Kanne 5.3.2010 - Acron v. neuvosto

(Asia T-118/10)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Acron OAO (edustaja: asianajaja B. Evtimov)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Asetuksen N:o (EY) 1911/2006 muuttamisesta 18.12.2009 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1251/2009¹ on kumottava siltä osin kuin se koskee kantajaa

Euroopan unionin neuvosto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi yhden ainoan kanneperusteen, joka jakautuu kolmeen väitteeseen.

Kantaja väittää, että unionin toimielimet sovelsivat virheellisesti perusasetuksen² 1 ja 2 artiklaa sekä perusasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa, luettuna yhdessä perusasetuksen 2 artiklan kanssa, ja tekivät joukon ilmeisiä arviointivirheitä, joiden johdosta ne määrittivät kantajan osalta keinotekoisesti korotetun laskennallisen normaaliarvon ja totesivat siten perusteettomasti kyseen olevan polkumyynnistä.

Ensimmäisessä väitteessä kantaja riitauttaa kaasun hinnan oikaisun perustan. Kantaja väittää erityisesti, että toimielimet tekivät oikeudellisen virheen ja sovelsivat virheellisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 5 kohtaa, kun ne jättivät ottamatta huomioon pääosan tuotantokustannuksista alkuperämaassa ja/tai sovelsivat tosiasiallisesti muuta kuin markkinatalousmenetelmää määritettäessä pääosaa kantajan normaaliarvosta.

Kantaja arvostelee toisessa väitteessään kaasun hinnan oikaisussa käytettyä menetelmää. Kantaja väittää, että sen jälkeen kun komissio päätti oikaista kaasun hintaa, se sovelsi virheellisesti perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toista alakohtaa ja/tai teki ilmeisen arviointivirheen eikä perustellut ratkaisuaan riittävästi, kun se oikaisi kaasun hintaa Waidhausissa Saksassa sovellettavan Venäjän kaasun hinnan perusteella, jätti ottamatta huomioon markkinoiden jakamista koskevan kartellin, josta oli määrätty seuraamus, Waidhausin kautta kulkevan venäläisen kaasun osalta, jätti vähentämättä 30 prosentin suuruisen Venäjän vientitullin venäläisestä kaasusta ja teki oikaisun paikallisten jakelukustannusten huomioon ottamiseksi.

Kantaja riitauttaa kolmannessa väitteessään sen, miten laskennallisessa normaaliarvossa käytetty voittomarginaali on määritetty. Kantaja väittää, että toimielinten määrittämä voittomarginaali, joka lisättiin valmistuskustannuksiin kantajan laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi riidanalaisen asetuksen päätelmissä, on ristiriidassa perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan kanssa ja ilmeisen kohtuuton, ja siihen liittyy selvä arviointivirhe. Näin määritetty voittomarginaali poikkeaa merkittävästi perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan vastaisesti voitosta ja laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen siinä alkuperäisessä tutkimuksessa käytetystä menetelmästä, joka johti tarkastelun kohteena olevaan tulliin.

____________

¹ - Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta muun muassa Venäjältä peräisin olevan urean ja ammoniumnitraatin liuosseoksen tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 1911/2006 muuttamisesta 18.12.2009 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1251/2009 (EUVL L 338, s. 5).

² - Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1).