Asia T‑3/12

Heinrich Kreyenberg

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Mitättömyysmenettely – Yhteisön tavaramerkiksi rekisteröity kuviomerkki MEMBER OF €e euro experts – Ehdoton hylkäysperuste – Unionin tunnukset ja unionin toiminta-alat – Euron tunnus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 10.7.2013

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Pariisin yleissopimuksen nojalla hylättävät tavaramerkit – Valtion ja kansainvälisten järjestöjen tunnusten suoja – Jäljitelmä heraldiselta kannalta – Kansainvälisten järjestöjen tunnusten suojaa koskeva edellytys

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka sisältävät muita kuin Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita – Suojaa koskevat edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h ja i alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka sisältävät muita kuin Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklassa tarkoitettuja tunnuksia, tunnusmerkkejä tai vaakunoita – Suojan laajuus – Euron tunnus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h ja i alakohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Luopuminen, menettäminen ja mitättömyys – Rekisteröinti asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdan vastaisesti – Kuviomerkki MEMBER OF €e euro experts

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohta)

1.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, luettuna yhdessä Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan, johon siinä viitataan, kanssa, suojataan kahta tunnuksien ryhmää.

Ensinnäkin kyseisessä säännöksessä kielletään valtioiden tunnusten rekisteröinti tavaramerkkien lisäksi myös tavaramerkkien osiksi siitä riippumatta, onko kyseiset tunnukset jäljennetty identtisellä tavalla vai onko kyse pelkästään jäljitelmistä heraldiselta kannalta. Sen määrittämiseksi, sisältääkö tavaramerkki tunnuksen jäljitelmän heraldiselta kannalta, on tarkasteltava kyseisen tunnuksen heraldista kuvausta. Keskivertokuluttaja, joka voi nähdä tavaramerkissä kyseisen tunnuksen jäljitelmän huolimatta eroista tietyissä heraldisissa yksityiskohdissa, ei kuitenkaan välttämättä havaitse kaikenlaisia kyseisen tavaramerkin ja tunnuksen välisiä eroja, joita heraldiikkaan erikoistunut henkilö havaitsee.

Toiseksi asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa kielletään tavaramerkin, joka sisältää kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön tunnuksen jäljennöksen tai jäljitelmän heraldiselta kannalta, rekisteröinti silloin, kun kyseisestä tunnuksesta on ilmoitettu Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisen toimiston välityksellä. Kyseistä kieltoa voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan 1 kappaleen c kohdassa tarkoitetussa tapauksessa eli silloin, kun kyseinen tavaramerkki kokonaisuutena tarkasteltuna herättää yleisössä mielikuvan yhtäältä sen haltijan tai sen käyttäjän ja toisaalta kyseisen kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön välisestä yhteydestä tai johtaa yleisöä harhaan tällaisen yhteyden suhteen.

(ks. 28–31 kohta)

2.      On katsottava, että yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa kielletään muiden kuin saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen tunnusten rekisteröinti tavaramerkeiksi tai tavaramerkkien osiksi siitä riippumatta, ovatko kyseiset tunnukset näiden tunnusten identtisiä jäljennöksiä vai ovatko ne pelkästään jäljitelmiä.

On nimittäin ensinnäkin todettava, että asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa ei rajoiteta nimenomaisesti siinä säädetyn kiellon, joka koskee tavaramerkkejä, joihin sisältyy tunnuksen identtinen jäljennös, soveltamisalaa. Kyseisen säännöksen sanamuoto mahdollistaa sen, että kyseistä säännöstä voidaan tulkita siten, että siinä kielletään tunnuksen identtisen jäljennöksen lisäksi myös tunnuksen jäljitteleminen tavaramerkissä. Jos tällaiseen tulkintaan ei päädyttäisi, myös asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdan tehokas vaikutus vähenisi huomattavasti: olisi riittävää, että tunnusta olisi muutettu hieman, jopa sellaisella tavalla, jota henkilö, joka ei ole erikoistunut heraldiikkaan, ei havaitse, jotta se voitaisiin rekisteröidä tavaramerkiksi tai tavaramerkin osaksi.

Toiseksi on korostettava, että unionin lainsäätäjä ei ole lainkaan täsmentänyt, että ainoastaan tavaramerkin, joka koostuu yksinomaan tunnuksesta, rekisteröinti voidaan asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla kieltää. Kun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa on käytetty verbiä ”sisältää”, siinä on ilmaistu, että muiden kuin asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettujen tunnusten käyttäminen on kyseisessä säännöksessä säädetyin edellytyksin kielletty tavaramerkkinä mutta myös tavaramerkin osana. Tämä sopii lisäksi yhteen kyseisen säännöksen, jonka tarkoituksena on mahdollisimman kattavan tunnusten, joihin siinä viitataan, suojelun turvaaminen, tehokkaan vaikutuksen kanssa.

Tällainen kielto ei kuitenkaan ole ehdoton.

Kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksia, joista ilmoitetaan säännönmukaisesti Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, suojataan asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa, kun kyseinen tavaramerkki kokonaisuutena tarkasteltuna herättää yleisössä mielikuvan yhtäältä sen haltijan tai sen käyttäjän ja toisaalta kyseisen kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön välisestä yhteydestä. Jos asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa myönnetty suoja voisi tulla kyseeseen myös silloin, kun viimeksi mainittu ehto ei täyttyisi, se olisi laajempi kuin suoja, joka saman artiklan 1 kohdan h alakohdassa myönnetään kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksille, joista ilmoitetaan säännönmukaisesti Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille.

Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että unionin lainsäätäjä olisi halunnut myöntää asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetuille tunnuksille laajemman suojan kuin saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuille tunnuksille, joten asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa myönnetty suoja ei voi olla laajempi kuin saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa myönnetty suoja.

Näin ollen asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitetuille tunnuksille myönnettyä suojaa voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun tällaisen tunnuksen sisältävä tavaramerkki on kokonaisuutena tarkasteltuna omiaan johtamaan yleisöä harhaan yhtäältä sen haltijan tai sen käyttäjän ja toisaalta viranomaisen, johon kyseisessä tunnuksessa viitataan, välisen yhteyden suhteen.

(ks. 34–40 kohta)

3.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa suojataan muita kuin saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja tunnuksia eli muita kuin valtioiden ja kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnuksia, joista ilmoitetaan säännönmukaisesti Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, kunhan kyseisillä tunnuksilla on erityistä julkista merkitystä. Kun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdan laaja sanamuoto otetaan huomioon, on katsottava, että siinä suojataan kansainvälisten valtioidenvälisten järjestöjen tunnusten, joista ei ole ilmoitettu Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, lisäksi myös tunnuksia, joilla ei kuvailla kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön toimintaa kokonaisuudessaan mutta joilla on kuitenkin erityinen yhteys johonkin kyseisen toiminnan osaan. Se, että tunnuksella on yhteys johonkin kansainvälisen valtioidenvälisen järjestön toiminnan osaan, nimittäin riittää osoittamaan, että sen suojelulla on julkista merkitystä.

Näin ollen on katsottava, että asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa suojataan sillä varauksella, että kyseisessä säännöksessä asetetut muut edellytykset täyttyvät, etenkin Euroopan unionin tunnuksia sellaisinaan, mutta myös tunnuksia, joissa tuodaan esiin ainoastaan jokin Euroopan unionin toiminta-aloista.

Lisäksi asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kyseisen artiklan 1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa Euroopan unionia. Näin ollen on ymmärrettävä, että julkista merkitystä, johon saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa viitataan, ei tarvitse välttämättä todeta koko unionin alueella. On riittävää, että sitä on osassa unionin aluetta. Tässä tilanteessa on katsottava, että kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa suojataan muun muassa kaikkia tunnuksia, joilla ei kuvailla unionia kokonaisuudessaan mutta jotka liittyvät unionin toimintaan, ja näin on, vaikka kyseinen toiminta koskisi ainoastaan tiettyjä Euroopan unionin jäsenvaltioita.

Tässä yhteydessä SEU 3 artiklan 4 kohdassa määrätään, että ”unioni perustaa talous- ja rahaliiton, jonka rahayksikkö on euro”. Euron tunnus on siis epäilemättä Euroopan unionin toiminnan tunnus. Näin ollen pelkästään sen perusteella, että tiettyjen Euroopan unionin jäsenvaltioiden rahayksikkö ei ole euro, ei voida päätellä, että kyseinen tunnus, jonka osalta asiakirja-aineistossa ei ole mitään, mikä osoittaisi, että siitä olisi ilmoitettu säännönmukaisesti Pariisin yleissopimuksen osapuolina oleville valtioille, ei kuulu asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan i alakohdassa käyttöön otetun suojan alaan.

(ks. 44–47 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 107–114 kohta)