YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (laajennettu ensimmäinen jaosto)
24 päivänä lokakuuta 1997
(1)
EHTY Kumoamiskanne Valtion tuki Yksittäiset päätökset, joilla
hyväksytään valtion tuki terästeollisuusyrityksille Toimivallan puuttuminen
Perusteltu luottamus Yhteensoveltumattomuus perustamissopimuksen kanssa
Syrjintä Perustelujen puuttuminen Puolustautumisoikeuksien loukkaaminen
Perustamissopimuksen 4 artiklan b ja c alakohta, 15 artikla ja 95 artiklan
ensimmäinen ja toinen kohta
Asiassa T-243/94,
British Steel plc, Englannin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka Lontoo,
edustajinaan QC Richard Plender, Englannin ja Walesin asianajajayhteisö, ja
solicitor William Sibree, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Elvinger,
Hoss ja Prussen, 15 Côte d'Eich,
jota tukevat
SSAB Svenskt Stål AB, Ruotsin oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka
Tukholma, edustajinaan solicitorit John Boyce ja Philip Raven, prosessiosoite
Luxemburgissa asianajotoimisto Elvinger, Hoss ja Prussen, 15, Côte d'Eich,
Det Danske Stålvalseværk A/S, Tanskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö,
kotipaikka Frederiksværk (Tanska), edustajanaan solicitor Jonathan Alex Lawrence,
prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Ernst Arendt, 8-10 rue Mathias
Hardt,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään oikeudellisen yksikön virkamiehet
Nicholas Khan ja Ben Smulders, prosessiosoite Luxemburgissa c/o Carlos Gómez
de la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
jota tukevat
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään oikeudellisen yksikön johtaja Rüdiger
Bandilla ja oikeudellinen neuvonantaja John Carbery, prosessiosoite Luxemburgissa
c/o Euroopan investointipankin lakiasiainosaston pääjohtaja Alessandro Morbilli,
100, boulevard Konrad Adenauer,
Italian tasavalta, asiamiehenään ulkoasiainministeriön diplomaattisten riita-asioiden
osaston osastopäällikkö Umberto Leanza, avustajanaan valtionasiamies Pier Giorgio
Ferri, prosessiosoite Luxemburgissa Italian suurlähetystö, 5, rue Marie-Adélaïde,
Espanjan kuningaskunta, asiamiehenään yhteisön oikeutta ja toimielimiä koskevan
kansallisen koordinoinnin pääjohtaja Alberto Navarro González, avustajanaan
aluksi valtionasiamies Gloria Calvo Díaz ja sittemmin valtionasiamies Luis Perez
De Ayala Beccerril, prosessiosoite Luxemburgissa Espanjan suurlähetystö,
4-6 boulevard Emmanuel Servais,
ja
Ilva Laminati Piani SpA, Italian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, kotipaikka
Rooma, edustajinaan asianajaja Aurelio Pappalardo, Trapani, ja asianajaja Massimo
Merola, Rooma, prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Alain Lorang,
51 rue Albert 1,
jossa kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan komission
12.4.1994 tekemän päätöksen 94/258/EHTY, joka koskee tukia, jotka Espanja aikoo
myöntää Corporación de la Siderurgia Integral (CSI) -nimiselle julkiselle
integroidulle terästeollisuusyritykselle ja komission 12.4.1994 tekemän päätöksen
94/259/EHTY, joka koskee Italian julkisen alan terästeollisuusyrityksille (Ilva
-terästeollisuuskonserni) myöntämiä tukia (EYVL L 112, s. 58 ja 64),
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN
TUOMIOISTUIN (laajennettu ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti A. Saggio sekä tuomarit A. Kalogeropoulos,
V. Tiili, A. Potocki ja R. M. Moura Ramos,
kirjaaja: H. Jung,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 25.2.1997 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Yhteisön säännökset
- 1.
- Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksessa (jäljempänä
perustamissopimus) kielletään lähtökohtaisesti valtion tukien myöntäminen
terästeollisuusyrityksille, sillä sen 4 artiklan c alakohdassa todetaan, että hiilen ja
teräksen yhteismarkkinoille soveltumattomina pidetään sekä sen vuoksi poistetaan
ja kielletään tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin valtioiden muodossa tai
toisessa myöntämä tuki tai avustukset taikka määräämät erityismaksut.
- 2.
- Perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa todetaan
seuraavaa:
Kaikissa niissä tapauksissa, joista ei määrätä tässä sopimuksessa ja joissa komission
päätös tai suositus osoittautuu tarpeelliseksi 2, 3 ja 4 artiklassa määrättyjen yhteisön
tavoitteiden saavuttamiseksi hiilen ja teräksen yhteismarkkinoiden toiminnassa
5 artiklan mukaisesti, päätös voidaan tehdä tai suositus antaa sen jälkeen kun
neuvoston yksimielinen puoltava lausunto on saatu ja neuvoa-antavaa komiteaa
kuultu. Mahdollisesti sovellettavat seuraamukset määrätään samassa päätöksessä
tai suosituksessa samaa menettelyä noudattaen.
- 3.
- Voidakseen vastata terästeollisuusalan rakenneuudistuksen edellyttämiin
vaatimuksiin komissio nojautui perustamissopimuksen 95 artiklan edellä
mainittuihin määräyksiin ottaakseen käyttöön 1980-luvun alusta lähtien yhteisön
tukijärjestelmän, jonka nojalla voidaan myöntää terästeollisuudelle valtion tukea
tietyssä tyhjentävästi luetelluissa tapauksissa. Tätä järjestelmää on muutettu useita
kertoja terästeollisuuden suhdannevaikeuksiin vastaamiseksi. Näin ollen nyt
käsiteltävänä olevassa asiassa kysymyksessä olevana ajanjaksona voimassaoleva
terästeollisuuden valtion tukea koskeva yhteisön säännöstö on sarjan viides ja se on
vahvistettu yhteisön säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 27.11.1991 tehdyllä
komission päätöksellä 3855/91/EHTY (EYVL L 362, s. 57, jäljempänä
tukisäännöstö). Sen perustelukappaleista ilmenee, että siinä, kuten
aikaisemmassakin säännöstössä vahvistetaan yhteisön järjestelmä, joka on
tarkoitettu kattamaan jäsenvaltioiden missä tahansa muodossa myöntämät erityiset
tai muut tuet. Tässä säännöstössä ei hyväksytä toimintatukia eikä
rakenneuudistustukia lakkauttamistukia lukuun ottamatta.
Riita-asian perustana olevat tosiseikat
- 4.
- Terästeollisuusalan taloudellisen tilanteen huonontumisen vuoksi komissio esitteli
rakenneuudistussuunnitelman neuvostolle ja Euroopan parlamentille 23.11.1992
antamassaan tiedonannossa SEC (92) 2160 lopull., joka oli otsikoitu Kohti
terästeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamista. Rakenneuudistuksen tarve. Tämä
suunnitelma perustui siihen, että rakenteellisen ylikapasiteetin oli todettu jatkuvan
ja sen pääasiallisena tarkoituksena oli vähentää tuotantokapasiteettia olennaisesti
ja pysyvästi vähintään 19 miljoonalla tonnilla terästeollisuusyritysten vapaaehtoisen
osallistumisen pohjalta. Tätä varten siinä määrättiin sosiaalialaa koskevista
oheistoimenpiteistä sekä taloudellisista kannustimista yhteisön tuki mukaan lukien.
Samalla komissio antoi tutkimustoimeksiannon Braun-nimiselle riippumattomalle
asiantuntijalle, joka oli komission teollisuusasioita käsittelevän pääosaston entinen
pääjohtaja ja jonka keskeisenä tehtävänä oli laatia luettelo terästeollisuussektoriin
kuuluvien yritysten lakkauttamishankkeista edellä mainitussa tiedonannossa
tarkoitettuna aikana, joka käsitti vuodet 19931995. Oltuaan yhteydessä noin 70
yrityksen johtajaan, Braun jätti 29.1.1993 kertomuksensa, jonka otsikkona oli
Parhaillaan tai tulevaisuudessa toteutettavat terästeollisuuden rakenneuudistukset.
- 5.
- Neuvosto hyväksyi 25.2.1993 tekemissään päätelmissä komission Braunin
kertomuksen perusteella esittelemän ohjelman pääpiirteet tuotantokapasiteetin
olennaiseksi vähentämiseksi. Terästeollisuuden pysyvää rakenneuudistusta oli
helpotettava ajallisesti rajoitetuilla oheistoimenpiteillä valtion tukien valvontaa
koskevaa säännöstöä tarkasti noudattaen, ottaen huomioon valtion tukien osalta
sen, että komissio on vahvistanut soveltavansa tarkasti ja objektiivisesti
tukisäännöstöä ja valvovansa, että mahdolliset poikkeukset, joita voidaan
perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla ehdottaa neuvostolle, tukevat täysin
tuotantokapasiteetin vähentämisponnistuksia. Neuvosto antaa nopeasti näitä
ehdotuksia koskevan objektiivisiin kriteereihin perustuvan lausunnon.
- 6.
- Neuvosto ja komissio ovat tältä pohjalta todenneet 17.12.1993 tehtyyn neuvoston
pöytäkirjaan liittyvässä yhteisessä julistuksessaan, jossa vedotaan neuvostossa
saavutettuun kokonaisratkaisuun perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen
ja toisen kohdan mukaisen yksimielisen lausunnon antamiseksi valtion tuesta
julkisille yrityksille, joihin kuuluvat Sidenor (Espanja), Sächische Edelstahlwerke
GmbH (Saksa), Corporación de la Siderurgia Integral (CSI, Espanja), Ilva (Italia),
EKO Stahl AG (Saksa) ja Siderurgia Nacional Company (Portugali), että ne
[katsovat] että ainoa keino tervehdyttää yhteisön terästeollisuus niin, että se olisi
kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla, [on] lopettaa lopullisesti julkiset tuet
terästeollisuudelle ja lakkauttaa kannattamattomat laitokset. Antaen yksimielisen
puoltavan lausunnon käsiteltävinään oleviin 95 artiklaan perustuviin ehdotuksiin
neuvosto [toteaa], että tukisäännöstöä [ ] ja tukisäännöstön mukaisen
hyväksymisen puuttuessa EHTY:n perustamissopimuksen 4 artiklan c alakohtaa on
sovellettava tarkasti. Neuvosto julistaa 25.2.1993 tekemiensä päätelmien mukaisesti
päättäneensä välttää kaikkia uusia 95 artiklan perusteella tehtäviä, yksittäisiä
yrityksiä koskevia poikkeuksia, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta jokaisen
jäsenvaltion oikeutta pyytää EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan mukaista
päätöstä.
- 7.
- Neuvosto antoi 22.12.1993 perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen
kohdan nojalla yksimielisen puoltavan lausuntonsa, joka koski edellä mainittujen
tukien myöntämistä kyseessä olevien julkisten yritysten rakenneuudistukseen tai
yksityistämiseen.
- 8.
- Helpottaakseen terästeollisuuden rakenneuudistusta komissio teki tältä
oikeudelliselta ja tosiasialliselta pohjalta 12.4.1994 edellä mainitun neuvoston
yksimielisen lausunnon saatuaan perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja
toisen kohdan nojalla kuusi erillistä päätöstä, joilla hyväksyttiin valtion tukia
koskevien kriteerien vastaisten tukien myöntäminen ja sallittiin edellä mainitun
tukisäännöstän perusteella se, että perustamissopimuksen 4 artiklan c alakohdasta
poikettiin. Komissio hyväksyi näillä kuudella päätöksellä Saksan suunnitteleman
valtion tuen EKO Stahl AG Eisenhüttenstadt -nimiselle terästeollisuusyritykselle
(päätös 94/256/EHTY, EYVL L 112, s. 45), Portugalin suunnitteleman valtion tuen
Siderurgia Nacional -nimiselle terästeollisuusyritykselle (päätös 94/257/EHTY,
EYVL L 112, s. 52), Espanjan suunnitteleman valtion tuen Corporación de la
Siderurgia Integral -nimiselle (CSI) julkiselle terästeollisuusyritykselle (päätös
94/258/EHTY, EYVL L 112, s. 58), Italian myöntämän tuen julkisen alan
terästeollisuusyrityksille (Ilva-terästeollisuusryhmä) (päätös 94/259/EHTY, EYVL
L 112, s. 64), Saksan suunnitteleman tuen Sächsische Edelstahlwerk GmbH
Freital/Sahcsen -nimiselle terästeollisuusyritykselle (päätös 94/260/EHTY, EYVL
L 112, s. 71) ja Espanjan suunnitteleman tuen Sidenor-nimiselle erityisterästä
tuottavalla yritykselle (päätös 94/261/EHTY, EYVL L 112, s. 77).
- 9.
- Näihin hyväksyntöihin liittyi neuvoston yksimielisen puoltavan lausunnon mukaisesti
velvoitteita, jotka vastaavat jalostamattoman teräksen osalta vähintään 2 miljoonan
tonnin ja kuumalaminoidun teräksen osalta enintään 5,4 miljoonan tonnin
nettokapasiteettivähennyksiä, komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille
13.4.1994 antaman tiedonannon (COM(94) 125 lopull.) mukaisesti, joka koski
terästeollisuuden rakenneuudistusta koskevan välitilinpäätöksen vahvistamista ja
tämän menettelyn konsolidoimiseksi tarkoitettujen ehdotusten tekemistä edellä
mainittujen neuvoston 25.2.1993 tekemien päätelmien hengessä.
Oikeudenkäyntimenettely
- 10.
- Terästeollisuusyritys British Steel plc on vaatinut 27.6.1994 yhteisöjen ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimessa nostamallaan kanteella CSI-yritystä koskevan
12.4.1994 tehdyn päätöksen 92/258/EHTY ja Ilva-konsernia koskevan samana
päivänä tehdyn päätöksen 94/259/EHTY kumoamista perustamissopimuksen
33 artiklan nojalla.
- 11.
- Samanaikaisesti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on nostettu kaksimuuta kannetta; Association des aciéries européennes indépendantes (EISA) nosti
kanteen edellä mainituista 12.4.1994 tehdyistä kuudesta päätöksestä 94/256/EHTY
94/261/EHTY (asia T-239/94) ja Wirtschatsvereinigung Stahl, Thyssen Stahl AG,
Preussaug Stahl AG ja Hoogovens Groep BV nostivat kanteen päätöksestä
94/259/EHTY, jolla hyväksyttiin valtion tuki Ilva-terästeollisuusryhmälle (asia
T-244/94).
- 12.
- Nyt esillä olevassa asiassa neuvosto, Italian tasavalta, Espanjan kuningaskunta ja
Ilva Laminati Piani SpA (jäljempänä Ilva) jättivät ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen kirjaamoon 25.10., 11.10., 13.10 sekä 19.12.1994
väliintulohakemuksen, jossa ne pyysivät saada osallistua oikeudenkäyntiin vastaajan
vaatimusten tueksi. SSAB Svenskt Stål AB ja Det Danske Stålvalseværk A/S jättivät
puolestaan 8.12.1994 ja 15.12.1994 väliintulohakemuksen, jossa ne pyysivät saada
osallistua oikeudenkäyntiin kantajan vaatimusten tueksi. Ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen laajennetun toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi nämä
hakemukset 13.2.1995 ja 6.3.1995 antamillaan määräyksillä.
- 13.
- British Steel on vaatinut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 28.10.1994
jättämässään hakemuksessa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ryhtyy
työjärjestyksen 64 artiklan 4 kohdan mukaisiin prosessinjohtotoimiin määräämällä,
että komission on esitettävä Atkinsin komission pyynnöstä laatimat
asiantuntijalausunnot, jotka liittyvät Ilva- ja CSI -yritysten
rakenneuudistussuunnitelmien toteuttamismahdollisuuksiin ja ne näitä yrityksiä
koskevat lausunnot, jotka Italian ja Espanjan on ollut riidanalaisten päätösten
4 artiklan perusteella annettava komissiolle kaksi kertaa vuodessa, jotta komissio
voi valvoa näissä päätöksissä määrättyjen edellytysten noudattamista. Komission
jätettyä 9.12.1994 huomautuksensa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esitti
kantajalle, komissiolle ja Ilvalle kysymyksiä, joilla pyrittiin selvittämään ensinnäkin,
oliko edellä mainittujen lausuntojen esittäminen tarpeen riidanalaisten päätösten
lainmukaisuuden arvioinnin ja puolustautumisoikeuksien takaamisen kannalta ja
toisaalta, olivatko näihin lausuntoihin sisältyvät tiedot luottamuksellisia, ja se kehotti
väliintulijoita esittämään huomautuksensa kantajan vaatimuksesta. Kantaja,
komissio ja Ilva vastasivat kysymyksiin ja väliintulijat jättivät huomautuksensa
asetetussa määräajassa. Lisäksi komissio antoi 30.6.1995 ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimelle luottamuksellisuutta koskevaan kysymykseen liittyen Atkinsin
laatiman CSI -yritystä koskevan asiantuntijalausunnon, josta oli poistettu CSI:n
luottamuksellisina pitämät tiedot. Komissio selitti, että tämä lausunto oli laadittu
SRI:n laatiman asiantuntijalausunnon perusteella eikä siihen siis sisältynyt
samantyyppisiä yksityiskohtaisia analyysejä, kuin Atkinsin laatimaan Ilvaa koskevaan
lausuntoon, jossa luottamuksellisten kaupallisten tietojen perusteella tutkittiin
tämän yrityksen rakenneuudistusmahdollisuuksia, ja että tämän vuoksi tätä
lausuntoa ei ollut mahdollista toimittaa siinä muodossa, että siitä olisi poistettu
luottamukselliset tiedot. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että ennen
prosessinjohtotoimia koskevan hakemuksen ratkaisemista oli aiheellista jatkaa
oikeudenkäyntimenettelyä ja antoi tämän päätöksen tiedoksi kantajalle 20.7.1995
päivätyllä kirjeellä.
- 14.
- British Steel on vaatinut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen 8.8.1995
jättämässään toisessa hakemuksessa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
ryhtyy prosessinjohtotoimiin määräämällä, että komission on esitettävä Atkinsin
Ilvasta laatima asiantuntijalausunto ja SRI:n CSI:stä laatima asiantuntijalausunto,
joista tarvittaessa on poistettu näitä kahta yhtiötä koskevat luottamukselliset tiedot.
Väliintulijoille varattiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että tätä toista hakemusta ei ollut syytä ratkaista
oikeudenkäynnin silloisessa vaiheessa ja antoi tämän päätöksen tiedoksi kantajalle
26.10.1995 päivätyllä kirjeellä.
- 15.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin esitti 3.12.1996 komissiolle kysymyksiä,
jotka liittyivät pääasiallisesti niihin tietoihin, joiden antamista kantaja toissijaisesti
vaati ensimmäisessä prosessinjohtotoimiin ryhtymistä koskevassa hakemuksessaan
siltä varalta, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoisi asianmukaiseksi
olla hyväksymättä sen vaatimusta, joka koski edellä mainittujen
asiantuntijalausuntojen esittämistä, ja määrätä muista prosessinjohtotoimista.
Komissio vastasi näihin kysymyksiin asetetussa määräajassa. Nämä vastaukset
huomioon ottaen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että sillä oli
käytettävissä kaikki ne tarvittavat tiedot, joita se tarvitsi arvioidakseen kantajan
esittämiä perusteita ja etteivät Atkinsin Ilvaa ja SRI:ta koskevat
asiantuntijalausunnot eivätkä edellä mainittujen jäsenvaltioiden antamat lausunnot
olleet tarpeen puolustautumisoikeuksien turvaamiseksi. Ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuin päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen
käsittelyn ilman edeltäviä asian selvittämistoimia. Asianosaiset ovat esittäneet
huomautuksensa ja vastanneet ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin
kysymyksiin 25.2.1997 pidetyssä istunnossa.
Asianosaisten vaatimukset
- 16.
- Kantaja ja sitä väliintulijana tukeva SSAB Svenskt Stål vaativat, että ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin
kumoaa 12.4.1994 tehdyt komission päätökset 94/258/EHTY ja
94/259/EHTY;
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 17.
- Väliintulijana oleva Det Danske Stålvalseværk vaatii, että ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin
kumoaa 12.4.1994 tehdyt komission päätökset 94/258/EHTY ja
94/259/EHTY;
velvoittaa komission korvaamaan kaikki, myös väliintulijan
oikeudenkäyntikulut.
- 18.
- Vastaaja ja sitä väliintulijoina tukevat neuvosto, Italian tasavalta ja Espanjan
kuningaskunta vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
hylkää kanteen;
velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- 19.
- Ilva vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
jättää kanteen tutkimatta ja/tai hylkää sen perusteettomana,
velvoittaa kantajan korvaamaan kaikki, myös Ilvan oikeudenkäyntikulut.
Kanteen tutkittavaksi ottaminen
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 20.
- British Steel korostaa olevansa perustamissopimuksen 33 artiklan toisessa kohdassa
tarkoitettu yritys, jota riidanalaiset päätökset koskevat: näillä päätöksillä
hyväksyttiin etujen myöntäminen sen kanssa kilpaileville yrityksille. Tämän vuoksi
se kiistää Ilvan esittämän väitteen, jonka mukaan edellä mainitut kuusi 12.4.1994
tehtyä komission päätöstä muodostaisivat neuvostossa tehtyyn poliittiseen
sovitteluratkaisuun perustuvan jakamattoman kokonaisuuden ja että tästä syystä nyt
esillä olevaa vain kahden päätöksen kumoamista koskevaa kannetta ei voitaisi
tutkia, koska näiden kahden päätöksen mahdollinen kumoaminen aiheuttaisi
kaikkein korkeimmalla tasolla tehtyyn poliittiseen sopimukseen sellaisen muutoksen,
jota ei voida hyväksyä. Tällä perustelulla ei ole merkitystä varsinkaan tutkittavaksi
ottamisen kannalta, koska kantajan oikeutta riitauttaa kyseiset kaksi päätöstä,
joiden se katsoo koskevan itseään suoraan ja erikseen, ei voida asettaa
kyseenalaiseksi vain sillä perusteella, että riidanalaiset päätökset ja komission
samassa yhteydessä tekemät muut päätökset liittyvät poliittisesti toisiinsa.
- 21.
- Ilva puolestaan myöntää ensinnäkin, ettei sillä väliintulijana ole oikeutta esittää
oikeudenkäyntiväitettä nyt esillä olevassa asiassa, koska komissio ei kirjallisen
käsittelyn kuluessa ole tällaista väitettä esittänyt. Se muistuttaa kuitenkin, että
työjärjestyksen 113 artiklan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi
milloin tahansa omasta aloitteestaan tutkia, onko asia jätettävä tutkimatta
ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi ja tästä syystä sen on
tutkittava Ilvan esittämät väitteet ja niiden perustelut.
- 22.
- Tässä tapauksessa kaksi British Steelin riitauttamaa päätöstä ovat yhteisön
terästeollisuuden rakenneuudistuksen kannalta tärkeä osa neuvostossa tehtyä
poliittista kokonaisratkaisua. Nyt esillä oleva kanne on tästä syystä jätettävä
tutkimatta, koska siinä ei ainoastaan kiistetä niitä perusteita, jotka komissio esitti
arvioidessaan kahdella riidanalaisella päätöksellä hyväksyttyjen tukien
myöntämisedellytyksiä, vaan siinä myös asetetaan kyseenalaiseksi yhteisön tasolla
tehdyn sellaisen poliittisen sopimuksen perusta, joka on laillisesti vahvistettu
kuudella 12.4.1994 tehdyllä komission päätöksellä. Yhden tai useamman kyseisen
päätöksen mahdollisella kumoamisella muutetaan neuvostossa saavutettua poliittista
sovitteluratkaisua. Tästä seuraa Ilvan mukaan, että vain sellainen kanne, jolla
kantaja riitauttaa kaikki kuusi päätöstä, voidaan tutkia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 23.
- Ennen väliintulija Ilvan esittämän prosessinedellytyksen puuttumista koskevan
väitteen tutkimista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi
arvioida tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä työjärjestyksen perusteella.
- 24.
- Väliintulovaatimuksilla voidaan vain tukea jonkun asianosaisen esittämiä
vaatimuksia (EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 34 artiklan toinen kohta ja
46 artiklan ensimmäinen kohta). Lisäksi väliintulijan on hyväksyttävä asia sellaisena
kuin se on väliintulohetkellä (työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta).
- 25.
- Vastaaja ei ole esittänyt tätä prosessinedellytyksen puuttumista koskevaa väitettä
kirjallisessa menettelyssä. Tästä seuraa, että väliintulijana oleva Ilva ei voi esittää
prosessinedellytyksen puuttumista koskevaa väitettä ja että ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimella ei ole velvollisuutta tutkia sen tältä osin esittämiä
perusteita (ks. tästä asia C-313/90, CIRFS ym. v. komissio, tuomio 24.3.1993,
Kok. 1993, s. I-1125).
- 26.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi kuitenkin työjärjestyksen 113 artiklan
nojalla milloin tahansa omasta aloitteestaan tutkia, onko asia jätettävä tutkimatta
ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen vuoksi, myös silloin, kun väliintulija
on esittänyt tätä koskevan väitteen (ks. yhdistetyt asiat C-305/86 ja C-160/87,
Neotype Techmashexport v. komissio ja neuvosto, tuomio 11.7.1990, Kok. 1990,
s. I-2945 ja asia C-225/91, Matra v. komissio, tuomio 15.6.1993, Kok. 1993,
s. I-3203).
- 27.
- Asia voidaan jättää tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttumisen
perusteella vain silloin, kun perustamissopimuksen 33 artiklan toisen kohdan
perusteella nostetun kanteen tutkittavaksi ottamisen olennainen edellytys puuttuu.
- 28.
- Koska väliintulijan tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksensa tueksi esittämä
peruste ei liity näihin olennaisiin edellytyksiin, ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen ei ole omasta aloitteestaan tutkittava, onko asia jätettävä
tutkimatta. Ilva väittää pääasiallisesti ainoastaan, että jos yritystä koskeva päätös
kuuluu osana päätöskokonaisuuteen, tämä yritys ei voi riitauttaa kyseistä päätöstä
erikseen, vaan sen on nostettava kumoamiskanne kaikkia tähän
päätöskokonaisuuteen sisältyviä päätöksiä vastaan. Sen lisäksi, että tällaisesta
tutkittavaksi ottamisen edellytyksestä ei siitä määrätä perustamissopimuksen asiaa
koskevissa määräyksissä, se on täysin ristiriidassa EHTY:n perustamissopimuksen
33 artiklan toisen kohdan sanamuodon ja tarkoituksen kanssa, sillä tässä kohdassa
vahvistetaan nimenomaisesti yrityksen tai yritysten yhteenliittymän oikeus nostaa
kanne sitä koskevasta yksittäisestä päätöksestä.
- 29.
- Tästä seuraa, että Ilvan esittämä oikeudenkäyntiväite on joka tapauksessa hylättävä,koska sen perustana oleva tutkittavaksi ottamisen edellytystä koskeva väite on
vastoin yritykselle perustamissopimuksen 33 artiklassa annettua oikeutta nostaa
kanne jokaisesta sitä koskevasta yksittäisestä päätöksestä.
Pääasia
- 30.
- Kantaja esittää kumoamisvaatimuksensa tueksi neljä kanneperustetta, jotka
koskevat komission puuttuvaa toimivaltaa tehdä riidanalaiset päätökset,
luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista, EHTY:n perustamissopimuksen tai
sen soveltamista koskevien sääntöjen rikkomista ja olennaisten
menettelymääräysten rikkomista.
Komission puuttuvaa toimivaltaa koskeva kanneperuste
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 31.
- British Steel katsoo, ettei komissiolla ollut toimivaltaa tehdä riidanalaisia päätöksiä.
Tukisäännöstö on oikeudellisesti tyhjentävä ja velvoittava, koska siinä kielletään
hyväksymästä sen säännösten vastaisia tukia. Erityisesti tämän säännöstön
1 artiklassa kielletään nimenomaisesti kaikki toiminta- ja investointituet. Komissiolla
ei näin ollen kantajan mukaan ollut toimivaltaa hyväksyä kahdella riidanalaisella
päätöksellä tällaisten tukien myöntämistä. Komissio ei voi katsoa, että sillä on
perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella tällainen
toimivalta, sillä se on hyväksynyt juuri 95 artiklan nojalla tukisäännöstön, jossa
määritetään sitovasti perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi
sovellettavat perusteet, kuitenkin siten, että itse tukisäännöstöä voidaan yleisellä
päätöksellä muuttaa.
- 32.
- Tältä osin kantaja korostaa, että jos komissio aikoo hyväksyä sellaiset tuet, jotka
eivät täytä tukisäännöstössä asetettuja edellytyksiä, sen on muutettava itse
säännöstöä sellaisella yleisellä päätöksellä, jota sovelletaan kaikkiin asianomaisiin
yrityksiin. Tukisäännöstö on näet hyödytön, jos se voidaan kiertää sellaisilla
yksittäisillä päätöksillä, joita komissio tekee ottaakseen huomioon yksittäistapaukset.
Nyt esillä olevassa asiassa komissio ei ole muuttanut tukisäännöstöä, vaan se on
vain tehnyt päätöksiä, joilla lainvastaisesti suodaan tämän säännöstön vastaisia etuja
tietyille julkisille yrityksille sellaisten kilpailijoiden vahingoksi, joiden osalta valtion
tukia ei ole hyväksytty.
- 33.
- Väliintulijana esiintyvä Det Danske Stålvalseværk tukee kantajan väitettä, jonka
mukaan tukisäännöt ovat oikeudellisesti velvoittavia ja tyhjentäviä. Komission on
siis tarkasti noudatettava sitä menettelylinjaa, jonka se itse on
perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella vahvistanut eikä sillä ole toimivaltaa
tehdä tukisäännöstön perusteiden vastaista yksittäistä päätöstä. Tukisäännöstöllä on
tarkoitus säännellä teräksen yhteismarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta
erittäin herkkää alaa, jos perustamissopimuksen perustavanlaatuisten tavoitteiden
vastaiset valtion tuet uhkaavat aiheuttaa vaikeuksia yrityksille, jotka ovat
onnistuneet omin avuin selviytymään rakenneuudistuksesta ja yksityistämisestä.
Väliintulijan mukaan tukisäännöstö on asianmukainen oikeudellinen perusta sen
säännösten mukaisille yksittäisille päätöksille. Nyt esillä olevassa asiassa komissio
on kuitenkin tehnyt riidanalaiset päätökset perustamissopimuksen 95 artiklan
nojalla ja sen yksinomaisena tavoitteena on ollut kiertää tukisäännöstöllä määrättyjä
menettelyjä ja sääntöjä.
- 34.
- Komissio väittää, että tukisäännöstöt on annettu EHTY:n perustamissopimuksen
95 artiklan nojalla ja että niillä näin ollen on sama oikeudellinen perusta kuin
riidanalaisilla päätöksillä. Nämä toimenpiteet ovat siis oikeudellisesti samanarvoisia
eikä voimassaolevaa tukisäännöstöä voida pitää lopullisena ja velvoittavana. Päin
vastoin, tukisäännöstössä tarkennetaan vain komission kanta sen hyväksymishetkellä
sellaisten tukien osalta, joita se pitää yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa.
Komissiolla on toimivalta tutkia sellaisten tukimuotojen yhteensopivuus
perustamissopimuksen kanssa, joista ei säädetä tukisäännöstössä, erityisesti, koska
teräsmarkkinoilla esiintyy usein erittäin vakavia häiriöitä. Kantajan ehdottama
ratkaisu, jonka mukaan tukisäännöstöä olisi ollut muutettava, ei tässä tapauksessa
olisi ollut käyttökelpoinen, koska siitä olisi seurannut, että rakenneuudistusta
koskevat tuet olisi hyväksytty yleisesti, kun taas riidanalaisilla yksittäisillä päätöksillä
tukien hyväksymiselle voitiin asettaa paljon enemmän rajoituksia. Komission
kannalta ei siis ollut yhdentekevää, muuttiko se tukisäännöstöä vai tekikö se
riidanalaiset päätökset; näitä kahta menettelytapaa käytetään hyvin erilaisissa
tilanteissa.
- 35.
- Neuvosto katsoo, että komissio ei ole ylittänyt sille perustamissopimuksen
95 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa annettua toimivaltaa antaessaan
tukisäännöstön ja että sillä näin ollen on ollut toimivalta hyväksyä riidanalaisissa
päätöksissä tarkoitetun kaltaisten tukien myöntäminen. Neuvoston mukaan voi näet
käydä niin, että komission on jokin perustamissopimuksen 2, 3 ja 4 artiklassa
määritellyn yhteisön tavoitteen toteuttamiseksi tehtävä uusi päätös, vaikka
terästeollisuusalan valtion tukiin yleisesti sovellettavat säännöt olisi jo vahvistettu
tukisäännöstössä. Erityisesti viidennessä tukisäännöstössä esitetään vain ne
toimenpiteet, jotka komissio tuolloin katsoi yhteensopiviksi perustamissopimuksen
kanssa, mutta tämä esitys ei ole tyhjentävä ja komissio voi tarvittaessa uudestaan
95 artiklan perusteella tehdä muita päätöksiä, jos ne ovat tässä artiklassa
mainittujen edellytysten mukaisia. Nyt esillä olevassa asiassa on neuvoston mukaan
ollut tarpeen omaksua kokonaisvaltainen strategia terästeollisuusalan yhä
vakavammaksi käyvien vaikeuksien kohtaamiseksi ja Euroopan
terästeollisuusyritysten kapasiteetin vähentämisen varmistamiseksi; tällainen
strategia ei sulje pois mahdollisuutta, että yrityksille myönnetään tukia muiden
sellaisten avustavien toimenpiteiden ohella, joihin on ryhdytty kapasiteetin
vähentämistä koskevan yleisen ohjelman puitteissa.
- 36.
- Italian hallitus katsoo, että kantajan väite johtaa siihen, että tukisäännöstöllä
voidaan muuttaa perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan
sisältöä. Tämä väite aiheuttaa toisin sanoen sen, että tukisäännöstöllä ammennetaan
loppuun se lähde, josta se on peräisin. Perustamissopimuksen 95 artikla on yleinen
oikeussääntö eikä sen soveltamista voida kieltää tai rajoittaa alemmantasoisella
oikeussäännöllä. Tästä seuraa Italian hallituksen mukaan, että tukisäännöstö ja
riidanalaiset päätökset ovat samalla tasolla oikeussäännösten hierarkiassa ja että
niillä on sama oikeudellinen arvo. Lisäksi tukisäännöstö koskee vain tiettyjä näiden
sääntöjen 2-5 artiklassa määritettyjä tukien luokkia. Terästeollisuusyritysten osalta
tukisäännöissä ei säädetä mistään muuntyyppisestä julkisesta rahoitusinterventiosta,
joka ei tästä syystä kuulu tukisääntöjen soveltamisalaan. Tästä voidaan päätellä, että
kyseisten yksittäisten päätösten lainmukaisuutta ei voida arvioida tukisääntöjen
perusteella, vaan ainoastaan EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan
perusteella.
- 37.
- Espanjan kuningaskunnan mukaan komissio on käyttänyt lainmukaisesti sille
EHTY:n perustamissopimuksessa annettua toimivaltaa ylittämättä koskaan sille
asetettuja rajoja. Perustamissopimuksen 95 artikla on näet asianmukainen perusta
sellaisille päätöksille, joilla pyritään vaikuttamaan yhteisön tehokkaita toimia
vaativiin tilanteisiin, jotta perustamissopimuksessa määrätyt tavoitteet voidaan
toteuttaa silloin, kun yhteisöjen toimielimillä ei ole tätä varten vaadittavaa
toimivaltaa. Tältä osin tämä artikla ja EY:n perustamissopimuksen 235 artikla
vastaavat toisiaan. Tukisäännöillä ja riidanalaisilla päätöksillä on Espanja
kuningaskunnan mukaan sama oikeudellinen perusta, mutta eri soveltamisala, koska
kyseiset toimenpiteet on toteutettu terästeollisuusmarkkinoilla tuohon aikaan
vallinneessa tilanteessa. Tässä yhteydessä komissio oli valtuutettu antamaan (ja sen
odotettiin antavan) kriisitilanteiden kannalta tarpeellisia säännöksiä käyttäen
oikeudellisena perustana 95 artiklaa, eikä tukisääntöjen olemassaolosta voida
päätellä, että komissio halusi luopua harkintavallastaan.
- 38.
- Ilva väittää myös, että komissio oli toimivaltainen tekemään riidanalaiset päätökset
perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella. Tällä määräyksellä komissio
valtuutetaan näet sääntelemään poikkeuksellisilla yleisillä päätöksillä tai
erityispäätöksillä kaikkia mahdollisesti esiintyviä arvaamattomia ja epätavallisia
tilanteita. Vaikka perustamissopimuksen 95 artikla onkin tältä kannalta katsoen
riittävä oikeudellinen perusta tukisäännöstölle, Ilvan mukaan ei ole mitään syytä
katsoa, että erityispäätösten tekemisen osalta olisi toisin. Komission tehtäviin
kuuluu olosuhteet huomioon ottaen harkita, tekeekö se yleisen vai yksittäisen
päätöksen. Tukisäännöstön soveltamisala on rajoitettu. Siinä katsotaan
perustamissopimuksen kanssa yhteensopiviksi sellaiset tietyt tukiluokat, joilla
pyritään tiettyihin perustamissopimuksen mukaisiin tavoitteisiin eikä niillä ole
tarkoitus kieltää niiden soveltamisalaan kuulumattomia tukia. Tästä seuraa, että
tukisäännösten vastainen tuki voidaan hyväksyä perustamissopimuksen 95 artiklassa
määrättyä menettelyä noudattaen.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 39.
- Aluksi on syytä todeta, että ensimmäisessä kanneperusteessaan, joka koskee
komission puuttuvaa toimivaltaa tehdä riidanalaiset päätökset, kantaja väittää
pääasiallisesti, että molemmat riidanalaiset päätökset ovat ristiriidassa tukisääntöjen
kanssa ja että niissä ei näin ollen ole otettu huomioon periaatetta, jonka mukaan
yleisesti sovellettavaa toimenpidettä ei voida muuttaa yksittäisellä päätöksellä.
- 40.
-
Tältä osin on muistutettava etukäteen siitä oikeudellisesta ympäristöstä, johon
tehdyt päätökset kuuluvat. Perustamissopimuksen 4 artiklan c alakohdassa
kielletään pääasiallisesti valtion myöntämät tuet hiili- ja teräsyhteisössä siltä osin
kuin ne voivat vaarantaa perustamissopimuksessa määriteltyjen yhteisön olennaisten
tavoitteiden toteuttamisen, erityisesti vapaan kilpailun järjestelmän
vakiinnuttamisen. Tämän määräyksen mukaisesti hiilen ja teräksen
yhteismarkkinoille soveltumattomina pidetään sekä sen vuoksi poistetaan ja
kielletään tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin yhteisössä: c) valtioiden
muodossa tai toisessa myöntämä tuki tai avustukset .
- 41.
- Tällainen kielto ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikkia EHTY:n alaan kuuluvia
valtion tukia olisi pidettävä yhteensoveltumattomina perustamissopimuksen
tavoitteiden kanssa. Perustamissopimuksen 24 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden
valossa tulkittuna 4 artiklan c alakohdalla ei ole tarkoitus estää sellaisten valtion
tukien myöntämistä, joiden avulla voidaan toteuttaa perustamissopimuksen
tavoitteita. Siinä jätetään yhteisön toimielimille mahdollisuus arvioida
yhteensoveltuvuutta perustamissopimuksen kanssa ja tarpeen vaatiessa hyväksyä
tällaisten tukien myöntäminen perustamissopimuksen soveltamisalalla. Tätä
tarkastelua vahvistaa asiassa 30/59, De Gezamenlijke Steenkolenmijnen in Limburg
vastaan korkea viranomainen, 23.2.1961 annettu tuomio (Kok. 1961, s. 1), jossa
yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että vaikka vain komissio tai sen nimenomaisesti
tähän valtuuttama taho voi myöntää tietyt perustamissopimuksen 55 artiklan
2 kohdassa ja 58 artiklan 2 kohdassa hyväksytyt muut kuin valtion myöntämät tuet
hiili- tai terästuottajille, niin myös 4 artiklan c alakohtaa on tulkittava niin, että siinä
myönnetään yhteisön toimielimille yksinomainen toimivalta tukien osalta yhteisössä(oikeudelliset perustelut, osa BI.1.b., yhdeksännen perustelukappaleen kuudes
kohta, s. 43).
- 42.
- Perustamissopimuksen systematiikassa 4 artiklan c alakohdalla ei siis estetä sitä,
että komissio hyväksyy ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin vastatakseen
poikkeuksellisesti 95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan nojalla jäsenvaltioiden
suunnittelemat tuet, jotka ovat yhteensoveltuvia perustamissopimuksen tavoitteiden
kanssa (ks. asia 9/61, Alankomaat vastaan korkea viranomainen, tuomio 12.6.1962,
Kok. 1962, s. 413).
- 43.
- Perustamissopimuksen 95 artiklassa komissio valtuutetaan näet tekemään päätös
tai antamaan suositus sen jälkeen, kun neuvoston yksimielinen puoltava lausunto
on saatu ja EHTY:n neuvoa-antavaa komiteaa kuultu, kaikissa sellaisissa
perustamissopimuksessa sääntelemättömissä tapauksissa, jossa tällainen päätös tai
suositus osoittautuu tarpeelliseksi jonkin 2, 3 ja 4 artiklassa määrätyn yhteisön
tavoitteen saavuttamiseksi hiilen ja teräksen yhteismarkkinoiden toiminnassa
5 artiklan mukaisesti. Näissä artikloissa määrätään, että samalla päätöksellä tai
suosituksella, joka on tehty tai annettu samassa muodossa, määritetään tarvittaessa
sovellettavat seuraamukset. Tästä seuraa, että koska EHTY:n
perustamissopimuksella toisin kuin EY:n perustamissopimuksella ei komissiolle
tai neuvostolle anneta minkäänlaista erityistoimivaltaa hyväksyä valtion tukia,
komissio on 95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan perusteella toimivaltainen
ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin perustamissopimuksen tavoitteiden
saavuttamiseksi ja siis hyväksymään vahvistamaansa menettelyä noudattaen ne tuet,
jotka vaikuttavat tarpeellisilta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
- 44.
- Komissio on näin ollen perustamissopimuksen erityismääräyksen puuttuessa
toimivaltainen tekemään sellaisia yleisiä tai yksittäisiä päätöksiä, jotka ovat
tarpeellisia perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa, joilla sille
annetaan tämä toimivalta, ei nimittäin tarkenneta millään tavoin niiden päätösten
soveltamisalaa, joita komissio voi tehdä. Tällöin komission tehtävänä on
tapauskohtaisesti harkita, kumpi näistä kahdesta päätöstyypistä, yleispäätös vaiko
yksittäinen päätös, on asianmukaisempi halutun tavoitteen tai haluttujen
tavoitteiden saavuttamiseksi.
- 45.
- Komissio on valtion tukia koskevissa asioissa käyttänyt perustamissopimuksen
95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan oikeudellisia mahdollisuuksia kahdella eri
tavalla. Se on yhtäältä tehnyt yleisiä päätöksiä, tukisäännöstöjä, joissa säädetään
määrättyjä tukiluokkia koskevasta yleisestä poikkeuksesta valtion tukia koskevasta
kiellosta. Toisaalta se on tehnyt yksittäisiä päätöksiä, joilla poikkeuksellisesti
hyväksytään tietyt yksittäiset tuet.
- 46.
- Nyt esillä olevassa asiassa ongelmana on siis se, kuinka tukisääntöjen ja
riidanalaisten yksittäisten päätösten kohde ja soveltamisala määritetään.
- 47.
- Tältä osin on muistutettava, että riidanalaisissa päätöksissä tarkoitettuna
ajanjaksona sovellettavissa olleista tukisäännöistä säädetään edellä mainitussa
27.11.1991 tehdyssä komission päätöksessä N:o 3855/91/EHTY. Tällä päätöksellä,
joka sen 9 artiklan mukaan tuli voimaan 1.1.1992 ja joka oli sovellettavissa
31.12.1996 asti, annettiin viides tukisäännöstö. Tämä perustamissopimuksen
95 artiklan ensimmäiseen ja toiseen kohtaan perustuva tukisäännöstö liittyy
läheisesti aikaisemmin annettuihin tukisäännöstöihin (ks. erityisesti yhteisön
säännöistä valtion tuesta terästeollisuudelle 27 päivänä marraskuuta 1985 tehty
komission päätös N:o 3484/85/EHTY, EYVL L 340, s. 1, ja yhteisön säännöistä
valtion tuesta terästeollisuudelle 1 päivänä helmikuuta 1989 tehty komission päätös
N:o 322/89/EHTY, EYVL L 38, s. 8), jotka tästä syystä voidaan ottaa huomioon
sitä tulkittaessa. Päätöksen perusteluista ilmenee (ks. erityisesti päätöksen
N:o 3855/91/EHTY perusteluosan I kohta), että terästeollisuudelta ei riistettäisi
sitä hyötyä, joka sille koituu tutkimukseen ja kehittämiseen myönnettävistä tuista
ja tuista, joiden avulla se voi saattaa laitoksensa uudessa
ympäristönsuojelulainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisiksi. Tuotannon
ylikapasiteetin rajoittamiseksi ja markkinoiden palauttamiseksi tasapainoon
tukisäännöstössä sallitaan myös tietyin edellytyksin sosiaalinen tuki, jolla voidaan
myötävaikuttaa tehdaslaitosten toiminnan osittaiseen lopettamiseen ja rahoitustuki,
joka myönnetään vähiten kilpailukykyisten yritysten EHTY-toiminnan lopulliseen
lakkauttamiseen. Lopuksi siinä kielletään nimenomaisesti toiminta- ja
investointituet lukuunottamatta alueellisia investointitukia tietyissä jäsenvaltioissa.
Tällaisia alueellisia tukia voitiin myöntää Kreikan, Portugalin ja entisen Saksan
demokraattisen tasavallan alueelle sijoittautuneille yrityksille.
- 48.
- Komissio on tehnyt molemmat riidanalaiset päätökset perustamissopimuksen
95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan nojalla mahdollistaakseen kuten niiden
perusteluista ilmenee vakavissa vaikeuksissa olevien julkisten
terästeollisuusyritysten rakenneuudistuksen kahdessa jäsenvaltiossa eli Espanjassa
ja Italiassa, joissa yhteisön teräsmarkkinoiden vakava heikentyminen uhkasi
terästeollisuusalaa. Erityisesti Ilvan osalta kyseisten tukien tarkoituksena oli
yksityistää tämä terästeollisuuskonserni, jolle oli tuohon saakka voitu myöntää
lainoja, koska sen ainoan osakkeenomistajan rajoittamaton vastuu perustui Italian
siviililain 2362 §:ään (perusteluosan II ja IV kohta). Komissio täsmensi, että
yhteisön terästeollisuuden vakava laskusuhdanne selittyi sellaisilla taloudellisilla
tekijöillä, joita oli mahdotonta ennakoida. Se katsoi tästä syystä olevansa sellaisessa
poikkeuksellisessa tilanteessa, josta ei määrätty erityisesti perustamissopimuksessa
(perusteluosan IV kohta).
- 49.
- Kun yhtäältä viidettä tukisäännöstöä ja toisaalta kahta riidanalaista päätöstä
verrataan toisiinsa, on ilmeistä, että näillä eri toimenpiteillä on sama oikeudellinen
perusta eli perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäinen ja toinen kohta ja että
niissä poiketaan perustamissopimuksen 4 artiklan c alakohdassa määrätystä tukia
koskevan yleisen kiellon periaatteesta. Niiden soveltamisalat eroavat toisistaan,
koska tukisäännöstö liittyy yleisesti tiettyihin tukiluokkiin, joita tässä säännöstössä
pidetään yhteensopivina perustamissopimuksen kanssa, kun taas riidanalaisissa
päätöksissä sallitaan poikkeuksellisten syiden perusteella ja yhtenä kokonaisuutena
tuet, joita ei pääsääntöisesti voida pitää yhteensopivina perustamissopimuksen
kanssa.
- 50.
- Tältä kannalta katsoen kantajan väitettä, jonka mukaan tukissäännöstö on
pakottava, tyhjentävä ja lopullinen, ei voida hyväksyä. Tukisäännöstö on
oikeudellisesti velvoittava vain siinä mainittujen, perustamissopimuksen kanssa
yhteensopivien tukien osalta. Tältä osin tukisäännöstössä säädetään
kokonaisjärjestelmästä, jolla on tarkoitus varmistaa, että kaikkia niissä
määritettyihin luokkiin kuuluvia tukia käsitellään samalla tavoin ja yhtä ainoata
menettelytapaa käyttäen. Tämä järjestelmä sitoo komissiota vain silloin, kun se
arvioi tässä säännöstössä tarkoitettujen tukien yhdenmukaisuutta
perustamissopimuksen kanssa. Se ei siis voi hyväksyä tällaisia tukia yksittäisellä
päätöksellä tässä säännöstössä säädettyjen yleisten sääntöjen vastaisesti (ks. nk.
kuulalaakeriasiat, asia 113/77, NTN Toyo Bearing ym. v. neuvosto, tuomio
29.3.1979, Kok. 1979, s. 1185; asia 118/78, ISO v. neuvosto, tuomio 29.3.1979,
Kok. 1979, s. 1277; asia 119/77, Nippon Seiko ym. v. neuvosto ja komissio, tuomio
29.3.1979, Kok. 1979, s. 1303; asia 120/77, Koyo Seiko ym. v. neuvosto ja komissio,
tuomio 29.3.1979, Kok. 1979, s. 1337; asia 121/77, Nachi Fujikoshi ym. v. neuvosto,
tuomio 29.3.1979, Kok. 1979, s. 1363; ja yhdistetyt asiat 140/82, 146/82, 221/82 ja
226/82, Walzstahl-Vereinigung ja Thyssen v. komissio, tuomio 21.2.1984, Kok. 1984,
s. 951; yhdistetyt asiat 33/86, 44/86, 110/86, 226/86 ja 285/86, Peine-Salzgitter ja
Hoogovens v. komissio, tuomio 14.7.1988, Kok. 1988, s.4309, ja em. asiassa CIRFS
ym. v. komissio annettu tuomio).
- 51.
- Sitä vastoin niihin luokkiin kuuluvien tukien osalta, joita tukisäännöstön säännösten
mukainen kiellosta vapauttaminen ei koske, voidaan yksittäistapauksessa poiketa
tästä kiellosta, jos komissio sille perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella
kuuluvaa harkintavaltaa käyttäessään katsoo, että tällaiset tuet ovat tarpeen
perustamissopimuksessa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tukisäännöstöllä
pyritään vain yleisesti ja tietyin edellytyksin hyväksymään ne poikkeukset, jotka
tästä kiellosta voidaan tehdä määrättyjen näissä säännöksissä tyhjentävästi
lueteltujen tukiluokkien osalta. Komissio ei ole toimivaltainen
perustamissopimuksen 95 artiklan jota sovelletaan vain tapauksissa, joista ei
määrätä tässä sopimuksessa (ks. edellä mainittu asia Alankomaat v. korkea
viranomainen, tuomion 2 kohta) ensimmäisen ja toisen kohdan perusteella
kieltämään tiettyjä tukiluokkia, sillä jo itse perustamissopimuksen 4 artiklan
c alakohdassa määrätään tällaisesta kiellosta. Tukiin, jotka eivät kuulu
tukisäännöksissä tästä kiellosta vapautettuihin luokkiin, sovelletaan siis yksinomaan
4 artiklan c alakohtaa. Tästä seuraa, että jos tällaiset tuet kuitenkin osoittautuvat
tarpeellisiksi perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi, komissio on
valtuutettu käyttämään oikeudellisena perustana perustamissopimuksen 95 artiklaa
voidakseen kohdata tämän ennalta-arvaamattoman tilanteen tarvittaessa
yksittäisellä päätöksellä (ks. edellä 4044 kohta).
- 52.
- Tässä tapauksessa riidanalaiset päätökset, joilla hyväksytään valtion tuet suurten
julkisten terästeollisuuskonsernien rakenneuudistusten toteuttamiseksi tietyissä
jäsenvaltioissa, eivät kuulu tukisäännöstön soveltamisalaan. Tällä säännöstöllä
säädetään yksinomaan sellaisista yleisistä poikkeuksista valtion tukia koskevaan
kieltoon, joita voidaan soveltaa tutkimus- ja kehitystyöhön, ympäristönsuojeluun ja
lakkauttamiseen myönnettäviin tukiin sekä alueellisiin tukiin, joita myönnetään
tiettyihin jäsenvaltioihin tai niiden osiin sijoittautuneille terästeollisuusyrityksille. Nyt
esillä olevassa asiassa tarkoitetut toiminta- ja rakenneuudistustuet eivät selvästikään
kuulu mihinkään yllämainittuun tukiluokkaan. Tästä seuraa, että riidanalaisilla
päätöksillä hyväksyttyihin poikkeuksiin ei sovelleta tukisäännöstössä määrättyjä
edellytyksiä ja että niillä tästä syystä täydennetään tätä säännöstöä
perustamissopimuksessa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (ks. jäljempänä
103109 kohta).
- 53.
- Näissä olosuhteissa riidanalaisia päätöksiä ei voida pitää perusteettomina
poikkeuksina viidennestä tukisäännöstöstä, vaan ne ovat toimenpiteitä, jotka
tukisäännöstön tavoin perustuvat perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen
ja toisen kohdan määräyksiin.
- 54.
- Toimivallan puuttumista koskeva väite on siis täysin perusteeton, sillä antaessaan
tukisäännöstön komissio ei voinut missään tapauksessa luopua sille
perustamissopimuksen 95 artiklalla annetusta toimivallasta ryhtyä yksittäisiin
toimenpiteisiin ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Koska taloudellinen tilanne,
jonka vuoksi komission oli tehnyt riidanalaiset päätökset, ei nyt esillä olevassa
asiassa kuulunut tukisäännöstön soveltamisalaan, komissiolla oli toimivalta hyväksyä
kyseessä olevat tuet perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla edellyttäen, että
tämän määräyksen soveltamisedellytyksiä noudatettiin.
- 55.
- Tästä seuraa, että riidanalaiset päätökset eivät ole lainvastaisia sen vuoksi, että
komissio ei olisi ollut toimivaltainen tekemään niitä.
Luottamuksensuojan loukkaamista koskeva toinen kanneperuste
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 56.
- British Steel katsoo, että riidanalaisilla päätöksillä loukataan luottamuksensuojan
periaatetta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteltu luottamus voi syntyä
komission lainsäädäntötoimien perusteella myös valtion tukien myöntämisen
erityisalalla (ks. yhdistetyt asiat 205/82215/82, Deutsche Milchkontor ym., tuomio
21.9.1983, Kok. 1983, s. 2633). Nyt esillä olevassa asiassa tätä periaatetta ei ole
otettu huomioon, koska kantaja odotti, että komissio olisi noudattanut
tukisäännöstöä ja että se halutessaan poiketa siitä olisi tarvittaessa muuttanut sitä
tai jopa korvannut sen.
- 57.
- Tukisäännöstö on näet lainsäädäntötoimi, jolla pyritään nimenomaan kieltämään
kaikki tukimuodot lukuun ottamatta niitä, jotka tässä säännöstössä katsotaan
yhteensopiviksi perustamissopimuksen kanssa. Terästeollisuusyritys on voinut
perustellusti olettaa, että komissio ei poikkea tästä säännöstöstä sen
voimassaoloaikana. Tästä syystä kaikki tämän säännöstön vastaiset toimenpiteet on
kantajan mukaan kumottava, koska pakottavan yleiseen etuun liittyvän syyn
puuttuessa niillä muutetaan ennalta-arvaamattomasti säännöstöllä luotua tilannetta
sellaisen toimijan vahingoksi, joka on toiminut järkevästi luottaen tällä
lainsäädäntötoimella luodun tilanteen pysyvyyteen. British Steel katsoo, että nyt
esillä olevassa asiassa ei ole kysymys sellaisesta pakottavasta yleisestä edusta, jolla
riidanalaisten tukien myöntämistä voitaisiin perustella.
- 58.
- Komission 23.12.1988 tekemä yksittäinen päätös 89/218/EHTY, jolla se hyväksyi
Italian hallituksen tuet julkisen alan terästeollisuusyrityksille (EYVL 1989, L 86,
s. 76), ja johon tämä toimielin viittaa, ei kantajan mukaan ollut vaikuttanut sen
perusteltuun luottamukseen, koska tässä päätöksessä todetaan nimenomaan sen
olevan poikkeuspäätös ja siinä hyväksytään vain osa niistä tuista, jotka Italian
hallitus aikoi myöntää. Lisäksi kyseinen päätös on tehty ennen neljännen ja
viidennen terästukisäännöstön antamista ja näissä säännöstöissä mainitaan niiden
olevan tyhjentäviä.
- 59.
- Kantaja oli voinut vuonna 1988 tapahtuneen yksityistämisensä aikoihin perustellusti
odottaa, että se voi luottaa vahvaan hintakilpailuasemaansa. Se oli toteuttanut
investointeja siinä perustellussa toivossa, että suorituskykyinen ja pienin
kustannuksin toimiva yritys kykenee kehittymään kannattavasti ja että vähemmän
suorituskykyiset valtion tukea saavat yritykset eivät tee tyhjiksi sen ponnisteluja.
Kantaja oli myös vuonna 1991 reagoinut markkinoilla vallitseviin suuntauksiin
odottaen perustellusti, että nämä suuntaukset vaikuttaisivat muualla yhteisössä siten,
että ne pakottaisivat tehottomimmin toimivat tuottajat poistumaan markkinoilta ja
lopettamaan laitostensa toiminnan ja sallisivat kantajan sekä ja muiden
suorituskykyisten tuottajien toimia riittävän kannattavasti ja vastata
osakkeenomistajien toiveisiin saada sijoituksiaan vastaava tuotto.
- 60.
- British Steel kiistää komission väitteen, jonka mukaan tämän toimielimen toiminta
1.1.1992 jälkeen oli joka tapauksessa vaikuttanut British Steelin perusteltuun
luottamukseen, koska komission yksikköjen laatimissa useissa asiakirjoissa ja
25.2.1993 laaditussa neuvoston lausunnossa esitettiin käsitys, jonka mukaan valtion
tukien myöntämisestä tietyille julkisille yrityksille ei voitu Euroopan
terästeollisuusalan kriisin vakavuus huomioon ottaen välttyä. Vaikka kantajan
mukaan onkin olemassa vaara, että lainvastaiset tuet hyväksytään poliittisella
päätöksellä, on kuitenkin loogista odottaa, että komissio säilyttäisi sen asenteen,
jonka mukaan tukisäännöstöä on poikkeuksetta noudatettava, jotta asianomaisia
yrityksiä ei syrjittäisi.
- 61.
- Väliintulija SSAB Svenskt Stål viittaa Euroopan talousalueesta tehdyllä
sopimuksella (jäljempänä ETA-sopimus) määrättyihin oikeudellisiin suuntaviivoihin
ja korostaa, että viides tukisäännöstö sisällytettiin ETA-sopimuksen XIV pöytäkirjan
5 artiklan mukaisesti mainitun sopimuksen liitteeseen XV 31 päivänä maaliskuuta
1994 tehdyllä ETA:n sekakomitean päätöksellä nro 7/94 (EYVL L 160). Tämä
säännöstö oli siis ollut sovellettavissa ruotsalaisiin yrityksiin vuotta ennen Ruotsin
kuningaskunnan liittymistä Euroopan unioniin ja se oli väliintulijan mukaan
vahvistanut sen perusteltua luottamusta siihen, että komissio ei tulisi hyväksymään
sellaisia toiminta- tai investointitukia, joita on myönnetty riidanalaisten päätösten
perusteella. Väliintulija oli tämän odotuksen perusteella ryhtynyt
rakenneuudistuksiin. Komissio on siis loukannut väliintulijan perusteltua
luottamusta hyväksyessään muut kuin säännöstössä määrättyjen suuntaviivojen
mukaiset tuet.
- 62.
- Perustelu luottamus ei komission mukaan voi pätevästi syntyä viidennen
tukisäännöstön kaltaisen yleisesti sovellettavan toimenpiteen perusteella. Kussakin
säännöstössä vahvistetut edellytykset riippuvat yhteisön terästeollisuuden
kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta, joka on ollut erilainen eri aikoina ja
erityisen vakava vuonna 1992. Komission mukaan on ollut kaikin puolin perusteltua
ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla pyrittiin torjumaan terästeollisuuden
tulevaisuutta vaarantavia tekijöitä tietyissä maissa. Pelkkä tukisäännösten
olemassaolo ei tästä syystä ole voinut synnyttää perusteltua luottamusta. Mikään ei
myöskään osoita kantajan todella toimineen perustellun luottamuksen nojalla, kun
se lopetti tiettyjen laitosten toiminnan. Vaikka oletettaisiinkin, että tukisäännöstö
on tosiasiallisesti synnyttänyt perustellun luottamuksen, yhteisöjen toimielinten
myöhempi menettely on komission mukaan asettanut sen kyseenalaiseksi. Komissio
on näet British Steelin kanssa käymässään kirjeenvaihdossa usein korostanut, että
95 artiklaan voidaan turvautua myöskin tukisäännöstön soveltamisaikana.
- 63.
- Myös neuvosto kiistää sen, että kantaja olisi voinut perustellusti tukisäännöstön
nojalla olettaa, että kyseisiä tukia ei hyväksyttäisi. Ajatusta perustellusta
luottamuksesta ei voida yhdistää sellaiseen toimenpiteeseen, jota voidaan muuttaa
taloudellisen tilanteen muuttuessa. Lisäksi kantaja esittämät seikat ovat ristiriidassa
keskenään, kun se myöntää, että tukisäännöstöä olisi voitu muuttaa siten, että
komissio olisi voinut tehdä riidanalaiset päätöksen sen perusteella. Koska
tukisäännöstöllä on sama oikeudellinen perusta kuin kyseisillä päätöksillä, neuvosto
ei näe syytä, minkä vuoksi komissio ei olisi voinut lainmukaisesti tehdä riidanalaisia
päätöksiä etenkin kun päätöksentekomenettelyt ovat samat.
- 64.
- Italian tasavallan mukaan se, että toimielin tekee harkintavaltansa perusteella
aikaisemmasta järjestelmästä poikkeavan uudenlaisen päätöksen ei ole
luottamuksensuojan periaatteen vastaista. Vastakkaisen käsityksen hyväksymisellä
estettäisiin yhteisön oikeusjärjestystä sopeutumasta tavoitteidensa mukaisiin
muutoksiin. Lisäksi tukisäännöstön antamisella ei synnytetä riidanalaisissa
päätöksissä huomiotta jäänyttä kantajan perusteltua luottamusta, sillä näissä
päätöksissä ei käsitellä millään tavoin niitä seikkoja, joista säännöstössä säännellään
ja määrätään.
- 65.
- Espanjan kuningaskunta väittää, että luottamuksensuojan periaate ei voi yleisesti
estää uuden lainsäädännön soveltamista aikaisemman lainsäädännön nojalla
syntyneen tilanteen myöhemmin ilmeneviin vaikutuksiin, kun tämän lainsäädännön
välttämättömänä tavoitteena on jatkuva sopeuttaminen taloudellisen tilanteen
vaihteluihin. Nyt esillä olevassa asiassa kantaja ei ole näyttänyt toteen sitä, että se
oli ollut tilanteessa, joka oli synnyttänyt siinä perustellun luottamuksen siihen, että
riidanalaisia päätöksiä ei tukisäännöstön antamisen vuoksi koskaan voitaisi tehdä.
- 66.
- Ilva puolestaan yhtyy kaikkiin komission ja muiden tämän toimielimen vaatimuksia
tukevien väliintulijoiden esittämiin perusteluihin. Tukisäännöstön olemassaolosta ei
voida perustellusti päätellä, että komissio ei hyväksy muita kuin kyseisessä
säännöstössä mainittuja tukia. Tukisäännöstö on osoitus siitä harkintavallasta, joka
komissiolle on annettu perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja
heijastaa sen antamishetken taloudellisia olosuhteita. Kantaja ei myöskään ole
osoittanut, että se täyttää perustellun luottamuksen ankarat syntyedellytykset.
Kantaja on jättänyt näyttämättä toteen, että se oli asetettu asemaan, jota oli
mahdotonta muuttaa, koska se oli luottanut siihen, että tukisäännöstöä ei
muutettaisi. Vaikka lisäksi oletettaisiinkin, että perusteltu luottamus voi syntyä
tukisäännöstön perusteella, kantaja ei ollut osoittanut, että riidanalaiset päätökset
ovat vaikuttaneet siten, että kantajan tilanne on muuttunut äkillisesti tai ennalta-arvaamattomasti eikä sitä, että kantajan perusteltua luottamusta on tästä syystä
loukattu. Kantaja on Ilvan mukaan nimittäin tiennyt kaikista niistä aloitteista, jotka
komissio oli tehnyt ennen päätösten tekemistä ja niistä tapahtumista, jotka edelsivät
aloitteiden tekemistä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
SSAB Svenskt Stålin esittämien uusien ETA-sopimusta koskevien perustelujen
tutkittavaksi ottaminen
- 67.
- British Steelin vaatimuksia tukevana väliintulijana esiintyvä ruotsalainen yritys SSAB
Svenskt Stål on esittänyt perusteluja, jotka liittyvät ETA-sopimukseen.
Luottamuksensuojan loukkaamisen osalta se viittaa näet EHTY:n tukisäännöstöön
sellaisena kuin se ETA-sopimuksen XIV pöytäkirjan 5 artiklan perusteella on ETA-sopimuksen liitteessä XV. Nämä perustelut eivät esiinny kantajan perusteluissa.
Väliintulija väittää lisäksi ainoastaan, että luottamuksensuojan periaatetta on
loukattu sen osalta, mutta se ei väitä näin olevan kantajan osalta.
- 68.
- Väliintulijan mahdollisuus vedota ensinnäkin ETA-sopimuksen tiettyihin
määräyksiin ja edelleen oman luottamuksensuojansa loukkaamiseen kantajan
vaatimuksien tueksi silloin, kun kantaja ei omalta osaltaan ole vedonnut tähän
sopimukseen vaatiessaan toimenpiteen kumoamista luottamuksensuojan
loukkaamisen perusteella, on yhteisön oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvä
kysymys. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pitää näin ollen työjärjestyksen
113 artiklan perusteella tarpeellisena tutkia, voidaanko SSAB Svenskt Stålin
esittämät uudet perustelut tutkia.
- 69.
- EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 34 artiklan toisen kohdan mukaan
väliintulokirjelmässä saadaan esittää vain jonkun asianosaisen vaatimuksia tukevia
vaatimuksia. Lisäksi työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohdan mukaan väliintulijan on
hyväksyttävä asia sellaisena kuin se on väliintulohetkellä.
- 70.
- Näitä määräyksiä on tulkittu oikeuskäytännössä siten, että sellaiset väliintulijan
esittämät uudet perustelut, joilla ei muuteta oikeudenkäynnin kohdetta, voidaan
tutkia (ks. em. asia De Gezamenlijke Steenkolenmijnen in Limburg v. korkea
viranomainen; asia 16/62, Confédération nationale des producteurs de fruits et
légumes ym. v. neuvosto, määräys 24.10.1962, Kok. 1962, s. 937 ja s. 940; asia
T-459/93, Siemens v. komissio, tuomio 8.6.1995, Kok. 1995, s. II-1675, 21 kohta; ja
yhdistetyt asiat T-447/93, T-448/93 ja T-449/93, AITEC ym. v. komissio, tuomio
6.7.1995, Kok. 1995, s.II-1971, 122 kohta).
- 71.
- Nyt esillä olevassa asiassa sopii kysyä, ovatko SSAB Svenskt Stålin esittämät
perustelut edellä mainittujen oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten ja
oikeuskäytännön perusteella sellaisia, että ne on tutkittava. Vaikka nämä perusteet
liittyvätkin kantajan esittämiin perusteisiin , on toisin sanoen tutkittava, pyritäänkö
niillä muuttamaan oikeudenkäynnin kohdetta vai liittyvätkö ne pääasiaan.
- 72.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että väliintulija tutkii tukisäännöstöä
ETA-sopimuksen kannalta tukeakseen niitä väitteitä ja perusteluja, joilla se pyrkiiosoittamaan oman perustellun luottamuksensa loukkaamisen. Näitä väitteitä ja
perusteluja ei voida hyväksyä, koska niillä pyritään yksinomaan osoittamaan, että
luottamuksensuojan periaatetta on loukattu väliintulijan eikä kantajan osalta ja
koska ne liittyvät ETA-sopimukseen ja niillä muutetaan näin nyt esillä olevan
oikeudenkäynnin kohdetta siitä, millaiseksi kantaja sen on määrittänyt.
- 73.
-
Tästä seuraa, että SSAB Svenskt Stålin toiseen kanneperusteeseen liittyviä väitteitä
ja perusteluja ei voida tutkia.
Kanneperusteen perusteltavuus
- 74.
- Kantaja katsoo, että riidanalaisilla päätöksillä loukataan luottamuksensuojan
periaatetta, koska ne aiheuttavat häiriöitä yhteisön teräsmarkkinoilla sen vuoksi,
että valtion tukia koskevasta nimenomaisesta kiellosta ja erittäin ankarasta
tukisäännöstöstä huolimatta niihin sisältyy sellaisia epätietoisuutta aiheuttavia
tekijöitä, joiden vaikutuksesta tukia saamattomien yritysten teolliset strategiat
menettävät tehokkuutensa.
- 75.
- Kuten komissio ja sen väitteitä tukevat väliintulijat perustellusti huomauttavat, tämä
väite perustuu siihen virheelliseen näkemykseen, että asianomaiset yritykset ovat
voineet tukisäännöstön perusteella vakuuttua siitä, että minkäänlaisia sellaisia
erityispäätöksiä, joilla hyväksytään säännöstössä tarkoitettuihin luokkiin
kuulumattomat valtion tuet, ei poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä. Kuten
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jo on todennut (ks. edellä 46-52 kohta),
tukisäännöstön kohde ei ole sama kuin riidanalaisten päätösten, jotka on tehty
reaktiona ennalta-arvaamattomaan tilanteeseen. Tukisäännöstö ei siis missään
tapauksessa voi synnyttää perusteltuja odotuksia siitä, että valtion tukia koskevasta
kiellosta ei myönnetä perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen
kohdan perusteella yksittäisiä poikkeuksia sellaisissa ennalta-arvaamattomissa
tilanteissa, joissa riidanalaiset päätökset on annettu (ks. edellä 48 kohta).
- 76.
- Lisäksi ja joka tapauksessa yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneesta
oikeuskäytännöstä ilmenee, että vaikka luottamuksensuojan periaate kuuluukin
yhteisön perustavanlaatuisten periaatteiden joukkoon, taloudelliset toimijat eivät
kuitenkaan voi perustellusti luottaa sellaisen olemassa olevan tilanteen säilymiseen,
jota voidaan muuttaa yhteisön toimielinten harkintavallan rajoissa (ks. asia
C-350/88, Delacre ym. v. komissio, tuomio 14.2.1990, Kok. 1990, s. I-395, 33 kohta).
- 77.
- Teräksen yhteismarkkinoiden moitteettoman toiminnan edellytyksenä on, että nämä
markkinat sopeutuvat jatkuvasti taloudellisen tilanteen vaihteluihin, eivätkä
taloudelliset toimijat voi vedota saavutettuihin oikeuksiin pysyttääkseen ennallaan
tietyllä hetkellä olemassa olevan oikeudellisen tilanteen (ks. asia 230/78, Eridania,
tuomio 27.9.1979, Kok. 1979, s. 2749, 22 kohta; asia T-472/93, Campo Ebro ym. v.
neuvosto, tuomio 21.2.1995, Kok. 1995, s. II-421, 52 kohta). Lisäksi yhteisöjen
tuomioistuin on käyttänyt käsitettä varovainen ja valveutunut toimija
korostaakseen sitä, että tietyissä tapauksissa on mahdollista ennakoida, että selvien
kriisitilanteiden torjumiseksi ryhdytään erityisiin toimenpiteisiin, ja että
luottamuksensuojan periaatteeseen ei tällöin voida vedota (ks. asia 78/77, Lührs,
tuomio 1.2.1978, Kok. 1978, s. 169).
- 78.
- Kun otetaan huomioon kantajan merkittävä taloudellinen asema ja sen
osallistuminen EHTY:n neuvoa-antavaan komiteaan, sen olisi näissä olosuhteissa
pitänyt joka tapauksessa huomata, että oli ehdottoman välttämätöntä ryhtyä
tehokkaisiin toimenpiteisiin Euroopan terästeollisuuden etujen varmistamiseksi ja
että komission tässä tarkoituksessa tekemät päätökset voidaan perustaa
perustamissopimuksen 95 artiklaan, kuten aikaisempien tukisäännöstöjen
voimassaollessa on jo useasti tehtykin. Tältä osin komissio mainitsee perustellusti
edellä mainitun 23.12.1988 tehdyn päätöksen 89/218/EHTY ja Tanskan ja
Alankomaiden hallitusten tuista terästeollisuusyrityksille 31.7.1992 tehdyn päätöksen
92/411/EHTY (EYVL L 223, s. 28), joilla hyväksyttiin tietyt valtion tuet tuolloin
voimassa olevasta tukisäännöstöstä huolimatta.
- 79.
- Tästä seuraa, että riidanalaisissa päätöksissä ei ole jätetty huomioon ottamatta
luottamuksensuojan periaatetta.
Perustamissopimuksen 95 artiklan rikkomista ja syrjintäkiellon ja
suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskeva kolmas kanneperuste
- 80.
- Kantajan esittämät väitteet ja perustelut, jotka liittyvät yhtäältä siihen, että
perustamissopimusta on rikottu ja toisaalta siihen, että mainitut perusperiaatteet
on jätetty ottamatta huomioon, on syytä tutkia erikseen.
Perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan rikkomista koskeva
väite
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 81.
- British Steelin mukaan 95 artiklan ensimmäiseen ja toiseen kohtaan perustuva
toimenpide on pätevä vain, jos se on tarpeen perustamissopimuksessa määriteltyjen
tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt esillä olevassa asiassa ainoa riidanalaisten
päätösten johdanto-osassa yksilöity tavoite on se, että Italian ja Espanjan julkiselle
terästeollisuudelle annettaisiin vahva ja taloudellisesti elinkelpoinen rakenne.
Näiden maiden terästeollisuudelle myönnetyillä tuilla ei edesauteta tällaisen
rakenteen muodostumista, kun asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä.
Asianomaisille yrityksille aikaisemminkaan myönnetyillä tuilla ei koskaan ollut
saavutettu tätä tavoitetta ja on erittäin epätodennäköistä, että tämä tavoite
saavutetaan tulevaisuudessa kyseisillä tuilla. Sitä vastoin tuilla jatketaan tehottomien
tuotantoyksiköiden toimintaa ja mahdollistetaan ylikapasiteetin säilyttäminen, mistä
aiheutuu hintojen lasku ja koko Euroopan terästeollisuuden kannattavuuden
vähentyminen. Tältä osin British Steel käyttää esimerkkinä italialaiselle Ilva
-yritykselle ja sen edeltäjälle Finsiderille sekä espanjalaiselle CIS -yritykselle
aikaisemmin myönnettyjä tukia; huolimatta komission vuonna 1989 Ilvalle ja vuonna
1987 CSI:lle hyväksymistä tuista, näiden yritysten elinkelpoisuus ei ollut palautunut,
minkä komissio myöntää epäsuorasti riidanalaisten päätösten johdanto-osassa.
- 82.
- Riidanalaisilla päätöksillä hyväksytyillä tuilla ei varmisteta Ilvan ja CSI:n
elinkelpoisuutta, koska näiden molempien yritysten suhdanneasema on
erityislaatuinen sen vuoksi, että niille oli sanomalehtiartikkeleiden mukaan vuosina
1992 ja 1993 aiheutunut ennakoitua raskaampia tappioita ja niiden oli tästä syystä
ollut pakko joko hidastaa tarvittavien rationalisointien toteuttamista tai ottaa uusia
lainoja ja vaarantaa näin toimintakelpoisuutensa tulevaisuudessa. Tällaisten tukien
tehottomuus on seurausta yhteisön terästeollisuuden yleisistä kehityssuuntauksista,
joille on ominaista liiallinen tuotantokapasiteetti. Tässä yhteydessä kyseiset tuet
vaikuttavat ainoastaan siten, että tuensaajat voivat lisätä markkinaosuuksiaan
myymällä tuotteitaan todellisia tuotantokustannuksia alhaisempaan hintaan
suorituskykyisempien tuottajien vahingoksi.
- 83.
- Näissä olosuhteissa kantaja kiistää komission tekemän Ilvan ja CSI:n
rakenneuudistussuunnitelmia koskevan arvioinnin, joka perustuu Atkinsin ja CSI:n
asiantuntijalausuntoihin (ks. edellä 13 kohta), joihin viitataan implisiittisesti
riidanalaisten päätösten perusteluosan III kohdassa, jossa vedotaan ulkopuolisiin
asiantuntijoihin. Kantajan näkemyksen mukaan valtion tuki on vain yksi useista
vaihtoehtoisista mahdollisuuksista ja se perustaa tämän näkemyksen professori
T. A. J. Cockerillin sen pyynnöstä laatimaan lausuntoon (kanteen liite 9), jossa
käsitellään useita muita sellaisia keinoja, joilla halutut tavoitteet voidaan Ilvan ja
CSI:n tapauksissa saavuttaa. Erityisesti tässä lausunnossa suositellaan kyseisten
yritysten omaisuuden myymistä kokonaan tai osittain, yhteisten yritysten välisten
sopimusten tekemistä ja yksittäisten tuotantoyksiköiden myymistä niiden
siirtämiseksi Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneille
terästeollisuusyrityksille.
- 84.
- SSAB Svenskt Stål väittää, että riidanalaisilla päätöksillä vaikutetaan
ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaan yhteisön ja EFTA-valtioiden väliseen
kauppaan. Komissio on siis näin jarruttanut ETA-sopimuksen 97 artiklassa
määrättyä päätöksentekomenettelyä, jossa edellytetään muun muassa, että
asianomainen sopimuspuoli antaa tiedon muille sopimuspuolille sisäisen
lainsäädäntönsä muutoksista ja että ETA:n sekakomitea toteaa, että kyseinen
lainsäädännön muutos ei vaikuta tämän sopimuksen moitteettomaan toimintaan.
- 85.
- Komissio korostaa aluksi, että kantajan esittämillä väitteillä ja niiden perusteluilla
pyritään todellisuudessa peitellysti riidanalaisten päätösten perusteena olevan
taloudellisen arvioinnin perustan tarkistamiseen ja että päätöksiä ei
perustamissopimuksen 33 artiklan mukaan voida kumota tällä perusteella.
Perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla tehtyjen päätösten laillisuutta
tarkistettaessa on tutkittava vain, onko komissio tehnyt ilmeisen virheen
arvioidessaan hyväksyttyjen tukien tarpeellisuutta perustamissopimuksen
tavoitteiden saavuttamisen kannalta katsoen.
- 86.
- Riidanalaisilla päätöksillä pyritään komission mukaan siihen, että kapasiteetin
vähentämiseen perustuvilla rakenneuudistustoimenpiteillä annetaan asianomaisille
yrityksille terveet ja kannattavat rakenteet. Tuet ovat siis yhteisön tukia, koska ne
niiden avulla voidaan saavuttaa perustamissopimuksessa määritetyt tavoitteet ja ne
sopivat yhteen yhteisön teräsmarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kanssa.
Terästeollisuuden rakenneuudistuksiin myönnettäviä tukia koskevassa yhteisön
politiikassa on otettava myös huomioon tietyt perustamissopimuksen 3 artiklan c,
d, e ja g alakohdassa määritellyt sosiaaliset tavoitteet. Komissio on kriisiin
varautuessaan sovittanut työn jatkuvuuteen liittyvät vaatimukset yhteen
interventioiden rajoittamistarpeen ja tavanomaisten kilpailuolosuhteiden
ylläpitämistä koskevan tarpeen kanssa.
- 87.
- Tältä kannalta katsoen Cockerillin lausunnossa esitetty riidanalaisten päätösten
kritiikki perustuu komission mukaan terästeollisuusalan talouden puhtaasti
teoreettiseen erittelyyn sekä tosiasioiden puutteelliseen tuntemukseen. Lisäksi
lausunnossa jätetään ottamatta huomioon niiden tavoitteiden moninaisuus ja
erilaisuus, jotka komission on otettava huomioon.
- 88.
- Neuvosto yhtyy komission esittämään väitteeseen, jonka mukaan kantajan on
osoitettava, että kyseisten tukien myöntämistarvetta on arvioitu
perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta virheellisesti. Kantaja
ei ole neuvoston mukaan esittänyt tästä näyttöä.
- 89.
- Italian tasavalta yhtyy kaikkiin komission esittämiin väitteisiin ja niiden
perusteluihin. Se korostaa, että riidanalaisissa päätöksissä on otettu huomioon
yhteisön koko terästeollisuusalan vaikeudet. Päätösten tekemiseen liittyvien
olosuhteiden tai niiden sisällön perusteella ei voida todeta, että päätöksiin vaikutti
se, että asianomaiset yritykset ovat julkisia. Kantajan esittämä riidanalaisten
päätösten tavoitteita koskeva arvostelu ja perusteet, joilla se kiistää niiden
lainmukaisuuden, eivät ole seikkoja, jotka kuuluvat perustamissopimuksen
33 artiklassa määritetyn tuomioistuinten suorittaman valvonnan piiriin.
- 90.
- Espanjan kuningaskunnan mukaan komissio on yrittänyt sovittaa yhteen useita
oleellisia perustamissopimuksessa mainittuja tavoitteita pyrkien näiden yhteisön
terästeollisuuden kannalta oleellisten alojen tervehdyttämiseen. Toimenpiteiden
tarpeellisuuden harkitseminen ja näiden toimenpiteiden sisällön määrittäminen
kuuluvat yksinomaan komissiolle. Kantajan on näytettävä toteen ilmeinen virhe tai
harkintavallan väärinkäyttö kääntääkseen yhteisön toimielinten toimenpiteisiin
liittyvän laillisuusolettaman.
- 91.
- Ilva kiistää sen tavan, jolla British Steel käyttää Cockerillin lausunnossa esitettyjä
taloudellisia perusteita. Kantaja kiistää riidanalaisten päätösten sisältöä koskevissa
arvosteluissaan ne tosiseikat, joihin komissio oli perustanut arviointinsa. Yhteisön
tuomioistuin ei kuitenkaan voi harkita asiaa toimivaltaisen viranomaisen puolesta,vaan sen on riidanalaisten päätösten tekoaikana käytettävissä olleiden tietojen
perusteella vain tarkistettava, ettei ilmeistä virhettä ole tehty tai ettei harkintavaltaa
ole käytetty väärin. Lisäksi ja joka tapauksessa kantajan esittämät väitteet, joiden
mukaan Ilvalle myönnetyllä tuella ei saavuteta haluttuja tavoitteita, ovat
perusteettomia. Tämän tuen avulla saavutettava tuensaajayrityksen käyttökatteen
ja liikevaihdon välinen suhteellinen ero on sitä vastoin suurempi kuin Euroopassa
keskimäärin. Komission nimeämä riippumaton asiantuntija on laatimassaan
lausunnossa vahvistanut, että Ilva on käyttänyt asianmukaisesti saamansa tuen. Ilvan
elinkelpoisuus on siis palautettu sellaisella interventiolla, jonka avulla yhteisiä
teräsmarkkinoita suojataan alaa vaivaavan yleismaailmallisen kriisin seurauksilta.
Ilvan mukaan on myös syytä muistuttaa, että täytettyään ne edellytykset, jotka
komissio asetti tuen hyväksymiselle, Ilva on toteuttanut
rakenneuudistussuunnitelman kokonaisuudessaan ja tässä yhteydessä 100 prosenttia
Ilvan ja Acciai Speciali Ternin osakkeista on myyty yksityisille yrityksille. Sen
perustelun osalta, jonka mukaan Ilva voi edelleen myydä mihin hintaan tahansa
taatakseen toimintansa jatkuvuuden, väliintulija toteaa, että komission hyväksymää
tukea ei voida käyttää vilpilliseen kilpailuun ja että tätä tukea koskevan
riidanalaisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdassa määrätään perustamissopimuksen
60 artiklaan perustuvan tutkintamenettelyn aloittamisesta.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
SSAB Svenskt Stålin esittämien ETA-sopimukseen perustuvien uusien
perusteiden tutkittavaksi ottaminen
- 92.
- Ruotsalainen yritys SSAB Svenskt Stål, joka on British Steelin vaatimuksia tukeva
väliintulija, on esittänyt väliintulokirjelmässään ETA-sopimukseen perustuvia
perusteita; se on liittänyt nimittäin perustamissopimuksen 95 artiklan rikkomista ja
suhteellisuusperiaatteen sekä syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista koskevaan
kanneperusteeseen uuden perusteen, joka koskee ETA-sopimuksen 97 artiklassa
ja sitä seuraavissa artikloissa määrätyn menettelyn rikkomista, esittäen näin
vaatimuksen, johon kantaja ei ole vedonnut.
- 93.
- Väliintulijan mahdollisuutta vedota kumoamiskannetta koskevassa
oikeudenkäynnissä kantajan vaatimusten tueksi tiettyihin ETA-sopimuksen
määräyksiin, joihin kantaja itse ei ole vedonnut, on tarkasteltava yhteisön
oikeusjärjestyksen perusteiden kannalta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
katsoo siis tarpeelliseksi työjärjestyksen 113 artiklan perusteella tarkastella,
voidaanko SSAB Svenskt Stålin esittämät uudet perusteet tutkia.
- 94.
- EHTY:n tuomioistuimen perussäännön 34 artiklan toisen kohdan mukaan
väliintulokirjelmässä saadaan esittää vain jonkun asianosaisen vaatimuksia tukevia
vaatimuksia. Lisäksi työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohdan mukaan väliintulijan on
hyväksyttävä asia sellaisena kuin se on väliintulohetkellä.
- 95.
- Näiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien määräysten mukaan, sellaisina kuin
niitä on tulkittu edellä 70 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä, on kysyttävä,
pyritäänkö SSAB Svenskt Stålin esittämillä perusteilla, vaikka ne liittyvätkin
kantajan esittämiin perusteisiin, tosiasiallisesti muuttamaan oikeudenkäynnin
sisältöä, vai ovatko ne sitä vastoin pääasian kannalta hyväksyttäviä siten, että ne
voidaan tutkia.
- 96.
- Nyt esillä olevassa asiassa väliintulija väittää ETA-sopimuksen 97 artiklaa ja sitä
seuraavia artikloita rikotun. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että jos
tämä peruste katsottaisiin voitavan tutkia, oikeudenkäyntiä laajennettaisiin
sisällöllisesti, koska kyseessä on uusi ja itsenäinen kanneperuste; uusi se on siksi,
että se liittyy yksinomaan ETA-sopimuksen 97 artiklassa määrättyyn
päätöksentekomenettelyyn ja siksi, että kantaja ei ole missään kirjallisen käsittelyn
vaiheessa vedonnut siihen; itsenäinen se on siksi, että se ei millään tavoin liity
perustamissopimuksen 95 artiklan rikkomiseen eikä niiden perusperiaatteiden
loukkaamiseen, joihin kantaja viittaa. Tosiasiallisesti SSAB Svenkst Stål yrittää
esittää ETA-sopimuksen perusteella sovellettavien menettelysääntöjen rikkomista
koskevan uuden kanneperusteen, vaikka nyt esillä oleva asia liittyy oikeudellisesti
yksinomaan EHTY:n perustamissopimukseen.
- 97.
- Tästä seuraa, että SSAB Svenskt Stålin esittämiä perusteita ei voida tutkia, koska
ne eivät liity nyt esillä olevaan riita-asiaan.
Kanneperusteen perusteltavuus
- 98.
- Aluksi on muistutettava, että kuten on jo katsottu (ks. edellä 3955 kohta)
komissiolla on perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen alakohdan
perusteella toimivalta yhteisön tavoitteen saavuttamiseksi hyväksyä valtion tuki
yhteisössä aina, kun tämäntyyppisen toimenpiteen toteuttaminen on tarpeen
terästeollisuusalan taloudellinen tilanne huomioon ottaen.
- 99.
- Tämä edellytys täyttyy muun muassa silloin, kun kyseinen ala on joutunut
poikkeukselliseen kriisitilanteeseen. Tältä osin yhteisöjen tuomioistuin on
korostanut asiassa 214/83, Saksa vastaan komissio, 3.10.1985 antamassaan tuomiossa
(Kok. 1985, s. 3053, 30 kohta), terästeollisuudelle myönnettävien tukien ja tämän
teollisuuden vaatimien rakenneuudistusponnistusten läheistä yhteyttä silloin, kun
EHTY:n perustamissopimusta sovelletaan kriisiaikoina. Tätä sopimusta
sovellettaessa komissio arvioi vapaata harkintavaltaa käyttäen, ovatko
rakenneuudistustoimenpiteisiin liittyvät tuet yhteensopivia perustamissopimuksen
perusperiaatteiden kanssa.
- 100.
- Tässä tapauksessa ei ole kiistetty, että Euroopan terästeollisuus joutui 1990-luvun
alussa äkilliseen ja vakavaan kriisiin, joka johtui useasta samanaikaisesta tekijästä,
kuten kansainvälisen talouden taantumasta, perinteisten vientikanavien
sulkemisesta, kehitysmaiden terästeollisuusyritysten kilpailukyvyn äkillisestä
parantumisesta ja siitä, että öljyntuottajamaiden järjestön (OPEC) jäsenmaista
alettiin nopeasti lisääntyvässä määrin tuoda yhteisöön terästeollisuustuotteita. Tämä
kriisitilanne on syytä ottaa huomioon arvioitaessa nyt esillä olevassa asiassa, ovatko
kyseiset tuet perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa
edellytetyin tavoin tarpeellisia tämän sopimuksen perustavoitteiden saavuttamiseksi.
- 101.
- Riidanalaisten päätösten perusteluosan IV kohdasta käy selkeästi ilmi, että niillä
pyritään kyseisen jäsenvaltion terästeollisuusalan tervehdyttämiseen. CSI:lle
myönnettyjä tukia koskevan päätöksen mukaan Espanjan julkisen integroidun
terästeollisuuden rakenteellisella tervehdyttämisellä ja sen saattamisella
kannattavaksi edesautetaan perustamissopimuksen ja erityisesti sen 2 ja 3 artiklan
mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Ilvalle suunnattuja tukia koskevassa
päätöksessä 94/259/EHTY komissio esittää saman ajatuksen, käyttäen hieman
erilaista esitystapaa. Se toteaa, että Italian terästeollisuuden rakenteen
vahvistamisella ja sen saattamisella taloudellisesti elinkelpoiseksi edesautetaan
perustamissopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamista.
- 102.
- Tästä syytä on ensiksi tarkistettava, onko tämä tavoite perustamissopimuksen
mukainen ja toiseksi, oliko kyseisten tukien hyväksyminen tarpeen näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi.
- 103.
- Ensiksi sen kysymyksen osalta, pyritäänkö tuensaajayritysten tervehdyttämisellä
perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen, riidanalaisten päätösten
perusteluista ilmenee nimenomaisesti, että tämä tavoite on monitahoinen ja että se
voidaan jakaa useaan osaan. Kyseisillä tuilla pyritään helpottamaan julkisten
tuensaajayritysten yksityistämistä, tiettyjen laitosten lakkauttamista, ylikapasiteetin
vähentämistä ja työpaikkojen vähentämistä hyväksyttävissä olevalla tavalla (ks.
riidanalaisten päätösten perusteluosan II kohta). Näiden kaikkien osien
toteuttamisen tarkoituksena oli mahdollistaa kyseisten yritysten rakenteen
tervehtyminen ja kannattavuus.
- 104.
- Riidanalaisten päätösten tavoitteeseen sisältyy näin ollen tiivistetyssä muodossa
suuri määrä erilaisia tavoitteita, joiden osalta on tarkistettava, kuuluvatko ne
terästeollisuuden kriisi huomioon ottaen (ks. ed. 98100 kohta) niiden
perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden joukkoon, joihin
riidanalaisten päätösten perusteluissa erityisesti viitataan.
- 105.
- Tältä osin on syytä ensin muistuttaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti
komission tehtäviin kuuluu perustamissopimuksessa vahvistetut erilaiset tavoitteet
huomioon ottaen varmistaa näiden erilaisten tavoitteiden pysyvä yhteensovittaminen
ja että komission on tässä tarkoituksessa käytettävä harkintavaltaansa siten, että
yhteinen etu toteutuu (ks. asia 9/56, Meroni v. korkea viranomainen, tuomio
13.6.1958, Kok. 1958, s. 9 ja 43; asia 8/57, Groupement des hauts fourneaux et
aciéries belges v. korkea viranomainen, tuomio 21.6.1958, Kok. 1958, s. 223 ja 242,
ja yhdistetyt asiat 351/85 ja 360/85, Fabrique de fer de Charleroi et Dillinger
Hüttenwerke v. komissio, tuomio 29.9.1987, Kok. 1987, s. 3639, 15 kohta).
Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut erityisesti yhdistetyissä asioissa 154/78, 205/78,
206/78, 226/78, 227/78, 228/78, 263/78, 264/78, 31/79, 39/78, 83/79 ja 85/79,
Valsabbia ym. vastaan komissio, 18.3.1980 antamassaan tuomiossa (Kok. 1980,
s. 907, 55 kohta), että jos erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on
välttämätöntä normaalissa markkinatilanteessa, näin on sitä suuremmalla syyllä
kriisitilanteessa, jossa voidaan perustellusti ryhtyä sellaisiin erityisiin toimiin, joilla
poiketaan teräsmarkkinoiden toimintaa koskevista tavanomaisista säännöistä ja mitä
ilmeisimmin jätetään noudattamatta tiettyjä 3 artiklassa mainittuja tavoitteita,
vaikka vain sen c alakohdassa mainittu tavoite, jonka mukaan mahdollisimman
alhaisten hintojen toteuttamisesta on huolehdittava.
- 106.
- Nyt esillä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että
riidanalaisilla päätöksillä sovitetaan yhteen perustamissopimuksella vahvistetut
erilaiset tavoitteet, jotta pääasialliset intressit turvattaisiin.
- 107.
- Tiettyjen konsernien tervehdyttämiseen perustuvalla Euroopan terästeollisuuden
rationalisoinnilla, kannattamattomien tai kilpailukyvyttömien laitosten
lakkauttamisella, ylikapasiteetin vähentämisellä, Ilva-konsernin yksityistämisellä sen
elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja työpaikkojen kohtuullisella vähentämisellä,
joihin näillä päätöksillä pyritään, toteutetaan perustamissopimuksen mukaisia
tavoitteita ottaen huomioon terästeollisuusalan herkkyys ja se, että kriisin
jatkuminen tai jopa syventyminen olisi voinut aiheuttaa asianomaisten
jäsenvaltioiden taloudessa äärimmäisen vakavia ja pysyviä vaikeuksia. Ei ole
kiistetty, että tämä ala on olennaisen tärkeä useissa jäsenvaltioissa, koska
terästeollisuuslaitokset on sijoitettu alueille, joille on ominaista alityöllisyys ja koska
kysymyksessä ovat laajat taloudelliset intressit. Mahdollisista
lakkauttamispäätöksistä tai työpaikkojen vähentämistä koskevista päätöksistä tai
siitä, että yksityiset, vain markkinavoimien varassa toimivat yhtiöt olisivat ottaneet
valvontaansa kyseiset yritykset, olisi näissä olosuhteissa voinut ilman julkisen
viranomaisen tukitoimenpiteitä aiheutua erittäin vakavia yleiseen järjestykseen
liittyviä vaikeuksia, koska erityisesti työttömyysongelma olisi syventynyt ja uhannut
näin synnyttää hyvin vakavan taloudellisen ja sosiaalisen kriisitilanteen.
- 108.
- Näissä olosuhteissa riidanalaisilla päätöksillä pyritään perustamissopimuksen
2 artiklan toisessa kohdassa edellytetyin tavoin kiistämättömästi turvaamaan
jatkuva työllisyys ja huolehtimaan siitä, että jäsenvaltioiden taloudelle ei
aiheuteta olennaista ja jatkuvaa häiriötä, koska niillä pyritään ratkaisemaan
tällaiset vaikeudet kyseisiä tukia saavien terästeollisuusyritysten tervehdyttämisellä.
Lisäksi ne liittyvät 3 artiklassa määrättyihin tavoitteisiin, joiden mukaan on
huolehdittava sellaisten edellytysten ylläpitämisestä, jotka kannustavat yrityksiä
kehittämään ja parantamaan tuotantomahdollisuuksiaan (3 artiklan d alakohta)
ja edistettävä tuotannon tasaista laajentamista, nykyaikaistamista ja laadun
parantamista siten, että vältetään kilpailevia teollisuudenaloja vastaan tarkoitettuja
kaikkia suojatoimenpiteitä (3 artiklan g alakohta). Päätöksillä pyritään näetrationalisoimaan Euroopan terästeollisuutta erityisesti siten, että kannattamattomat
tai kilpailukyvyttömät laitokset lakkautetaan lopullisesti (esim. Bagnoli Italiassa ja
Avilés, Gijón, Biscaya sekä Ansiao Espanjassa) ja siten, että tiettyjen tuotteiden
tuotantokapasiteettia vähennetään pysyvästi (esim. Taranto Italiassa), jotta
ylikapasiteettitilanteeseen voidaan vaikuttaa (ks. riidanalaisten päätösten 2 artikla).
Yhdessä edellä mainittujen neljän muun yksittäisen päätöksen kanssa, joilla
hyväksyttiin valtion tuet ja jotka tehtiin samana päivänä, riidanalaiset päätökset
liittyvät terästeollisuusalan pysyvää rakenneuudistusta ja yhteisön
tuotantokapasiteetin vähentämistä koskevaan kokonaissuunnitelmaan (ks. edellä
46 kohta). Tässä tarkoituksessa on syytä korostaa, että kyseisillä tuilla ei pyritä
varmistamaan pelkästään sitä, että tuensaajayritykset yksinkertaisesti säilyvät elossa
mikä olisi yhteisen edun vastaista , vaan niillä pyritään palauttamaan niiden
elinkelpoisuus rajoittaen kuitenkin tukien kilpailuvaikutus mahdollisimman
vähäiseksi ja valvoen vilpitöntä kilpailua koskevien sääntöjen noudattamista
erityisesti Ilva-konsernin yksityistämistä koskevien edellytysten osalta.
- 109.
- Tästä seuraa, että riidanalaisilla päätöksillä pyritään yleisen edun turvaamiseen
perustamissopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Kantajan esittämä väite, jonka
mukaan päätöksillä ei pyritä tällaisten tavoitteiden toteuttamiseen, on tästä syystä
hylättävä.
- 110.
- Kun nyt on todettu riidanalaisilla päätöksillä pyrittävän perustamissopimuksen
mukaisiin tavoitteisiin, on seuraavaksi tarkistettava, olivatko päätökset tarpeen
näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on täsmentänyt
edellä mainitussa asiassa Saksa vastaan komissio antamassaan tuomiossa, komissio
ei voi missään tapauksessa hyväksyä sellaisten valtion tukien myöntämistä, jotka
eivät ole välttämättömiä perustamissopimuksessa tarkoitettujen tavoitteiden
saavuttamiseksi ja joilla aiheutetaan kilpailun vääristymistä yhteisillä
teräsmarkkinoilla (30 kohta).
- 111.
- Tältä osin on korostettava, että perustamissopimuksen 33 artiklan ensimmäisessä
kohdassa määrätään, että yhteisön tuomioistuin ei saa tutkia sitä taloudellisista
tosiseikoista tai olosuhteista johtuvan tilanteen arviointia, jonka perusteella komissio
on tehnyt päätöksensä tai antanut suosituksensa, ellei ole kanneltu siitä, että
komissio on käyttänyt harkintavaltaansa väärin taikka ilmeisesti jättänyt
noudattamatta tämän sopimuksen määräyksiä tai sen soveltamista koskevaa
oikeussääntöä.
- 112.
- Yhteisöjen tuomioistuin on valtion tukia koskevissa asioissa todennut, että
komissiolla on harkintavalta, jonka käyttäminen edellyttää taloudellisten ja
sosiaalisten arvioiden tekemistä yhteisön tasolla (asia 730/79, Philip Morris v.
komissio, tuomio 17.9.1980, Kok. 1980, s. 2671, 24 kohta; em. asia Matra v.
komissio ja yhdistetyt asiat T-244/93 ja T-486/93, TWD v. komissio, tuomio
13.9.1995, Kok. 1995, s. II-2265).
- 113.
- Nyt esillä olevan kanneperusteen osalta, joka edellyttää monitahoisen taloudellisen
ja teknisen arvioinnin suorittamista, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on
vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti siis vain tarkistettava, että tosiasiat ovat
aineellisesti oikeita ja ettei ilmeistä arviointivirhettä ole tehty (ks. asia T-17/93,
Matra Hachette v. komissio, tuomio 15.7.1994, Kok. 1994, s. II-595, 104 kohta; asia
T-9/93, Schöller v. komissio, tuomio 8.6.1995, Kok. 1995, s. II-1611, 140 kohta ja
asia T-266/94, Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomio 22.10.1996, Kok. 1996,
s. II-1399, 170 kohta).
- 114.
- Kun kantaja tässä tapauksessa perustelee väitettään, jonka mukaan CSI:lle ja Ilvalle
myönnetyt tuet eivät ole tarpeellisia, se korostaa erityisesti, että kaikki yritykset
palauttaa nyt kysymyksessä olevien yritysten elinkelpoisuus valtion tukien avulla
vääjäämättömästi epäonnistuvat ja aiheuttavat vakavia seurauksia
yhteismarkkinoiden yleiselle tasapainolle, kun aikaisemmat kokemukset ja
terästeollisuusalan tuotantokapasiteetin ylijäämä otetaan huomioon.
- 115.
- Tältä osin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että toisin
kuin kantaja väittää, riidanalaisten päätösten tausta ja perustelut osoittavat, että
Euroopan terästeollisuuden silloista kriisitilannetta ja asianmukaisimpia keinoja
siihen varautumiseksi on selvitetty perinpohjaisesti. Komissio oli antanut
tutkimusten suorittamista koskevan valtuutuksen riippumattomalle Braun-nimiselle
asiantuntijalle, jonka tehtäviin kuului laatia esitys terästeollisuusalan yritysten
lakkauttamishankkeista ja jonka laatima lausunto esitettiin 29.1.1993. Tässä
lausunnossa vahvistettiin ne tiedot, jotka sisältyivät komission 23.11.1992 neuvostolle
ja parlamentille antamaan tiedonantoon (ks. edellä 4 kohta). Lisäksi asiakirjoista
ja komission vastauksista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin
kysymyksiin (ks. edellä 15 kohta) ilmenee, että tämä toimielin tutki huolellisesti ja
ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella ne rakenneuudistussuunnitelmat, jotka
liittyivät kyseisten jäsenvaltioiden suunnittelemiin tukihankkeisiin, selvittääkseen,
olivatko suunnitelmat riittävän tehokkaita varmistamaan tuensaajayritysten
elinkelpoisuuden (kunkin riidanalaisen päätöksen perustelujen III kohta).
- 116.
- Kantaja ei myöskään esitä mitään konkreettista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin
olettaa, että komissio on tehnyt ilmeisen virheen arvioidessaan kyseisten tukien
tarpeellisuutta ja erityisesti sitä, voidaanko tuilla helpottaa tuensaajayritysten
tervehdyttämistä.
- 117.
- Näin kantaja esittää vain arvailuja ja oletuksia, kun se väittää aikaisempien tukien
olleen tehottomia ja toteaa, että kyseisillä tuilla ei todennäköisesti voida saavuttaa
haluttuja tavoitteita. Sillä, että yritetään heijastaa tulevaisuuteen menneisyydessä
saatuja tuloksia tutkimatta syvällisesti niitä konkreettisia edellytyksiä, jotka
riidanalaisissa päätöksissä on asetettu tuensaajayritysten rakenneuudistuksen
toteuttamiselle näiden yritysten elinkelpoisuuden tai kannattavuuden
varmistamiseksi, ei voida näyttää toteen sitä, että komissio ei olisi ottanut huomioon
perustamissopimusta.
- 118.
- Kantajan esittämät väitteet, jotka liittyvät Ilvalle ja CSI:lle vuosina 1992 ja 1993
aiheutuneeksi väitettyihin ennalta-arvaamattomiin tappioihin ja terästeollisuusalalle
ominaiseen liialliseen tuotantokapasiteettiin, ovat myöskin täysin perusteettomia.
Kantaja jättää nimittäin ottamatta huomioon ne varotoimet, joihin komissio on
ryhtynyt riidanalaisissa päätöksissä varmistaakseen Ilvan ja CSI:n elinkelpoisuuden
ja jotka koskevat erityisesti näiden yritysten velkaantumisen estämistä (ks.
riidanalaisten päätöksen perusteluosan II kohta), mutta joilla rahoituksen
rakenneuudistukseen myönnetään vain juuri tarvittavat määrät, jotta kaupan
edellytykset yhteisössä [eivät muuttuisi] yhteisen edun vastaisella tavalla, kun
otetaan erityisesti huomioon terästeollisuusmarkkinoiden nykyiset vaikeudet
(riidanalaisten päätösten perusteluosan VI kohta). Tämän huomioon ottaen
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että estääkseen tuensaajayrityksiä
saamasta perusteetonta etua suhteessa toisiin alan yrityksiin, komissio kiinnittää
riidanalaisissa päätöksissä erityistä huomiota siihen, etteivät kyseisten yritysten
nettorahoituskustannukset heti aluksi ole alle 3,5 prosenttia (Acciai Speciali Ternin
osalta alle 3,2 prosenttia) niiden vuosittaisesta liikevaihdosta, mikä tämän
toimielimen käsityksen mukaan, jota kantaja ei ole kiistänyt, vastaa yhteisön
terästeollisuusyritysten nykyistä keskiarvoa. Yleisemmin ottaen riidanalaisten
päätösten 2 artiklassa asetetaan tietyt edellytykset, joilla pyritään takaamaan, että
rahoitustukena myönnetään vain juuri tarvittava määrä. Nämä seikat huomioon
ottaen ne kantajan esittämät väitteet ja niiden perustelut, joilla se pyrkii
osoittamaan, että kyseisillä tuilla mahdollistetaan yksinomaan se, että tuensaajat
voivat nykyisessä ylikapasiteettitilanteessa myydä tuotteensa tuotantokustannuksia
alempaan hintaan, ovat täysin perusteettomia.
- 119.
- Lisäksi tiedonannoista, joita komissio on antanut neuvostolle riidanalaisten
päätösten tekomenettelyn aikana, ilmenee, että vastaajana oleva toimielin on
tutkinut perinpohjaisesti kyseisten tuensaajayritysten elinkelpoisuuden edellytykset.
CSI:n osalta (päätös 94/258/EHTY) komissio on Espanjan hallituksen
tiedoksiantaman rakenneuudistussuunnitelman elinkelpoisuutta arvioidessaan
käyttänyt toimintaan liittyvää perustetta, jonka mukaan a steel undertaking cannot
hope to attain lasting financial viability if it cannot achieve, under normal market
conditions, an annual gross operating result of 13,5 % of turnover
(terästeollisuusyritys ei voi saavuttaa vakaata rahoitusasemaa, jollei sen
kokonaiskäyttökate normaaleissa markkinaolosuhteissa ole 13,5 prosenttia
liikevaihdosta)(CSI:n rakenneuudistusta koskeva komission 5.11.1992 neuvostolle
antama tiedonanto SEC/92/1916 lopull., vastaajan vastauksen liite 9, s. 11,
5.1. kohta). Komission esittämässä Atkinsin asiantuntijalausunnossa todetaan tämän
perusteen nojalla, että Espanjan hallituksen tukiohjelmalla voidaan palauttaa CSI:n
elinkelpoisuus viimeistään vuoden 1996 loppuun mennessä, jos oletetaan, että
litteiden tuotteiden myynti on 3 274 miljoonaa tonnia ja pitkien tuotteiden ja
peltituotteiden myynti 1 250 miljoonaa tonnia. Siinä päädytään siihen, että on an
estimated turnover of 303 171 billions pesetas (2.2.BECU) the company should
return to positive operating results in 1996, with a gross operating return of 17%,
financial charges of 5 % over sales, depreciation of 10 % and a net return of 2%
(arviolta 303 171 miljoonan Espanjan pesetan (2,2 miljardia ecua) liikevaihdolla
yrityksen pitäisi vuonna 1996 saavuttaa positiivinen käyttökate, jolloin
kokonaistoiminnan ylijäämä on 17 prosenttia, rahoituskulut 5 prosenttia myynnistä,
lainanlyhennykset 10 prosenttia ja nettokate 2 prosenttia).
- 120.
- Ilvan tilanteen osalta sisältyy komission 15.12.1993 neuvostolle ja EHTY:n neuvoa-antavalle komitealle antaman tiedonannon SEC/93/2089 lopull. 2 kappaleeseen,
jolla pyydetään neuvoston yksimielistä puoltavaa lausuntoa ja neuvoa-antavan
komitean lausuntoa perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella, analyyttinen
kuvaus niistä yritysten (ILP ja AST) elinkelpoisuusnäkymistä, jotka seuraavat Ilva-konsernin yksityistämisestä (2.5 ja 2.6 kohta) ja jotka neuvosto oli hyväksynyt, ja
siinä viitataan riippumattoman asiantuntijan tehtävään yksilöidä the hot-rolling
mills which could be closed without jeopardizing the viability of either of the new
companies, be it ILP or AST (ne kuumavalssaamot, jotka voitaisiin lakkauttaa
vaarantamatta kummankaan uuden yrityksen elinkelpoisuutta, olipa kyse sitten
ILP:stä tai AST:stä; em. päätöksen 2.9 kohta). Kyseisestä asiakirjasta ilmenee, että
asiantuntija otti huomioon kuusi erilaista lakkauttamiseen ja kapasiteetin
vähentämiseen perustuvaa vaihtoehtoa, joista Italian hallitus omaksui järjestyksessä
toisen. Vaihtoehtoa 2 kuvataan seuraavasti: eliminating one of the four reheating
furnaces belonging to the no 1 mill and one of the three furnaces belonging to the
sheet mill at Taranto and closing down completly the facilities at Bagnoli
(hävitetään yksi neljästä valssaamoon nro 1 kuuluvista lämmitysuuneista ja yksi
kolmesta Tarantossa olevista peltivalssaamoon kuuluvista uuneista ja lakkautetaan
kokonaan Bagnolin laitokset; em. päätöksen 2.9 kohta). Näiden seikkojen
perusteella komissio katsoi, että ILP ja AST ovat elinkelpoisia. Ottaen perusteeksi
kriteerin, jonka mukaan teräteollisuusyritys tulee elinkelpoiseksi, if it is able to
show a return on its equity capital in the range of 1 1,5% of turnover (jos se
kykenee näyttämään, että sen pääomakanta on 1 1,5 prosenttia liikevaihdosta;
em. päätöksen 3.3.2 kohta, s. 20) komissio korosti, että ILP:n voitot olivat 1,4
1,5 prosentin luokkaa liikevaihdosta, vaikka rahoituskulujen piti lisääntyä. ILP:n ja
AST:n elinkelpoisuutta vaarantamattomien tuotantotasojen osalta kyseisen
asiakirjan 2.5 ja 2.6 kohdassa (s. 58) on analysoitu taloudelliselta kannalta niitä
edellytyksiä, jotka ovat välttämättömiä, jotta tyydyttävään tilanteeseen voitaisiin
päästä viimeistään vuoden 1996 loppuun mennessä; näitä tuloksia on käytetty
laadittaessa riidanalaisen päätöksen 2 artiklaa.
- 121.
- Sen kantajan esittämän perustelun osalta, jonka mukaan komissio olisi voinut
käyttää tukien sijasta muita vähemmän vääristymistä aiheuttavia keinoja
palauttaakseen kyseisten yritysten elinkelpoisuuden, mikä kantajan mukaan osoitti,
että nämä tuet eivät olleet tarpeellisia, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinkatsoo että vaikka oletettaisiinkin, että vaihtoehtoisia menettelytapoja olisi voitu
käyttää ja soveltaa käytännössä, mitä ei ole osoitettu, tällaisten vaihtoehtojen
olemassaolo ei yksinään riitä tekemään riidanalaisista päätöksistä lainvastaisia,
koska komission valitsemassa ratkaisussa ei ole ilmeistä harkintavirhettä eikä
harkintavaltaa sen osalta ole käytetty väärin. Ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen tehtäviin ei kuulu valvoa komission tekemän valinnan
asianmukaisuutta, koska tällöin se arvioisi tosiseikkoja tämän toimielimen puolesta.
- 122.
- Edellä esitetystä seuraa, että kantaja ei esitä yhtään sellaista vakuuttavaa
perustelua, jonka nojalla voitaisiin katsoa, että riidanalaiset päätökset on tehty
perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen alakohdan vastaisesti
erityisesti harkittaessa kyseisten tukien hyväksymisen tarpeellisuutta
perustamissopimuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta.
- 123.
- Tästä seuraa, että riidanalaiset päätökset eivät ole lainvastaisia EHTY:n
perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja toisen kohdan väitetyn
rikkomisen perusteella.
Suhteellisuusperiaatteen ja syrjintäkiellon periaatteen rikkomista koskeva väite
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 124.
-
Kantaja korostaa syrjintäkiellon periaatteen osalta, että hyväksyessään valtion
tukien myöntämisen tiettyjen jäsenvaltioiden julkisille yrityksille, komissio on
antanut rajoitetuille joukolle yrityksiä mahdollisuuden tehdä rakenneuudistus
julkisin varoin, kun taas toisten yritysten, kuten kantajan, on täytynyt käyttää tätä
varten omia varojaan. Riidanalaiset päätökset on näin ollen tehty yksinomaan
kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluvien yritysten hyväksi niiden kanssa kilpailevien
yksityisten yritysten tai muiden jäsenvaltioiden yritysten etuja vahingoittaen.
Syrjintäkiellon periaate edellyttää, että toisiinsa verrattavissa tilanteissa ei saada
menetellä eri tavalla ja että erilaisissa tilanteissa ei menetellä samalla tavalla, ellei
tällaista eroa voida objektiivisesti perustella. Periaate edellyttää erityisesti, että
julkisen alan ja yksityisen alan välillä ei tehdä minkäänlaista eroa. Yhteisöjen
tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan komissiolla ei ole oikeutta hyväksyä tukia,
joiden myöntämisellä voidaan ilmeisesti syrjiä julkista tai yksityistä alaa, sillä
tällaisessa tapauksessa tukien myöntämisellä aiheutetaan kilpailun vääristymistä
yhteisen edun vastaisella tavalla (ks. tältä osin asia 304/85, Falck v. komissio,
tuomio 24.2.1987, Kok. 1987, s. 871). British Steelin mukaan riidanalaisiin
päätöksiin sisältyy toinenkin syrjivä tekijä, sillä päätökset on tehty sellaisten yritysten
hyväksi, jotka olivat laiminlyöneet ryhtyä radikaaliin rakenneuudistukseen ja
sellaisten yritysten vahingoksi, jotka olivat siihen jo ryhtyneet.
- 125.
- Riidanalaisilla päätöksillä loukataan lisäksi suhteellisuusperiaatetta sellaisena kuin
yhteisön tuomioistuin on sen määritellyt. Komission käyttämät keinot eivät näet sovi
yhteen tavoiteltujen päämäärien merkittävyyden kanssa eivätkä ole tarpeellisia
niiden saavuttamiseksi. Lisäksi kantajan mukaan riidanalaisiin päätöksiin sisältyvä
syrjivä tekijä ei ollut vain itsenäinen kumoamisperuste, vaan myös tärkeä todiste
siitä, että riidanalaisilla päätöksillä loukataan suhteellisuusperiaatetta, koska niillä
asetetaan kantajan kanssa samanlaisessa tilanteessa olevat yritykset epäedulliseen
kilpailuasemaan, joka on täysin epäsuhteessa komission ilmoittamaan tavoitteeseen
nähden, vaarantaen näin markkinoiden tasapaino.
- 126.
- Komissio väittää neuvoston tukemana, että sen ei voida katsoa syyllistyneen
syrjintään, sillä kyseisten jäsenvaltioiden kuuluu ehdottaa valtion tuen myöntämistä.
Joka tapauksessa se seikka, että tuet yksittäistapauksessa myönnetään julkisille eikä
yksityisille yrityksille, ei välttämättä merkitse sitä, että syrjintäkiellon periaatetta
loukataan. Vaikka myönnettäisiinkin, että riidanalaisilla päätöksillä suositaan
yrityksiä, jotka eivät olleet varautuneet rakenneuudistukseen, tuet eivät ole yhteisön
oikeudessa tarkoitetulla tavalla syrjiviä, koska kilpailu ei niiden vaikutuksesta
vääristy yhteisen edun vastaisella tavalla. Kantaja ei ole siis osoittanut, että
riidanalaisilla päätöksillä vääristetään kilpailua. Lisäksi komissio muistuttaa, että
British Steelistä on vasta viime aikoina tullut yksityinen yritys ja että se on saanut
vuosina 19811985 tukia, joiden avulla se on yksityistetty ja sen rakenne on
tervehdytetty ja tehty kannattavaksi. Kantajan esittämässä toteamuksessa, jonka
mukaan sen on täytynyt suorittaa rakenneuudistukset omilla varoillaan, ei siis oteta
huomioon sen omaa lähihistoriaa. Käytännössä suhteellisuusperiaatteen
loukkaamista koskevalla kanneperusteella ei lisätä mitään kantajan esittämiin niihin
väitteisiin ja niiden perusteluihin, jotka koskevat riidanalaisten päätösten tekemisen
tarpeellisuutta perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella.
- 127.
- Italian tasavallan mukaan riidanalaiset päätökset ovat säännönvastaisia vain, jos
niillä pyritään syrjimään tiettyjä yrityksiä toisiin yrityksiin nähden myöntämällä niille
erilainen kohtelu samanlaisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Asiayhteydestä, jossa
päätökset on tehty ja niiden sisällöstä ei kuitenkaan ilmene mitään sellaista seikkaa,
jonka perusteella voitaisiin todeta, että niihin on ratkaisevasti vaikuttanut se, että
asianomaiset yritykset ovat julkisia yrityksiä ja että päätökset olisivat olleet erilaisia,
jos kyse olisi ollut yksityisistä yrityksistä.
- 128.
- Espanjan kuningaskunta myöntää samoin, että komissio ei voi hyväksyä tukia, joilla
ilmeisesti syrjitään julkista tai yksityistä alaa. Näin ei ollut käynyt nyt esillä olevassa
asiassa. Tässä tapauksessa kyseisiä yrityksiä eli British Steelia ja SCI:ia ei aseteta
samanlaiseen asemaan, koska tukien myöntäminen velvoittaa viimeksi mainitun
ryhtymään kapasiteetin vähentämiseen kun taas ensin mainittu ei osallistu uuteen
rakenneuudistusponnistukseen. Suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevan
väitteen osalta kantaja ei ole millään tavoin osoittanut, että komission käyttämät
keinot ovat suhteettomia tavoiteltaviin päämääriin nähden. Kyseisten tukien
hyväksyminen on osa yhteisön strategiaa, jolla pyritään vastaamaan
terästeollisuusalan kriisiin.
- 129.
- Ilva korostaa, että komissio oli ilmoittanut yhteisön yrityksille
rakenneuudistussuunnitelmasta, jonka se aikoi toteuttaa, pyytäen, että jokainen
niistä osallistuisi yleiseen kapasiteetin vähentämisponnistukseen, jotta Euroopan
terästeollisuuden todellinen uudelleenorganisointi saataisiin toteutettua. Komissio
ei siis ollut suosinut Ilvaa tämän kilpailijoiden vahingoksi, vaan se oli hyväksynyt
tuet edellyttäen, että sitoumuksia noudatetaan tarkasti. Näin ollen ei voida puhua
syrjintäkiellon periaatteen loukkaamisesta, sillä erilaisia tilanteita oli arvioitu eri
tavoin.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 130.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo soveliaaksi tutkia ensin väitettä,
jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta ei ole otettu huomioon ja tämän jälkeen
väitettä, joka koskee syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista.
- 131.
- Suhteellisuusperiaatteen huomiotta jättämistä koskevassa väitteessään kantaja
toteaa, että kyseiset tuet ovat suhteettomia niiden tavoitteeseen nähden. Kantaja
toteaa pääasiallisesti, että riidanalaisilla päätöksillä ei aseteta riittäviä kapasiteetin
vähentämistä koskevia velvoitteita tuensaajayrityksille vastikkeeksi niistä
taloudellisista eduista, joita nämä yritykset ovat kyseisistä tuista saaneet ja siitä
kilpailun vääristymisestä, joka tästä seuraa.
- 132.
- Perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan komission niissä
tapauksissa, joista ei määrätä tässä sopimuksessa, tekemien päätösten on oltava
perustamissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisia; 5 artiklassa määrätään, että
komission on toteutettava päämääränsä puuttumalla asioihin rajoitetusti. Tätä
viimeksi mainittua määräystä on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan
suhteellisuusperiaatetta (ks. tämänsuuntaisesti asia 31/59, Acciaieria e Tubificio di
Brescia v. korkea viranomainen, tuomio 4.4.1960, Kok. 1960, julkisasiamies
Roemerin ratkaisuehdotus, s. 151, kappale B.I.a., s. 189).
- 133.
- Yhteisöjen tuomioistuin on katsonut valtion tukia koskien edellä mainitussa asiassa
Saksa vastaan komissio, että komissio ei voi hyväksyä sellaisen tuen myöntämistä,
jotka voivat aiheuttaa kilpailun vääristymistä teräksen yhteismarkkinoilla
(30 kohta). Samaan tapaan se totesi asiassa 15/57, Compagnie des Hauts
Fourneaux de Chasse v. korkea viranomainen, 13.6.1958 antamassaan tuomiossa
(Kok. 1958, s. 155 ja 187), että tällä toimielimellä on velvollisuus toimia
varovaisesti ja puuttua asioihin vasta punnittuaan huolellisesti kyseisiä intressejä ja
rajoitettuaan ulkopuolisille aiheutuviksi ennakoidut vahingot mahdollisimman
vähäisiksi.
- 134.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissiolla on tällä alalla sille kuuluvan
poliittisen vastuun laajuinen harkintavalta (ks. asia C-8/89, Zardi, tuomio
26.6.1990, Kok. 1990, s. I-2515, 11 kohta). Tästä seuraa, että komission päätös voi
olla lainvastainen vain, jos se on tavoitteen kannalta selvästi epäasianmukainen
tai suhteeton (ks. asia 179/84, Bozzetti, tuomio 9.7.1985, Kok. 1985, s. 2301 ja asia
265/87, Schräder, tuomio 11.7.1989, Kok. 1989, s. 2237, 22 kohta).
- 135.
- Nyt esillä olevassa asiassa on syytä korostaa aluksi, että kyseiset tuet
myötävaikuttavat tiettyjen perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen siten,
että niillä palautetaan tuensaajayritysten elinkelpoisuus ja että ne olivat tässä
suhteessa tarpeellisia, kuten jo on katsottu (ks. edellä 98123 kohta). Edellä
mainitun oikeuskäytännön perusteella ja toisin kuin kantaja väittää, nämä tuet eivät
ole epäasianmukaisia suhteessa niihin taloudellisiin ja sosiaalisiin päämääriin, joihin
tällä elinkelpoisuuden palauttamisella pyritään. Jotta kuitenkin riidanalaisia
päätöksiä voitaisiin pitää suhteellisuusperiaatteen mukaisina, on vielä tarkistettava,
ovatko näissä päätöksissä tuensaajayrityksille asetetut lakkauttamisvelvollisuus ja
kapasiteetin vähentämisvelvollisuus asianmukaisia vastikkeita hyväksytyille tuille.
- 136.
- Tässä tarkoituksessa on syytä muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuimen
oikeuskäytännön mukaan tukien määrän ja poistettavan tuotantokapasiteetin
merkittävyyden välistä tarkkaa määrällistä suhdetta ei voida määrittää (ks. tältä
osin em. asia Saksa v. komissio, tuomion 33 kohta). Sitä vastoin tekijöihin, jotka
vaikuttavat myönnettäväksi aiottujen tukien tarkkaan määrään, eivät koostu
pelkästään poistettavan tuotantokapasiteetin tonnimäärästä, vaan ne sisältävät myös
muita yhteisön alueelta toiselle vaihtelevia tekijöitä, kuten
rakenneuudistusponnistelut, alueelliset ja sosiaaliset terästeollisuuden kriisin
aiheuttamat ongelmat, tekninen kehitys ja yritysten sopeutuminen markkinoiden
vaatimuksiin (saman tuomion 34 kohta). Tästä seuraa, että komission arviointia ei
voida tarkistaa yksinomaan taloudellisten perusteiden nojalla. Komissio voi
perustellusti ottaa huomioon laajan joukon poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia
seikkoja, kun se käyttää perustamissopimuksen 95 artiklaan perustuvaa
harkintavaltaansa.
- 137.
- Nyt esillä olevassa asiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että
komissio korostaa CSI:tä koskevan päätöksen 94/258/EHTY perusteluosan
IV kohdassa tarvetta määrätä asianmukaisista vastikkeista, jotka ovat oikeassa
suhteessa poikkeuksellisesti hyväksyttyyn tukeen nähden, jotta yritykset
osallistuisivat täysipainoisemmin tällä sektorilla vaadittaviin rakenteellisiin
järjestelyihin. Lisäksi tämän päätöksen perustelujen VI kohdassa todetaan, että
välttämätöntä ei ole vain se, että hyväksytyn tuen avulla voidaan palauttaa
yhtiö kannattavaksi vuoden 1996 loppuun mennessä, vaan lisäksi tuen määrä onrajoitettava vain tarpeelliseen määrään. Tässä yhteydessä on myös valvottava, että
yritys ei rahoitusta koskevien rakenneuudistustoimenpiteiden perusteella saa
perusteetonta etua muihin alan yrityksiin nähden . Ilvaa koskevan päätöksen
94/259/EHTY perusteluosan V ja VI kohdassa komissio toteaa, että jotta
kilpailuun kohdistuvat vaikutukset voitaisiin rajoittaa mahdollisimman vähäisiksi on
tärkeää, että Italian julkinen terästeollisuus myötävaikuttaa määräävällä tavalla tällä
alalla vielä tarvittavaan rakenteelliseen järjestelyyn vähentämällä kapasiteettia tuen
vastikkeeksi ja että toimintatuki on rajoitettava vain tarpeelliseen määrään.
Kahden riidanalaisen päätöksen perusteluissa on näin ollen perusteltu ne kriteerit,
joita on käytetty toteutettavan kapasiteettivähennyksen määrittämisessä. Ilvan osalta
kyse on kapasiteetin vähentämisestä 1,7 miljoonalla tonnilla vuodessa Tarantossa
siten, että useita lämmitysuuneja puretaan ja Bagnolin laitokset lakkautetaan
kokonaan. CSI:tä koskevassa päätöksessä edellytetään, että kapasiteettia
vähennetään Avilesissa ja Biscayessa 2,3 miljoonalla valurautatonnilla, Gijónissa ja
Biscayessa 1,423 miljoonalla raakaterästonnilla ja Ansiaossa 2,3 miljoonalla
kuumavalssatulla teräsverkkotonnilla. Lisäksi näiden kahden päätöksen 1 artiklan
3 kohdassa täsmennetään, että tukia ei saada käyttää epälojaaliin kilpailuun, ja
että jos näin tapahtuu, komissio voi vaatia, että tukien maksaminen lopetetaan tai
että jo maksetut tuet palautetaan tällaisesta menettelystä mahdollisesti määrättävien
seuraamusten tätä estämättä (kyseisten päätösten 6 artiklan 1 kohta).
- 138.
- Muutoin on syytä korostaa, että kantaja ei esitä konkreettisia perusteita
osoittaakseen, että riidanalaisissa päätöksissä edellytetyt laitosten lakkauttamiset
ovat riittämättömiä, kun niitä verrataan hyväksytyn tuen merkittävyyteen ja
tavoiteltaviin päämääriin.
- 139.
- Näissä olosuhteissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että minkään
seikan perusteella ei voida katsoa, että komissio ei asettanut kyseisille
tuensaajayrityksille asianmukaisia edellytyksiä näin myönnetyn edun vastikkeeksi,
jotta nämä yritykset myötävaikuttaisivat koko kyseisen alan rakenneuudistukseen
ja kapasiteetin vähentämiseen perustamissopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
- 140.
- Tästä seuraa, että väite, jonka mukaan suhteellisuusperiaatetta ei ole otettu
huomioon, on perusteeton.
- 141.
- Sen väitteen osalta, joka koskee syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista, on
muistutettava, että perustamissopimuksen 4 artiklan b alakohdan mukaan
toimenpiteet ja menettelyt, jotka syrjivät tuottajia ovat teräksen
yhteismarkkinoille soveltumattomia ja sen vuoksi ne kielletään yhteisössä.
- 142.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan syrjintää tapahtuu silloin kun toisiinsa
verrattavissa olevissa tilanteissa menetellään eri tavoin ja kun tietyt toimijat
asetetaan näin epäedullisempaan asemaan kuin toiset, vaikka tällaista erilaista
menettelytapaa ei voida perustella riittävillä objektiivisilla eroavuuksilla (ks. asia
250/83, Finsider v. komissio, tuomio 15.1.1985, Kok. 1985, s. 131, 8 kohta).
Yhteisöjen tuomioistuin on todennut erityisesti terästeollisuuden tukien osalta, että
jos hyväksymispäätöksellä annetaan joko erilaisia etuja samassa tilanteessa oleville
terästeollisuusyrityksille tai samanlaisia etuja täysin erilaisissa tilanteissa oleville
terästeollisuusyrityksille (em. asia Saksa v. komissio, tuomion 36 kohta), tämä ei
ole yhdenvertaista kohtelua ja on siis syrjintää.
- 143.
- Tukien alalla on kysymystä julkisen ja yksityisen alan syrjinnästä tutkittu EHTY:n
perustamissopimukseen liittyen edellä mainitussa asiassa Falck vastaan komissio.
Korostettuaan, että vastuu tuen myöntämisestä kuuluu ensisijassa kyseiselle
hallitukselle, yhteisöjen tuomioistuin tarkensi komission asemaa seuraavasti: On
totta, että vaikka kaikilla tukitoimilla voidaan suosia yhtä yritystä toiseen
nähden, komissio ei voi kuitenkaan hyväksyä tukia, joiden myöntämisellä
saatettaisiin syrjiä julkista tai yksityistä alaa. Tällaisessa tapauksessa kyseisten tukien
myöntämisellä aiheutettaisiin nimittäin kilpailun vääristymistä yhteisen edun
vastaisella tavalla (27 kohta).
- 144.
- Jotta nyt esillä olevassa asiassa voidaan määrittää, ovatko riidanalaiset päätökset
syrjiviä, on syytä tarkistaa, aiheutetaanko niillä kilpailun vääristymistä yhteisen edun
vastaisella tavalla.
- 145.
- Tässä tarkoituksessa on ensin syytä todeta, että kantaja ei esitä mitään konkreettisia
perusteluja osoittaakseen, että riidanalaisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa kilpailun
edellytyksiin yhteisen edun vastaisella tavalla ja että ne tästä syystä johtavat
yksityisten yritysten ilmeiseen syrjintään.
- 146.
- Tältä osin, kuten Italian hallitus toteaa, siitä tilanteesta, jossa päätökset on tehty,
ja itse päätöksistä ei ilmene mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin
todeta, että niihin on määräävästi vaikuttanut se olosuhde, että tuensaajayritykset
olivat julkisia yrityksiä ja että tästä syystä päätökset olisivat olleet erilaisia, jos kyse
olisi ollut yksityisistä yrityksistä. Jos komissio ei olisi hyväksynyt kyseisiä tukia, siksi
että kyseiset yritykset ovat julkisia, se olisi tällöin jättänyt ottamatta huomioon
julkisten ja yksityisten yritysten yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen.
- 147.
- Lisäksi on todettava, että kuten jo on todettu (ks. edellä 131139 kohta)
kyseisille tuensaajayrityksille myönnetyt edut ovat oikeassa suhteessa haluttuihin
tavoitteisiin nähden erityisesti, kun näille yrityksille asetetut velvoitteet otetaan
huomioon (laitosten lakkauttaminen ja tuotantokapasiteetin vähentäminen). Lisäksi
riidanalaisista päätöksistä aiheutuva kilpailun vääristyminen rajoittuu vain
välttämättömään (ks. edellä 118 kohta) ja sitä voidaan perustella näiden päätösten
tavoitteella tuensaajayritysten terveen ja kannattavan rakenteen palauttaminen
, joka on katsottu yhteensopivaksi perustamissopimuksen kanssa (ks. edellä
103108 kohta). Lopuksi näiden päätösten 1 artiklan 3 kohdassa lausutaan, että
tukia ei saa käyttää epälojaaliin kilpailuun. Komissio voi päätösten 6 artiklan
1 kohdan perusteella vaatia kyseisten tukien maksamisen lopettamista tai niiden
maksamista takaisin, jos jotakin näistä velvoitteista rikotaan (ks. edellä 137 kohta).
- 148.
- Näissä olosuhteissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että komissio
on toiminut yhteisen edun mukaisesti arvioidessaan asiaan vaikuttavia erilaisia
intressejä ja valvoessaan, että tärkeimpiä intressejä suojellaan, välttäen
aiheuttamasta epäsuotuisia seurauksia muille taloudellisille toimijoille siinä määrin
kuin se riidanalaisten päätösten kohteen ja tavoitteen huomioon ottaen on ollut
mahdollista.
- 149.
- Tämä näkemys on yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen, sillä tämä
on katsonut asiassa Valsabbia vastaan komissio antamansa tuomion 49 kohdassa
seuraavaa: On totta, että komissiolla on perustamissopimuksen 3 artiklan nojalla
velvollisuus toimia yhteisen edun mukaisesti, mutta tämä ei tarkoita sitä, että sen
olisi toimittava poikkeuksetta kaikkien oikeussubjektien eduksi, sillä komissiolla ei
ole asemansa perusteella velvollisuutta toimia vain sillä edellytyksellä, että
kenenkään etuihin ei puututa. Sitä vastoin sen on toimittava eri etuja arvioiden ja
välttäen vahingollisia vaikutuksia, jos tehtävä päätös sen kohtuudella sallii. Komissio
voi yhteisen edun nimissä käyttää päätösvaltaansa olosuhteiden edellyttämällä
tavalla jopa tiettyjen yksittäisten etujen haitaksi.
- 150.
- Tästä seuraa, että kantajan esittämä väite, jonka mukaan riidanalaisilla päätöksillä
loukataan syrjintäkiellon periaatetta, on hylättävä.
Olennaisten menettelymääräysten rikkomista koskeva neljäs kanneperuste
- 151.
- British Steel väittää, että riidanalaisia päätöksiä tehtäessä on rikottu olennaisia
menettelymääräyksiä. Tämä kanneperuste voidaan jakaa kolmeen osaan, joista
ensimmäinen koskee riittämättömiä perusteluja, toinen kontradiktorisen menettelyn
laiminlyöntiä ja kolmas neuvoston yksimielisen puoltavan lausunnon vastaisuutta.
Riittämättömiä perusteluja koskeva väite
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 152.
- British Steel väittää SSAB Svenskt Stålin tukemana, että komissio on rikkonut
perustamissopimuksen 15 artiklassa määrättyä velvollisuutta, jonka mukaan
päätökset on perusteltava riittävästi. Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee,
että vaikka perusteluvelvollisuus riippuu siitä, millaisesta toimenpiteestä on kyse,
ja siitä, missä yhteydessä tämä toimenpide toteutetaan, 15 artiklassa vahvistetut
edellytykset eivät täyty, jos riidanalaisessa päätöksessä todetaan vain, että kyseisten
säännösten soveltamisedellytykset täyttyvät (ks. tältä osin asia 185/85, Usinor v.
komissio, tuomio 1.7.1986, Kok. 1986, s. 2079, 21 kohta).
- 153.
- Riidanalaisten päätösten perustelut ovat British Steelin mukaan samanlaiset, kuin
komission samana päivänä tekemien niiden päätösten perustelut, joilla se hyväksyi
terästeollisuusyritysten tuet. Komissio ei erityisesti selitä, miten kyseisten tukien
avulla CSI:lle ja Ilvalle annetaan taloudellisesti vahva ja elinkelpoinen rakenne eikä
sitä, kuinka perustamissopimuksen päämäärät voidaan näin saavuttaa. Komissio ei
myöskään tuo esille, mitkä ovat ne perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklassa
tarkoitetut päämäärät, jotka se haluaa saavuttaa.
- 154.
- Kantaja toteaa, että mikäli se ymmärtää oikein, komissio oli todellisuudessa saanut
ulkopuolisen asiantuntijan eli W. S. Atkins -nimisen yrityksen laatiman lausunnon,
ennen kuin se teki riidanalaiset päätökset. Koska riidanalaisissa päätöksissä ei
kuitenkaan viitata tähän lausuntoon ja niihin päätelmiin, joita sen perusteella pitäisi
tehdä, päätöksiä ei ole perusteltu riittävän täsmällisesti, jotta asianomaiset voisivat
varmistaa oikeussuojansa ja jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voisi
harjoittaa tehokasta tuomioistuinvalvontaa.
- 155.
- Det Danske Stålvalseværk väittää sekin, että riidanalaiset päätökset on perusteltu
riittämättömästi. Erityisesti se, että komissio ei ole yksilöinyt tavoiteltavia päämääriä
ja näiden päämäärien ja kyseisten tukien välistä yhteyttä, merkitsee, että
riidanalaiset päätökset ovat poliittisen toiminnan tulos.
- 156.
- Komissio kiistää Italian hallituksen tukemana kantajan esittämät väitteet ja niiden
perustelut. Ensinnäkään kantaja ei selitä, miten jonkin päätöksen perustelujen
samankaltaisuus joidenkin toisten päätösten perustelujen kanssa aiheuttaa sen, että
ensin mainittuja perusteluja voidaan pitää riittämättöminä. Nyt esillä olevassa
asiassa komission tekemät kuusi päätöstä ovat osa terästeollisuuden
rakenneuudistussuunnitelmaa ja ne oli tehty samanaikaisesti ja samassa
kriisitilanteessa, jossa kapasiteetin vähentäminen oli vääjämätöntä. Toiseksi
toteamus, jonka mukaan riidanalaisissa päätöksissä ei selitetä kuinka
perustamissopimuksen päämäärät voidaan toteuttaa valtion tuen myöntämisellä, on
täysin tarkoitushakuinen, sillä tuki voidaan perustamissopimuksen määräykset
huomioon ottaen pätevästi hyväksyä vain, jos yhteisön etu sitä vaatii, ja vasta tällöin
sitä voidaan pitää yhteisön tukena. Komissio toteaa myös, että vaikka W. S. Atkins
-nimisen yrityksen laatimaan lausuntoon ei viitatakaan, tämä ei millään tavalla
muuta perustelujen sisältöä, koska jokaisen päätöksen perusteluosan III kohdassamainitaan nimenomaisesti, että ulkopuolinen asiantuntija on avustanut päätöksen
tekemisessä. Riidanalaisten päätösten perusteluja arvioitaessa on lopuksi otettava
huomioon, että komissio ei ole määrännyt kantajalle seuraamusta ja että lisäksi
kantaja on tiiviisti osallistunut päätösten tekemistä edeltäneeseen menettelyyn,
kuten EHTY:n neuvoa-antavan komitean kokouspöytäkirjat osoittavat.
- 157.
- Komissio katsoo, että sen Ilvan ja CSI:n osalta hyväksymät tuet ovat selkeästi
yhteisön tukia ja kuuluvat osana komission ehdottamaan ja neuvoston hyväksymään
terästeollisuuden rakenneuudistusohjelmaan. Lisäksi British Steel on tiiviisti
osallistunut riidanalaisten päätösten tekemiseen johtaneeseen menettelyyn, ja tästä
syystä se ei voi väittää, ettei se täysin tiennyt niitä perusteita, jotka johtivat
päätösten tekemiseen.
- 158.
- Espanjan kuningaskunnan mukaan yhteisön toimielimen ei odoteta täsmentävän
kaikkia asian kannalta merkittäviä tosi- ja oikeusseikkoja. Päätöksen perusteluja on
arvioitava siten, että sekä sen asiayhteys että kyseistä alaa sääntelevät säännöt
otetaan huomioon (asia C-213/87, Gemeente Amsterdam ja VIA v. komissio,
tuomio 7.2.1990, Kok. 1990, s. I-221). Nyt esillä olevassa asiassa riidanalaiset
päätökset ovat enemmän kuin riittävästi perusteltuja, koska komissio käsittelee
kohta kohdalta jokaista edellytystä, jonka nojalla kyseinen toimenpide on perusteltu,
ja oikeudellista perustaa sekä määrättyjä valvontatoimia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 159.
- Perustamissopimuksen 5 artiklan toisen kohdan neljännessä luetelmakohdassa
määrätään, että yhteisö julkistaa toimiensa perusteet. Saman sopimuksen
15 artiklan ensimmäisessä kohdassa täsmennetään, että komission päätökset,
suositukset ja lausunnot perustellaan, ja niissä viitataan niihin lausuntoihin, jotka
on hankittava. Näistä määräyksistä ja EHTY:n perustamissopimuksen yleisistä
periaatteista ilmenee, että komissiolla on perusteluvelvollisuus, jos se tekee yleisiä
tai yksittäisiä päätöksiä, olipa sen näitä varten valitsema oikeudellinen perusta mikä
tahansa.
- 160.
- Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perusteluissa on otettava huomioon
kyseisen toimenpiteen luonne ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti käytävä ilmi
yhteisön toimielimen riidanalaisen toimenpiteen perustelut siten, että henkilöille,
joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että yhteisöjen tuomioistuimet voivat
valvoa toimenpiteen laillisuutta. Yhteisön toimielimen ei tarvitse perusteluissaan
esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia
yksityiskohtia. Perusteluja arvioitaessa on otettava huomioon päätöksen
sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (asia
C-56/93, Belgia v. komissio, tuomio 29.2.1996, Kok. 1996, s. I-723, ja em. asia
Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 230 kohta). Lisäksi toimenpiteen
perusteluja on arvioitava ottaen huomioon muun muassa se intressi, joka
toimenpiteen kohteena olevilla tai EHTY:n perustamissopimuksen 33 artiklan
toisessa kohdassa tarkoitetuilla muilla oikeushenkilöillä voi olla selitysten
saamiseen (yhdistetyt asiat 172/83 ja 226/83, Hoogovens Groep v. komissio, tuomio
19.9.1985, Kok. 1985, s. 2831, 24 kohta).
- 161.
- Kantajan nyt esillä olevassa asiassa esittämät väitteet, jotka liittyvät riidanalaisten
päätösten riittämättömiin perusteluihin, on tutkittava siltä osin, kuin ne koskevat
sitä, voidaanko kyseisten yritysten elinkelpoisuus palauttaa kyseisten tukien avulla
ja sopiiko tämä tavoite yhteen perustamissopimuksen kanssa.
- 162.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa ensinnäkin tuensaajayritysten
elinkelpoisuuden osalta, että keinot, joilla tämä elinkelpoisuus komission mukaan
on palautettava, ilmenevät selkeästi riidanalaisista päätöksistä, koska muun muassa
päätösten perusteluosan II kohdassa mainitaan ne rakenneuudistussuunnitelman eri
osat, joita kyseisillä tuilla tuetaan. CSI:ta koskevasta päätöksestä ilmenee
nimenomaan, että tähän suunnitelmaan sisältyy oleellisesti joukko teollista,
sosiaalista ja rahoituksellista rakenneuudistusta koskevia toimenpiteitä. Siinä
mainitaan näin ollen esimerkiksi ne pääasialliset toimenpiteet, joilla pyritään
yrityksen rahoitusrakenteen tasapainottamiseen, vähiten kannattavien laitosten
lakkauttamiseen ja henkilöstön määrän vähentämiseen 42 prosentilla. Ilvan osalta
sille suunnattuja tukia koskevasta päätöksestä ilmenee, että tämän yrityksen
elinkelpoisuuden palauttamiseen pyritään yksityistämällä konserni, mikä on näillä
tuilla tavoiteltu oleellinen päämäärä, ja uudella rakenneuudistussuunnitelmalla siten,
että sen keskeinen toiminta jaetaan kahdeksi uudeksi yhtiöksi päätöksessä esitetyn
suunnitelman mukaisesti.
- 163.
- Lisäksi komissio täsmentää riidanalaisissa päätöksissä (perusteluosan III kohta),
että tutkiessaan rakenneuudistussuunnitelmien toimivuutta se käytti samoja
perusteita, joita se oli edellyttänyt käytettävän yhteisön terästeollisuuden
aikaisemman rakenneuudistuksen yhteydessä. Taloudelliset toimijat ja erityisesti
kantaja eivät tästä syystä voineet olla tietämättä näistä perusteista. Kantaja on
väliintulija Ilvan esittämien toteamusten mukaan, joita ei ole kiistetty, itsekin saanut
valtion tukea yksityistämiseensä. Koska riidanalaisissa päätöksissä on näin ollen
esitetty edellä mainittujen rakenneuudistussuunnitelmien pääasialliset osat, niissä
on oikeudellisesti riittävällä tavalla esitetty ne syyt, joiden perusteella komissio
katsoi, että kyseisillä tuilla annetaan CSI:lle ja Ilvalle terve ja elinkelpoinen
rakenne.
- 164.
- Kantajan esittämää perustelua, jonka mukaan komissio on jättänyt riidanalaisissa
päätöksissä esittämättä ne perusteet, joita tuensaajayritysten elinkelpoisuuden
arvioinnissa avustaneet riippumattomat asiantuntijat käyttivät, ei voida tässä
asiayhteydessä hyväksyä. Tältä osin on riittävää muistuttaa, että vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan komission ei odoteta tarkasti esittävän niitä lukuisia ja
monitahoisia eri seikkoja, joiden perusteella päätös on tehty, jos se mainitsee sen
kokonaistilanteen, joka on johtanut päätöksen tekemiseen ja ne yleiset päämäärät,
joihin se pyrkii. Nyt esillä olevassa asiassa riidanalaiset päätökset on perusteltu
riittävästi kyseisten yritysten elinkelpoisuuden palauttamisen osalta, kuten
edellisessä kohdassa on juuri osoitettu.
- 165.
- Lisäksi asiakirjoissa täydennetään laajalti riidanalaisten päätösten perusteluja
tuensaajayritysten elinkelpoisuuden osalta. CSI:n tilanteen osalta komissio on
esittänyt kokonaisuudessaan CSI:n rakenneuudistusta koskevan 5.11.1992
neuvostolle annetun komission tiedonannon (asiak. SEC(92)1916-lopull.), joka
annettiin sen jälkeen kun Espanjan hallitus oli antanut tiedoksi tätä yritystä
koskevan rakenneuudistussuunnitelman. Edellä mainitussa asiakirjassa analysoidaan
perinpohjin AHV:n (Altos Hornos de Vizcaya) ja Ensidesan yhdistyttyä CSI:hin
syntyneen uuden yhtiön elinkelpoisuuden edellytyksiä (ks. edellä 119 kohta). Lisäksi
komissio on 30.6.1995 antamassaan täydentävässä vastauksessa ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin toimittanut Atkinsin laatiman
CSI:tä koskevan lausunnon, josta luottamukselliset tiedot on poistettu. Käytettävissä
olevasta versiosta käy hyvin yksityiskohtaisesti selville asiantuntijan
työskentelymenetelmä ja ne vaihtoehdot, jotka on otettu huomioon pyrittäessä
esittämään CSI:n elinkelpoisuuden palauttamista koskevat luotettavat
tulevaisuudennäkymät.
- 166.
- Ilvan tilanteen osalta (päätös 94/259/EHTY) komissio on myös esittänyt
kokonaisuudessaan 15.12.1993 neuvostolle osoitetun komission tiedonannon (asiak.
SEC(93)2089 lopull.), jossa komissio pyysi perustamissopimuksen 95 artiklan
ensimmäisen kohdan perusteella neuvoston yksimielistä puoltavaa lausuntoa. Tämä
tiedonanto on osittain samansisältöinen, kuin aikaisemmin 10.11.1993 annettu
tiedonanto (asiak. SEC(93)1745 lopull.). Siihen sisältyy perinpohjainen analyysi
yritysten (ILP ja AST) elinkelpoisuuden edellytyksistä Ilvan yksityistämisen
seurauksena (2.5 ja 2.6 kohta), sellaisina kuin neuvosto nämä edellytykset hyväksyi
(ks. edellä 120 kohta).
- 167.
- Niiden syiden osalta, joiden perusteella komissio katsoi kyseisten tukien tavoitteen
eli tuensaajayritysten elinkelpoisuuden palauttamisen olevan perustamissopimuksen
päämäärien mukainen, on tärkeää korostaa, että nämä syyt ilmenevät päätösten
perusteluosan IV kohdan lisäksi koko päätöksestä. Tarkemmin ottaen IV kohdasta
ilmenee, että komission mukaan kyseisten yritysten tervehdyttämistä on pidettävä
perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklassa määriteltyjen päämäärien mukaisena, koska
useiden jäsenvaltioiden terästeollisuusala on kärsinyt vakavista vaikeuksista vuoden
1990 puolivälistä lähtien. Perusteluosan V ja VI kohdassa komissio tarkentaa, että
riidanalaisilla päätöksillä pyritään erityisesti myötävaikuttamaan alan rakenteelliseen
nopeuttamiseen kapasiteettia vähentämällä. Se korostaa myös, että eräs päämäärä,
johon se pyrkii asettamillaan erilaisilla edellytyksillä, on rajoittaa kyseisten tukien
kilpailuvaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. Näissä olosuhteissa ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että riidanalaiset päätökset ovat riittävästi
perusteltuja, jotta kantajalla on mahdollisuus yksilöidä ne perustamissopimuksen
päämäärät, joihin näillä päätöksillä pyritään ja jotta se voi arvioida, onko CSI:n ja
Ilvan tervehdyttäminen näiden päämäärien mukaista.
- 168.
- Lisäksi juuri tutkitut väitteet ovat sitäkin vähemmän perusteltuja, koska ei ole
kiistetty, että kantaja on tiiviisti osallistunut päätösten tekemistä edeltävään
menettelyyn ja koska tämä vaikuttaa siten, että äärimmäisen yksityiskohtaiset
perustelut eivät ole tarpeen (ks. asia 13/72, Alankomaat v. komissio, tuomio
11.1.1973, Kok. 1973, s. 27).
- 169.
- Kaikista edellä esitetyistä seikoista seuraa, että riidanalaiset päätökset eivät ole
lainvastaisia siitä syystä, että niitä ei olisi perusteltu riittävästi.
Kontradiktorisen menettelyn noudattamatta jättämistä koskeva väite
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 170.
- British Steel väittää SSAB Svenskt Stålin tukemana, että koska komissio ei ole
noudattanut tukisäännöstön 6 artiklassa määrättyä kontradiktorista menettelyä, se
on rikkonut erästä yhteisön oikeudessa säädettyä olennaista menettelymääräystä.
Tukisäännöstön 6 artiklaan sisältyvät menettelysäännökset ovat olennaisilta osiltaan
samoja EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 ja 3 kohdan määräysten kanssa,
sellaisina kuin niitä on tulkittu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (ks.
erityisesti asia 120/73, Lorenz v. Saksa, tuomio 11.12.1973, Kok. 1973, s. 1471).
Kantajan mielestä näiden kahden määräyskokonaisuuden rakenteet ovat siinä
määrin samankaltaisia, että vaikka 6 artiklassa ei nimenomaisesti määrätäkään, että
komissiolla on velvollisuus aloittaa kontradiktorinen menettely, kun se epäilee
jonkin tukihankkeen soveltuvuutta, tällaisen velvollisuuden on syytä mitä
ilmeisimmin päätellä olevan olemassa. Kantaja muistuttaa yhteisöjen
tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, josta ilmenee, että kun komissio toteaa tuen
soveltumattomaksi, tämän toteamuksen on perustuttava asianmukaiseen
menettelyyn, jonka toteuttamisesta tämä toimielin vastaa (ks. tältä osin asia
C-387/92, Banco Exterior de Espana, tuomio 15.3.1994, Kok. 1994, s. I-877).
Kantajan mukaan päädyttäisiin yllättävään tilanteeseen, jos EHTY:n
perustamissopimuksen menettelymääräysten noudattamista ei taattaisi yhtä hyvin
kuin EY:n perustamissopimuksessa, kun otetaan huomioon, että ensin mainittuun
sopimukseen sisältyvä valtion tukia koskeva järjestelmä on paljon tiukempi kuin
toiseksi mainittuun.
- 171.
- Kantaja kiistää komission esittämän väitteen, jonka mukaan perustamissopimuksen
95 artiklan mukainen menettely tarjoaa enemmän takeita kuin tukisäännöstön
6 artikla. Tämän sopimuksen 95 artiklassa ei nimittäin määrätä mistäänasianomaisia toimijoita koskevasta pakollisesta kuulemismenettelystä ja tämä on
vastoin sitä, että yhteisöjen tuomioistuin pitää tärkeänä menettelyvaatimusten
noudattamista, jotta kaikille, joita asia koskee, varmistetaan mahdollisuus
huomautusten esittämiseen. Lisäksi 95 artiklassa ei määrätä määräajoista, jotka
ilmeisesti voivat vaihdella komission tekemän päätöksen kiireellisyydestä ja
tärkeydestä riippuen.
- 172.
- Komissio korostaa neuvoston ja Italian hallituksen tukemana, että
perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisessä kohdassa ei määrätä
tukisäännöstön 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn kaltaisesta kontradiktorisen
menettelyn noudattamispakosta. Tukisäännöstön 6 artikla on nimittäin
yksikertaisesti merkityksetön nyt esillä olevassa asiassa; komissio voi aloittaa tämän
menettelyn päättääkseen, ovatko kyseiset suoritukset todellakin valtion tukea. Nyt
esillä olevassa asiassa taas on alusta alkaen ollut selvää, että ehdotetut
rakenneuudistussuunnitelmat ovat tukia, jotka eivät sovi yhteen tukisäännöstön
kanssa. Komissio on joka tapauksessa katsonut, että 95 artiklaan perustuvat
kantajan menettelyyn liittyvät oikeudet ovat laajempia kuin vastaavat
tukisäännöstön 6 artiklaan perustuvat oikeudet. Kantajalla on näet ollut pitempi
määräaika huomautustensa esittämiseen ja se on voinut esittää ne joko suoraan tai
EHTY:n neuvoa-antavan komitean välityksellä. Komissio velvoitetaan
tukisäännöstön 6 artiklassa ainoastaan pyytämään jäsenvaltioiden lausunnot ennen
kun se ratkaisee ehdotettujen valtion tukien soveltuvuuden yhteismarkkinoille;
kyseisten päätösten tekemiseen 95 artiklan perusteella tarvitaan sitä vastoin
neuvoston yksimielinen hyväksyminen, mikä tarjoaa hyvin paljon laajemman suojan.
Se, että on olemassa kaksi tukien hyväksymistä koskevaa menettelyä, joista toisessa
asianosaisille annetaan muodollinen asema ja toisessa ei, ei ole niin omituista kuin
kantaja väittää. EY:n perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä
alakohdassa määrätään näet menettelystä, jossa ne, joita asia koskee, voivat
osallistua asian käsittelyyn, kun taas 93 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa
määrätään menettelystä, jossa jäsenvaltiot voivat yksimielisesti poiketa 92 artiklasta
ja hyväksyä tuen, jos se on poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi perusteltua.
Niiden, joita asia koskee, muodollinen osallistuminen tähän viimeksi mainittuun
menettelyyn on nimenomaisesti poissuljettu.
- 173.
- Espajan kuningaskunnan mukaan tukisäännöstön 6 artiklassa säädettyä
oikeudenkäyntimenettelyä ei voida soveltaa nyt esillä olevassa asiassa, koska tässä
säännöksessä tarkoitetaan tukia, joihin sovelletaan tukisäännöstöä. Riidanalaiset
päätökset sitä vastoin eivät perustu tukisäännöstään, vaan perustamissopimuksen
95 artiklaan, jossa ei määrätä kontradiktorisesta menettelystä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 174.
- Riidanalaiset päätökset on tehty perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen ja
toisen kohdan perusteella. Tässä määräyksessä määrätään neuvoston yksimielisestä
puoltavasta lausunnosta ja neuvoa-antavan komitean pakollisesta kuulemisesta.
Siinä ei anneta niille, joille päätökset on osoitettu tai joita asia koskee, oikeutta
tulla kuulluiksi. Viidennen tukisäännöstön 6 artiklan 4 kohdassa säädetään
tällaisesta oikeudesta, koska siinä mainitaan, että jos komissio pyydettyään niitä,
joita asia koskee, esittämään huomautuksensa, toteaa, että tuki ei sovellu yhteen
tämän päätöksen kanssa, se ilmoittaa päätöksestään sille jäsenvaltiolle, jota asia
koskee. Tämä säännös sisältyy kaikkiin nyt voimassa olevaa tukisäännöstöä
edeltäviin säännöstöihin ensimmäisestä alkaen (ks. tältä osin yhteisön säännöistä
valtion erityistuesta terästeollisuudelle 1.2.1980 annettu komission päätös
nro 257/80/EHTY, EYVL L 29, s. 5).
- 175.
- Kantaja katsoo, että komissio ei ole ottanut huomioon puolustautumisoikeuksia,
koska sen olisi pitänyt aloittaa kantajan kanssa viidennen tukisäännöstön
6 artiklassa tarkoitetunlainen kontradiktorinen menettely, vaikkei tästä EHTY:n
perustamissopimuksen 95 artiklassa nimenomaisesti määrätäkään. Se yrittää myös
osoittaa, että EHTY:n perustamissopimuksen 95 artikla ja EY:n
perustamissopimuksen 93 artiklan 2 kohta ovat samansuuntaisia, näyttääkseen, että
komissiota velvoittaa yleinen periaate, jonka mukaan sen on järjestelmällisesti
otettava mukaan menettelyyn ne, joita asia koskee, joka kerta, kun se joutuu
arvioimaan valtion tuen yhteensopivuutta perustamissopimuksen kanssa.
- 176.
- Ilman, että olisi tarpeen tutkia, onko yhteisön oikeudessa yleinen periaate, jonka
mukaan niillä, joita asia koskee, on oikeus tulla kuulluksi valtion tukia koskevassa
päätöksentekomenettelyssä, on korostettava, että kantajalla on joka tapauksessa
ollut tilaisuus esittää kantansa EHTY:n neuvoa-antavalle komitealle, kun
riidanalaisia päätöksiä on tehty EHTY:n perustamissopimuksen 95 artiklan
ensimmäisen kohdan perusteella, jossa tämän komitean kuulemisesta määrätään.
EHTY:n neuvoa-antavassa komiteassa on EHTY:n perustamissopimuksen
18 artiklan perusteella jäseniä, jotka edustavat tuottajia, työntekijöitä sekä käyttäjiä
ja kauppaa. Ei ole kiistetty, että British Steel, joka on tuottaja, oli edustettuna tässä
komiteassa, koska komitean jäsen Evans oli kyseisenä aikana British Steelin
kansainvälisten asioiden osaston johtaja, minkä British Steel on ilmoittanut
vastatessaan 4.3.1997 päivätyllä kirjeellään ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen puheenjohtajan istunnossa esittämään kysymykseen. Ilvalle ja
CSI:lle myönnettävistä tuista keskusteltiin pitkään tämän komitean 12.10.1993
pidetyssä, järjestyksessä 310:nnessä kokouksessa (ks. komission huomautusten
liitteenä 3 oleva pöytäkirjanote) kantajan edustajan läsnäollessa ja esittäessä
mielipiteensä komission ehdottamista toimenpiteistä. Ilvaa koskeva tarkistettu
tiedonanto on samoissa olosuhteissa hylätty komitean 16.12. ja 17.12.1993 pidetyssä
kokouksessa.
- 177.
- Lisäksi Ilvaa koskevan päätöksen 94/259/EHTY perusteluosan VIII kohdan toisessa
alakohdassa mainitaan nimenomaan, että tukisäännöstön 6 artiklan 4 kohdan
mukainen menettely oli aloitettu jo ennen kuin Italia tiedotti komissiolle uudesta
Ilvaa koskevasta rakenneuudistus- ja yksityistämissuunnitelmasta (tämän päätöksen
perusteluosan II kohta). Tältä osin komissio toteaa eivätkä muut asianosaiset tai
väliintulijat tätä kiistä että kantajaa on kuultu ja että sillä on ollut mahdollisuus
ilmaista mielipiteensä. Kanteen liitteenä 4 olevassa CSI:tä koskevassa päätöksessä
94/258/EHTY mainitaan syyskuun 1992 ja maaliskuun 1994 väliseltä ajalta viisitoista
kokousta tai kirjeenvaihtoa, jotka liittyivät tiettyjen yritysten, joiden joukossa oli
myös CSI, tukien hyväksymissuunnitelmaan; vastineen liitteeseen 6 puolestaan
sisältyy British Steelin ja komission välinen, CSI:lle myönnettäviä tukia koskeva
kirjeenvaihto.
- 178.
- Lisäksi voidaan todeta, että Eurofer on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka
jäseniä ovat Euroopan terästeollisuusyritykset. British Steel kuuluu sen jäsenistöön.
Kuten komissio toteaa eikä kantaja ole tätä kiistänyt , Eurofer on esittänyt
aiottuja toimenpiteitä koskevat huomautuksensa kaikkien jäsentensä nimissä.
Esimerkinomaisesti voidaan viitata 9.10.1992 päivättyyn muistioon (vastineen
liite 7).
- 179.
- Tästä seuraa, että kantajalla on käytännössä ollut tilaisuus esittää kantansa
riidanalaisten päätösten tekomenettelyn aikana ja että tämän vuoksi nämä
päätökset eivät missään tapauksessa voi olla lainvastaisia sillä perusteella, että
kontradiktorista menettelyä ei olisi noudatettu.
Neuvoston yksimielisen puoltavan lausunnon rikkomista koskeva väite
Asianosaisten ja väliintulijoiden väitteet sekä niiden perustelut
- 180.
- British Steel toteaa, että perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen kohdan
mukaan komissio voi tehdä päätöksen vasta neuvoston annettua yksimielisen
puoltavan lausunnon. Tältä osin on oleellisen tärkeää, että komission tekemä
päätös on sisällöltään samanlainen kuin neuvoston hyväksymä puoltava lausunto.
Ei ole sallittua, että komissio tekee perustamissopimuksen 95 artiklan perusteella
päätöksen, joka sisällöltään eroaa neuvoston hyväksymästä tekstistä.
- 181.
- Tätä periaatetta ei ole noudatettu päätöksessä 94/259/EHTY. Komissio on kantajan
mukaan pyytänyt neuvostoa hyväksymään Ilvan tukien hyväksymistä koskevan
ehdotuksen sillä nimenomaisella edellytyksellä, että Taranton laitoksen kapasiteetin
vähentäminen 1,2 miljoonalla tonnilla vuodessa toteutetaan peruuttamattomasti
viimeistään 30.6.1994, ja neuvosto oli hyväksynyt tämän ehdotuksen tällä
nimenomaisella edellytyksellä. Riidanalaisen päätöksen päätösosassa ei kuitenkaan
edellytetä, että vähennys suoritetaan ennen tätä päivämäärää. Aikataulu mainitaan
vain päätöksen perusteluissa eikä se siis ole pakottava. Komission päätös eroaa
näin tärkeältä osaltaan neuvoston yksimielisesti hyväksymästä tekstistä.
- 182.
- Komission näkemykseen, jonka mukaan neuvoston on annettava suostumuksensa
vain komission ehdotuksen sisällön osalta, sisältyy vaara toimielinten välisen
tasapainon järkkymisestä, koska komissio voisi ryhtyä tulkitsemaan neuvoston
ratkaisuja. Perustamissopimuksen 95 artiklassa edellytetään, että neuvosto antaa
yksimielisen puoltavan lausunnon itse päätöstekstistä eikä ehdotuksen sisällöstä.
- 183.
- Komissio myöntää Italian tasavallan tukemana, että Taranton laitosten
lakkauttamiselle asetettu 30.6.1994 päättynyt määräaika ei esiinny päätöksen
päätösosassa, vaan ainoastaan perusteluissa. Komissio oli tehnyt kyseiset päätökset
lopullisessa muodossaan sen jälkeen kun se oli saanut neuvoston hyväksymisen, joka
perustui komission neuvostolle antamaan tiedonantoon, jossa sen päätösehdotus
kuvattiin pääasiallisesti kiinnittämättä huomiota tälle päätökselle myöhemmin
annettavaan muotoon. Tästä syystä komissio ei ollut muuttanut neuvoston
toimenpidettä. Lisäksi ja joka tapauksessa riidanalaiset päätökset on perusteltu
laajemmin kuin vain luettelemalla perustelut, sillä niistä ilmenevät ne keinot, joiden
avulla rakenneuudistus toteutetaan ja ne muodostavat yhdessä päätösosan kanssa
kokonaisuuden, jolla viitataan noudatettavaan suunnitelmaan. Riidanalaisen
päätöksen perusteluista ilmenevä päivämäärä 30.6.1994 on siis itse päätöksissä
tosiasiallisesti neuvoston vaatimusten mukaisesti määrätty edellytys.
- 184.
- Neuvosto katsoo, että perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäinen kohta ei
velvoita antamaan yksimielistä puoltavaa lausuntoa sellaisesta muodollisesta
toimenpiteestä, jonka toteuttamista komissio ehdottaa. Nyt esillä olevassa asiassa
neuvosto on antanut yksimielisen puoltavan lausunnon niissä rajoissa ja niillä
edellytyksillä, jotka mainitaan komission eri tukia koskevissa tiedonannoissa, ottaen
huomioon myös ne muutokset, joita päätösten päätösosaan tehdään sen jälkeen kun
asiasta on keskusteltu neuvostossa. Neuvosto toteaa, että komission tekemät
päätökset ovat neuvoston päätösten mukaisia.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- 185.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa, että British Steelin esittämä väite
koskee ainoastaan Ilvaa koskevan päätöksen 94/259/EHTY muodollista laillisuutta.
Kantaja katsoo, että tämä päätös on tehty perustamissopimuksen 95 artiklan
ensimmäisessä kohdassa pakottavasti määrätyn neuvoston yksimielisen puoltavan
lausunnon vastaisesti, koska Ilvalle asetettu Taranton laitosten tuotantokapasiteetin
vähentämisvelvollisuutta koskeva määräaikaa, joka päättyi 30.6.1994, on kirjattu
15.12.1993 annetusta komission tiedonantoon (24 kohta), johon 22.12.1993 annettu
neuvoston lausunto perustuu, mutta se ei ilmene riidanalaisen päätöksen
päätösosasta, koska se sisältyy perusteluosaan (kohta II, kahdeksas alakohta).
- 186.
- Ei ole kiistetty, että päivämäärä 30.4.1994 esiintyi Ilva-konsernin rakenneuudistusta
ja yksityistämistä koskevassa, IRI:n syyskuussa 1993 vahvistamassa suunnitelmassa,
jonka Italian hallitus antoi tiedoksi komissiolle 13.12.1993 päivätyllä kirjeellä (ks.
kyseisen päätöksen perusteluosan II kohta). Ei ole myöskään kiistetty, että tämä
päivämäärä on merkitty 15.12.1993 neuvostolle annettuun komission tiedonantoon
(24 kohta), johon neuvoston puoltava lausunto perustuu ja että sitä ei ole merkitty
päätöksen 94/259/EHTY päätösosaan, vaan yksinomaan perusteluosaan (II kohta).
- 187.
- Vaikka 95 artiklassa määrätään, että komission päätös voidaan tehdä sen jälkeen
kun neuvoston yksimielinen puoltava lausunto on saatu, siinä ei määritetä niitä
tapoja, joilla komission on pyydettävä lausuntoa; siinä ei muun muassa selkeästi
täsmennetä, onko komission annettava päätösehdotus neuvoston käsiteltäväksi.
Komission 1960-luvulta saakka noudattama päätöksentekokäytäntö on sellainen,
että se saattaa neuvoston käsiteltäväksi tiedonannon, jossa esitellään kansallisen
tukisuunnitelman perusseikkoja ja aiotun toimenpiteen pääpiirteet. Menettely, jossa
Ilvaa koskeva päätös on tehty, noudattaa tätä samaa linjaa.
- 188.
- Kantaja ei vastusta menettelytapaa, jossa neuvostolle annetaan päätösesityksen
sijasta tiedonanto. Se vetoaa ainoastaan siihen, että neuvostolle annettuun
tiedonantoon sisältyvää tärkeää seikkaa ei ole otettu riidanalaisen päätöksen
päätösosaan.
- 189.
- Tämä väite voi aiheuttaa riidanalaisen päätöksen kumoamisen olennaisen
menettelymääräyksen rikkomisen perusteella vain, jos neuvosto ei olisi antanut
yksimielistä puoltavaa lausuntoa siinä tapauksessa, että olisi tiennyt, että komissio
mainitsisi päivämäärän 30.6.1994 päätöksensä perusteluosassa eikä päätösosassa (ks.
asia C-142/87, Belgia v. komissio, tuomio 21.3.1990, Kok. 1990, s. I-959, ja em. asia
Skibsværftsforeningen ym. v. komissio, tuomion 243 kohta).
- 190.
- Neuvosto toteaa itse, että neuvostoa ei 95 artiklan ensimmäisessä kohdassa
velvoiteta antamaan yksimielistä puoltavaa lausuntoa sellaisesta muodollisesta
toimenpiteestä, jonka toteuttamista komissio ehdottaa ja että komission tekemät
päätökset olivat neuvoston tekemän päätöksen mukaisia.
- 191.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin päättelee tästä, että neuvoston yksimielinen
puoltava lausunto koski komission suunnitteleman toimenpide-ehdotuksen sisältöä
ja se jätti komissiolle tietyn liikkumavaran lopullisen päätöksen tarkan muodon
suhteen. Riidanalaisen päätöksen päätösosassa (1 artiklan 1 kohta, 4 artiklan
1 kohta ja 6 artikla) painotetaan, että rakenneuudistussuunnitelman noudattaminen
on ehdottaman tärkeää ja tätä suunnitelmaa kuvataan päätöksen perusteluosan
II kohdassa, jossa mainitaan nimenomaisesti päivämäärä 30.6.1994. Näissä
olosuhteissa ei voida pätevästi väittää, että riidanalainen päätös poikkeaa
perustavanlaatuisesti neuvoston hyväksymästä ehdotuksesta.
- 192.
- Tästä seuraa, että päätös 94/259/EHTY ei ole lainvastainen sillä perusteella, että
neuvoston yksimielistä puoltavaa lausuntoa olisi rikottu.
- 193.
- Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kumoamiskanne on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
- 194.
- Työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian,
velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
Edellä esitetystä ilmenee, että kantaja British Steel on hävinnyt kanteensa, jossa se
vaati riidanalaisten päätösten kumoamista. Koska komissio ja sitä tukeva väliintulija
Ilva ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, British Steel on
velvoitettava korvamaan näiden oikeudenkäyntikulut.
- 195.
- Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan ensimmäisen kohdan mukaan jäsenvaltiot ja
toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista
oikeudenkäyntikuluistaan. Tästä seuraa, että väliintulijoina esiintyneiden neuvoston,
Espanjan kuningaskunnan ja Italian tasavallan on vastattava omista
oikeudenkäyntikuluistaan.
- 196.
- Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan kolmannen kohdan mukaan ensimmäisen
oikeusasteen tuomioistuin voi määrätä, että jos väliintulijana esiintyy muu kuin
jäsenvaltio, ETA-sopimusvaltio tai EFTA:n toimielin tai valvontaviranomainen,
mainitun väliintulijan on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan. Nyt esillä
olevassa asiassa kantajan vaatimuksia tukevien väliintulijoiden SSAB Svenskt Stålin
ja Det Danske Stålvalseværkin on vastattava omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(laajennettu ensimmäinen jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
1) Kanne hylätään.
2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja väliintulija Ilva Laminati
Piani SpA:n oikeudenkäyntikulut.
3) Neuvosto, Espanjan kuningaskunta, Italian tasavalta, SSAB Svenskt Stål
AB ja Det Danske Stålvalseværk A/S vastaavat kukin omista
oikeudenkäyntikuluistaan.
Saggio Kalogeropoulos
Tiili
Potocki Moura Ramos |
Julistettiin Luxemburgissa 24 päivänä lokakuuta 1997.
H. Jung
A. Saggio
kirjaaja
presidentti