Asia T‑251/13

Gemeente Nijmegen

vastaan

Euroopan komissio

Kumoamiskanne – Valtiontuki – Alankomaalaisen kunnan ammattijalkapalloseuran hyväksi myöntämä tuki – Päätös aloittaa SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätty muodollinen tutkintamenettely – Tukitoimenpide, joka on kokonaan pantu täytäntöön päätöksen antamishetkellä – Tutkittavaksi ottaminen – Kannekelpoinen toimi

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (neljäs jaosto) 3.3.2015

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Valmistelevat toimet eivät kuulu käsitteen alaan

(SEUT 263 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Komission päätös aloittaa tutkintamenettely valtiollisesta toimenpiteestä, jonka täytäntöönpano on kesken ja joka väliaikaisesti on luokiteltu uudeksi tueksi, on toimi, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia

(SEUT 107 artiklan 1 kohta, SEUT 108 artiklan 3 kohta ja SEUT 263 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Komission päätös aloittaa muodollinen tutkintamenettely valtiollisesta toimenpiteestä, jonka täytäntöönpano ei enää ole kesken, ei ole toimi, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia

(SEUT 107 artiklan 1 kohta, SEUT 108 artiklan 3 kohta ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 11 artiklan 2 kohta)

1.      Ks. ratkaisun teksti.

(ks. 27 ja 28 kohta)

2.      Komission päätös aloittaa valtiontukea koskeva muodollinen tutkintamenettely voi olla kannekelpoinen toimi, jos sillä voi olla itsenäisiä oikeusvaikutuksia, eli jos tällaisella päätöksellä on riittävän välitön ja varma oikeudellisesti sitova vaikutus sen adressaattina olevaan jäsenvaltioon ja kyseisen tukitoimenpiteen edunsaajaan tai -saajiin.

Tästä on kyse muun muassa jäsenvaltioon kohdistuvassa velvollisuudessa keskeyttää tukitoimenpide, jota on ryhdytty panemaan täytäntöön ilman sitä koskevaa ilmoitusta ja jonka täytäntöönpano on yhä kesken ajankohtana, jolloin päätös muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdään. Päätös aloittaa muodollinen tutkintamenettely sellaisen toimenpiteen osalta, jonka täytäntöönpano on kesken ja jonka komissio on määritellyt uudeksi tueksi, nimittäin muuttaa välttämättä tarkasteltavana olevan toimenpiteen oikeudellista ulottuvuutta sekä siitä hyötyvien yritysten oikeudellista asemaa erityisesti toimenpiteen täytäntöönpanon jatkamisen osalta. Tämä päätelmä pätee paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa asianomaisen jäsenvaltion viranomaiset pitävät toimenpidettä, jonka täytäntöönpano on kesken, olemassa olevana tukena, myös sellaisissa tapauksissa, joissa kyseiset viranomaiset katsovat, ettei kyseinen toimenpide ole valtiontukea.

(ks. 29–31 kohta)

3.      Komission päätöstä aloittaa sellaista tukitoimenpidettä, joka on jo pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, koskeva muodollinen tutkintamenettely, ei voida pitää SEUT 263 artiklassa tarkoitettuna kannekelpoisena toimena. Toisin kuin päätöstä aloittaa sellaista toimenpidettä, jonka täytäntöönpano on kesken, koskeva muodollinen tutkintamenettely, tukitoimenpidettä, joka on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, koskevalla tällaisella päätöksellä ei nimittäin lähtökohtaisesti ole itsenäisiä oikeusvaikutuksia, ellei sillä ole riittävän välitöntä, ja varmaa oikeudellisesti sitovaa vaikutusta adressaattina olevaan jäsenvaltioon ja kyseisen toimenpiteen edunsaajaan tai edunsaajiin. Kyseistä toimenpidettä ei yhtäältä voida keskeyttää, koska se oli jo pantu kokonaisuudessaan täytäntöön ajankohtana, jolloin kanteen kohteena oleva päätös annettiin. Toisaalta päätös aloittaa muodollinen tutkintamenettely täytäntöön pannun toimenpiteen osalta ei voi sisältönsä ja ulottuvuutensa takia aiheuttaa asianomaiselle jäsenvaltiolle velvollisuutta ryhtyä toimiin myönnetyn tuen takaisin perimiseksi. Lisäksi EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/2009 11 artiklan 2 kohdasta ilmenee, että komissiota koskevat tiukat edellytykset silloin, kun se aikoo velvoittaa asianomaisen jäsenvaltion perimään tuen väliaikaisesti takaisin.

Vaikka tältä osin kansallinen tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi saatetaan tukien takaisinperimistä koskeva vaatimus, voisi joutua määräämään, että kyseinen tuki on perittävä takaisin, riippumatta siitä, onko kyseisen toimenpiteen täytäntöönpano kesken muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen ajankohtana vai ei, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että mainitulle päätökselle annettaisiin riittävän välitön ja varma oikeudellisesti sitova vaikutus. Kansalliselle tuomioistuimelle kuuluva velvollisuus toteuttaa suojatoimenpiteitä sellaisen oikeusriidan kuluessa, joka liittyy mahdolliseen tukitoimenpiteeseen, edellyttää nimittäin niiden edellytysten täyttymistä, joiden perusteella tällaiset toimenpiteet voidaan toteuttaa, eli sitä, että valtiontueksi luokittelusta ei ole epäilyä, että tukea ollaan juuri panemassa täytäntöön tai että se on pantu täytäntöön ja että ei ole todettu sellaisia poikkeuksellisia olosuhteita, joiden johdosta takaisin periminen on epäasianmukaista. Kansallisella tuomioistuimella ei näin ollen ole absoluuttista ja ehdotonta velvollisuutta seurata automaattisesti komission väliaikaista arviota.

Kaupallista epävarmuutta ja muiden toimijoiden näkemyksiä tukitoimenpiteen edunsaajan tilanteesta ei myöskään voida pitää sitovina oikeusvaikutuksina, koska kyse on ainoastaan pelkistä tosiasiallisista seurauksista eikä sellaisista oikeusvaikutuksista, joita päätöksellä aloittaa muodollinen tutkintamenettely on tarkoitus olla.

(ks. 37, 38, 40, 41, 44–46 ja 51 kohta)