, jollei tämä käy selvästi ilmi tuotteen ulkoasusta. Samat tiedot mahdollistavat näin ollen sen, että kuluttaja voi valita tuotteen kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena, jolloin vältetään se, että häntä johdetaan harhaan, ja käyttää sitä asianmukaisella tavalla ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun takaamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.
33 Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua kosmeettisen valmisteen tarkoituksen käsitettä ei myöskään pidä sekoittaa kyseisen asetuksen 20 artiklassa tarkoitettuihin valmistetta koskeviin väittämiin, joiden osalta on vahvistettu erityiset säännöt kosmeettisista valmisteista esitettävien väittämien perustelemista koskevien yhteisten kriteerien vahvistamisesta 10.7.2013 annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 655/2013 (EUVL 2013, L 190, s. 31), koska näillä ”väittämillä” pyritään antamaan enemmän tietoa kyseisten valmisteiden ominaispiirteistä tai ominaisuuksista.
34 Näin ollen vastauksena ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin nimenomaisiin kysymyksiin on todettava, että tietoihin, jotka on mainittava asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyn ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksen” perusteella, eivät kuulu yksityiskohtaiset tiedot, jotka koskevat kosmeettisen valmisteen ominaisuuksia ja muun muassa sen tavoiteltua vaikutusta ja kohderyhmää.
35 Kun on kyse kosmeettisen valmisteen tarkoitusta koskevien tietojen, jotka on kyseisen säännöksen nojalla oltava valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällyksessä, luonteesta ja laajuudesta, niitä on kussakin tapauksessa arvioitava kunkin asianomaisen valmisteen ominaispiirteiden ja ominaisuuksien osalta huomioiden tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan oletetut odotukset (ks. vastaavasti tuomio 13.1.2000, Estée Lauder, C-220/98, EU:C:2000:8, 27 ja 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 24.10.2002, Linhart ja Biffl, C-99/01, EU:C:2002:618, 31 kohta).
36 Kyseisessä säännöksessä edellytetään, että kosmeettisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällyksessä olevien tietojen, jotka on tarvittaessa supistettu pelkkään kyseessä olevan valmisteen yleisnimeen tai sen tavanomaiseen kuvaukseen, on oltava omiaan selvästi informoimaan tavanomaisesti valistunutta sekä kohtuullisen tarkkaavaista ja huolellista keskivertokuluttajaa kyseisen valmisteen tarkoituksesta, jotta häntä ei johdeta harhaan sen käytön ja käyttötavan osalta ja jotta hän käyttää sitä tavalla, joka ei aiheuta haittaa hänen terveydelleen.
37 Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on tulkittava siten, että tiedon ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksesta”, joka on kyseisen säännöksen nojalla ilmoitettava tällaisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällysteessä, on oltava omiaan selvästi informoimaan kuluttajaa valmisteen käytöstä ja käyttötavasta sen varmistamiseksi, että kuluttaja voi käyttää valmistetta turvallisesti tavalla, joka ei aiheuta haittaa hänen terveydelleen, eikä se siis voi rajoittua pelkkään tietoon siitä, mitä valmisteen käytöllä tavoitellaan ja mistä säädetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa kyseessä olevan valmisteen ominaispiirteiden ja ominaisuuksien ja tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan odotusten perusteella, mikä on tiedon, joka pakkauksessa ja ulkopäällyksessä on tätä varten ilmoitettava, luonne ja laajuus, jotta valmistetta voidaan käyttää aiheuttamatta vaaraa ihmisten terveydelle.
Toinen kysymys
38 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisella kysymyksellään lähinnä sitä, onko asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot, jotka koskevat kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä, kyseisen valmisteen tarkoitusta ja sen ainesosia, voidaan ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, joka sisältää myös muita tuotteita, jos kosmeettisen valmisteen pakkauksessa tai ulkopäällyksessä on kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa 1 kohdassa määritetty symboli.
39 Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa säädetyt käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä ja ainesosia koskevat tiedot on ilmoitettava ”mukaan liitetyssä tai kiinnitetyssä esitteessä, etiketissä, nauhassa tai kortissa”, jos ne on käytännön syistä mahdotonta esittää merkinnöissä. Tässä tapauksessa kyseisessä säännöksessä säädetään, että jollei se ole käytännössä mahdotonta, tiedot on osoitettava lyhyellä merkinnällä tai liitteessä VII olevan 1 kohdan mukaisella symbolilla, joka sijaitsee 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta ulkopäällyksessä tai pakkauksessa ja 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tietojen osalta pelkästään ulkopäällyksessä.
40 Tästä seuraa ensinnäkin, että on erotettava toisistaan yhtäältä asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetty tieto valmisteen tarkoituksesta ja toisaalta kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot käytössä noudatettavista varotoimista ja valmisteen ainesosista, koska yksinomaan viimeksi mainitut voivat olla muulla alustalla kuin valmisteen merkinnöissä saman artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin.
41 Toiseksi asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdassa säädettyä poikkeusta saman artiklan 1 kohdassa säädetyistä merkintävelvoitteista on tulkittava huomioiden kyseisen asetuksen johdanto-osan 46 perustelukappale, jossa todetaan, että ”jos käytännön syistä ainesosia on mahdotonta merkitä pakkaukseen, tiedot on liitettävä valmisteen mukaan niin, että kuluttaja saa kaiken tämän tiedon”.
42 Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdassa otetaan siis käyttöön poikkeusjärjestelmä yleiseen merkintäjärjestelmään, ja sitä on näin ollen tulkittava suppeasti (ks. analogisesti tuomio 13.9.2001, Schwarzkopf, C-169/99, EU:C:2001:439, 31 kohta).
43 Pääasian osalta yksinomaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää tapauskohtaisesti sen käsiteltävänä olevan asian tosiseikkojen perusteella, täyttyvätkö tämän säännöksen soveltamisedellytykset. Voidaan kuitenkin todeta, että viittaus ”erilliseen yrityksen tuoteluetteloon, joka sisältää myös muita tuotteita”, kuten tässä asiassa kyseessä olevien valmisteiden myynnin yhteydessä toimitettuun luetteloon, ei vaikuta olevan asetuksen N:o 1223/2009 säännösten mukainen.
44 Ensinnäkin silloin, kun tällainen viittaus tehdään, kosmeettisen valmisteen ulkopuolisena alustana voidaan kyseisen asetuksen 19 artiklan 2 kohdan nojalla käyttää ainoastaan valmisteen ”mukaan liitettyä tai kiinnitettyä esitettä, etikettiä, nauhaa tai korttia”. Mainitun asetuksen liitteessä VII, jossa on kolme symbolia, jotka voidaan kiinnittää kyseisen valmisteen ulkopäällykseen tai pakkaukseen, mainitaan nimenomaisesti, kuten sen 1 kohdan otsikosta käy ilmi, ”viittaus valmisteeseen liitettyihin tai kiinnitettyihin tietoihin”, jota vastaa symboli, joka esittää kättä ja avointa kirjaa. Erikseen toimitettua yrityksen tuoteluetteloa, joka sisältää kuvauksen kyseisestä kosmeettisesta valmisteesta tai kyseisistä kosmeettisista valmisteista ja myös muista valmistajan tarjoaman tuotevalikoiman tuotteista, ei liitetä tai kiinnitetä tiettyyn tuotteeseen.
45 Toiseksi asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen mainitseminen kosmeettisen valmisteen ulkopuolista alustaa käyttäen on sallittua vain, jos ne on ”käytännön syistä” mahdotonta esittää merkinnöissä. Tämä mahdottomuus viittaa tilanteisiin, joissa valmisteen luonteen ja itse ulkoasun vuoksi tiettyjä tietoja ei ole konkreettisesti mahdollista esittää.
46 Tässä yhteydessä se ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mainitsema seikka, että kyseessä olevat kosmeettiset valmisteet tuodaan maahan, mikä – kun otetaan huomioon vaatimus, jonka mukaan edellytetyt tiedot on esitettävä asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 5 kohdan mukaisesti määritetyllä kielellä – on omiaan aiheuttamaan organisatorisia ja taloudellisia vaikeuksia, jotka liittyvät tarpeeseen kääntää tietyt tiedot ja liittää valmisteisiin uusia merkintöjä tai jopa pakata ne uudelleen, ei sellaisenaan merkitse sitä, että kyseisiä tietoja on käytännössä mahdotonta esittää merkinnöissä. Kustannuksia, jotka aiheutuvat näiden valmisteiden uusista merkinnöistä toisella kielellä niiden kaupan pitämiseksi muissa jäsenvaltioissa, ei missään tapauksessa voida pitää perusteena valmisteen puutteellisille merkinnöille pakkauksessa ja ulkopäällyksessä.
47 Viimeksi mainitussa säännöksessä säädetyllä vaatimuksella, jonka mukaan 19 artiklan 1 kohdan b-d ja f alakohdassa sekä 2–4 kohdassa tarkoitetut tiedot on mainittava sen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyllä kielellä, jossa tuote asetetaan loppukäyttäjän saataville, varmistetaan kuluttajansuojan korkea taso. Ihmisten terveyden suojelua ei nimittäin voida täysin taata, jos kuluttajat eivät kykene tutustumaan täysimääräisesti muun muassa tietoon, joka koskee asianomaisen kosmeettisen valmisteen tarkoitusta sekä sen käytön yhteydessä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä, ja ymmärtämään niitä. Tiedot, jotka asetuksessa N:o 1223/2009 tarkoitettujen kosmeettisten valmisteiden valmistajilla tai jakelijoilla on velvollisuus merkitä valmisteen pakkaukseen ja ulkopäällykseen, eivät ole käytännössä hyödyllisiä, jos niitä ei esitetä sellaisella kielellä, jota henkilöt, joille valmisteet on tarkoitettu, ymmärtävät, paitsi jos tiedot voidaan ilmaista tehokkaasti kuvien tai muiden ei-sanallisten keinojen avulla (ks. analogisesti tuomio 13.9.2001, Schwarzkopf, C-169/99, EU:C:2001:439, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
48 Se, että kosmeettisten valmisteiden merkintöjä koskevat velvollisuudet kuuluvat pääasiassa kyseessä olevan myyntisopimukseen nähden kolmannelle osapuolelle eli niiden valmistajalle eivätkä niiden jakelijalle, ei myöskään merkitse sitä, että edellytetyt tiedot olisi käytännössä mahdotonta esittää kyseisten valmisteiden merkinnöissä. Kuten unionin tuomioistuin on tältä osin täsmentänyt, se, että tällaisten valmisteiden valmistaja tai jakelija haluaa helpottaa niiden liikkumista unionissa, ei itsessään riitä perustelemaan sitä, että pakolliset tiedot merkitään epätäydellisesti. Koska käsitteellä ”mahdottomuus” viitataan yleisesti sellaiseen seikkaan, johon siihen vetoava ei voi vaikuttaa, sitä ei voida ymmärtää siten, että kosmeettisten valmisteiden valmistaja tai jakelija voisi käytettäviksi valitsemiensa unionin tai muiden kielten lukumäärän vuoksi tahtonsa mukaan vedota asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ”käytännön syihin” perustuvaan ”mahdottomuuteen” (ks. analogisesti tuomio 13.9.2001, Schwarzkopf, C-169/99, EU:C:2001:439, 35 kohta).
49 Toiseen kysymykseen on siis vastattava, että asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka koskevat kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä, kyseisen valmisteen tarkoitusta ja sen ainesosia, ei voida ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, johon viitataan mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa symbolissa, joka on kiinnitetty kyseisen valmisteen ulkopäällykseen tai pakkaukseen.
Oikeudenkäyntikulut
50 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kolmas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kosmeettisista valmisteista 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 19 artiklan 1 kohdan f alakohtaa on tulkittava siten, että tiedon ”kosmeettisen valmisteen tarkoituksesta”, joka on kyseisen säännöksen nojalla ilmoitettava tällaisen valmisteen pakkauksessa ja ulkopäällysteessä, on oltava omiaan selvästi informoimaan kuluttajaa valmisteen käytöstä ja käyttötavasta sen varmistamiseksi, että kuluttaja voi käyttää valmistetta turvallisesti tavalla, joka ei aiheuta haittaa hänen terveydelleen, eikä se siis voi rajoittua pelkkään tietoon siitä, mitä valmisteen käytöllä tavoitellaan ja mistä säädetään kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tarkistaa kyseessä olevan valmisteen ominaispiirteiden ja ominaisuuksien ja tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan odotusten perusteella, mikä on tiedon, joka pakkauksessa ja ulkopäällyksessä on tätä varten ilmoitettava, luonne ja laajuus, jotta valmistetta voidaan käyttää aiheuttamatta vaaraa ihmisten terveydelle.
2) Asetuksen N:o 1223/2009 19 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan d, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jotka koskevat kosmeettisen valmisteen käytössä noudatettavia erityisiä varotoimenpiteitä, kyseisen valmisteen tarkoitusta ja sen ainesosia, ei voida ilmoittaa yrityksen tuoteluettelossa, johon viitataan mainitun asetuksen liitteessä VII olevassa 1 kohdassa tarkoitetussa symbolissa, joka on kiinnitetty kyseisen valmisteen ulkopäällykseen tai pakkaukseen.
Allekirjoitukset