Asia T‑444/11

Gold East Paper (Jiangsu) Co. Ltd
ja
Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co. Ltd

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Tuet – Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonti – Menetelmä – Edun laskeminen – Ilmeinen arviointivirhe – Erityisyys – Poistoaika – Edulliset verokohtelut – Tasoitustoimenpiteet – Vahinko – Voittomarginaalin laskeminen – Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä – Yhteisön tuotannonala – Syy-yhteys

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.9.2014

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet – Laskentamenetelmä

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 7 artiklan 1 ja 2 kohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Vahinko – Toimielinten harkintavalta – Raja – Vahingon arviointiin liittyvää tekijää koskeva ilmeinen arviointivirhe – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(Neuvoston asetus N:o 597/2009)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet – Tuen vastaanottajalle annetun edun laskeminen – Ulkoisen maan valinta vertailuarvoksi – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 6 artiklan d alakohdan ii alakohta)

4.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista – Yhteenvedon puuttuminen – Tutkimatta jättäminen – Yleisluonteinen viittaus joihinkin asiakirjoihin, vaikka ne olisivatkin kannekirjelmän liitteinä – Tutkimatta jättäminen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

5.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet – Laskutoimitus – Hyödykkeiden tavanomaisen kuolettamisajan laskeminen – Velvollisuutta ottaa huomioon asianomaisten viejien toimittamat tiedot ei ole – Toimielinten harkintavalta – Rajat

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 7 artiklan 3 kohta)

6.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet – Kolmannen maan pankkien, jotka ovat julkisen vallan määräysvallassa, myöntämät lainat – Julkisen vallan antaman edun olemassaolo

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 6 artiklan b alakohta ja 28 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta)

7.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden polkumyynniltä ja tukea merkitseviltä käytännöiltä – Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ja tukitoimenpiteiden vastaisten toimenpiteiden yhdistelmä – Sallittavuus – Rajat

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 14 artiklan 2 kohta ja 15 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohta)

8.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Lopullisen tasoitustullin määrääminen – Voittomarginaalin laskeminen – Toimielinten harkintavalta – Ulottuvuus

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 2 artiklan d alakohta ja 15 artiklan 1 kohta)

9.      Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Tutkimuksen kulku – Tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä – Tekijät, jotka voidaan ottaa huomioon

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 8 artikla, 9 artiklan 1 kohta ja 10 artiklan 6 kohta)

10.    Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Asetus, jolla säädetään tasoitustulleista

(SEUT 296 artikla)

11.    Yhteinen kauppapolitiikka – Suojautuminen kolmansien maiden harjoittamilta tukea merkitseviltä käytännöiltä – Vahinko – Syy-yhteyden osoittaminen – Toimielinten velvollisuudet – Tukeen liittymättömien tekijöiden huomioon ottaminen – Harkintavalta – Todistustaakka

(Neuvoston asetuksen N:o 597/2009 8 artiklan 1 ja 6 kohta)

1.      Siltä osin kuin on kyse menettelystä kolmansien maiden harjoittamaa tuotannon tukemista vastaan, muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jos tukea ei myönnetä suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin, tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä määritetään jakamalla tuen kokonaisarvo sopivalla tavalla tutkimusjaksona tapahtuneelle kyseisten tuotteiden tuotannolle, myynnille tai viennille. Unionin toimielin voi tältä osin käyttää tuen määrää laskettaessa nimittäjänä asianomaisten yritysten kokonaismyyntiä edustavaa liikevaihtoa, mukaan lukien vientiin suuntautuvan liikevaihdon oikaisut, jotta varmistettaisiin, että liikevaihto heijastaa kyseessä olevan tuotteen myynnin kokonaisarvoa.

(ks. 43 ja 47–55 kohta)

2.      Kaupallisten suojatoimenpiteiden alalla unionin toimielimillä on laaja harkintavalta, koska ne taloudelliset, poliittiset ja oikeudelliset tilanteet, joita toimielinten on arvioitava, ovat monitahoisia. Tuomioistuinvalvonnan osalta unionin tuomioistuinten tehtävänä on nimittäin valvoa, että menettelysäännöksiä on noudatettu, että komission huomioon ottamat tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, ettei näitä tosiseikkoja ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin.

Kantajan on esitettävä sellainen näyttö, jonka perusteella unionin tuomioistuimet voivat todeta, että unionin toimielin on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, myös vahingon arvioinnissa. Erityisesti on todettava, että sen näyttämiseksi, että unionin toimielin on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, jolla voidaan perustella toimen kumoaminen, kantajan on esitettävä riittävästi näyttöä siitä, etteivät riidanalaiseen toimeen sisältyviä tosiseikkoja koskevat arvioinnit ole uskottavia.

Tukien vastaisissa asioissa neuvosto ja komissio ovat riippuvaisia siitä, että osapuolet ovat vapaaehtoisesti yhteistyössä niiden kanssa ja toimittavat niille tarpeelliset tiedot asetetuissa määräajoissa. Näin ollen se seikka, ettei tietty unionin tuottaja ole vastannut komission tietopyyntöön, ei voi muodostaa laiminlyöntiä unionin tuotannonalaan kohdistuneen vahingon arvioinnin objektiiviseen näyttöön perustuvan konkreettisen tarkastelun yhteydessä.

Mikään muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetusta asetuksesta N:o 597/2009 johtuva velvollisuus ei näin ollen edellytä unionin toimielimiltä niiden harkintavallan käytön yhteydessä makroekonomisten ja mikroekonomisten kriteerien luokittelua eikä estä muodostamasta tuottajien alaryhmiä, kunhan komissio suorittaa objektiivisen tarkastelun, joka perustuu itsessään objektiivisiin todisteisiin.

(ks. 62, 71, 73, 225–228, 236, 243, 265, 269, 275, 291, 293, 363 ja 364 kohta)

3.      Siltä osin kuin on kyse menettelystä kolmansien maiden harjoittamaa tuotannon tukemista vastaan, unionin toimielin voi olla velvollinen käyttämään muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 6 artiklan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ulkoista vertailuarvoa vertailuarvona sen selvittämiseksi, missä määrin tuensaajille on annettu etua. Viitemaan valinta kuuluu siihen harkintavaltaan, joka toimielimillä on käytettävänään niiden arvioidessa monitahoisia taloudellisia tilanteita.

Viitemaan valintaa koskevan tuomioistuinvalvonnan yhteydessä unionin tuomioistuinten on tarkistettava, etteivät unionin toimielimet ole jättäneet ottamatta huomioon olennaisia seikkoja valitun maan asianmukaisuuden toteamiseksi ja että nämä asiakirjoihin sisältyvät seikat on tutkittu vaaditulla huolellisuudella. Unionin toimielimiä ei voida arvostella siitä, etteivät ne ole ottaneet huomioon viitemaan markkinaolosuhteita kyseisten tukien myöntämisen hetkellä vaan tutkimuksen aikana vallinneet olosuhteet.

(ks. 68, 72, 74, 87 ja 90 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 93 ja 103 kohta)

5.      Siltä osin kuin on kyse menettelystä kolmansien maiden harjoittamaa tuotannon tukemista vastaan ja erityisesti asianomaisen tuotannonalan hyödykkeiden tavanomaisen kuolettamisajan arvioinnista muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, unionin toimielimet voivat ottaa huomioon unionin tuotannonalan sekä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamat kuolettamisajat eivätkä asianomaisten viejien ilmoittamia aikoja.

Toimielimen päätöskäytäntö ei tältä osin toimi oikeudellisena kehyksenä määritettäessä tavanomaista kuolettamisaikaa, koska komissiolla on kauppaa suojaavien toimenpiteiden alalla laaja harkintavalta, jonka käytössä se ei ole sidottu aikaisemmin tekemiinsä arviointeihin, kunhan se noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita, joihin kuuluu yhdenvertaisen kohtelun periaate.

(ks. 150, 152, 153, 156, 160, 161 ja 166–169 kohta)

6.      Siltä osin kuin on kyse menettelystä kolmansien maiden harjoittamaa tuotannon tukemista vastaan ja erityisesti julkisen vallan antamaan lainaan perustuvan edun laskemisesta muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 6 artiklan b alakohdan mukaisesti, unionin toimielimet voivat todeta kolmannen maan pankkien myöntämiin lainoihin liittyvän edun olemassaolon silloin, kun kyseiset pankit ovat valtion määräysvallassa ja harjoittavat viranomaistoimintaa ja kun kolmannen maan hallitus valvoo korkoprosenttien kelluntaa erityissääntöjen välityksellä.

(ks. 187 ja 188 kohta)

7.      Muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 14  artiklan 2 kohdassa ei estetä toimielimiä valitsemasta polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ja tukien vastaisten toimenpiteiden välillä, eikä siinä säädetä mitään sääntöä siitä, miten nämä kahdentyyppiset toimenpiteet voidaan yhdistää asianmukaisella tavalla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan saa ylittää todetun polkumyynnin ja tuen kokonaismäärää tai vahinkomarginaalia mainitun asetuksen N:o 597/2009 15 artiklan 1 kohdan tai polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 1225/2009 9 artiklan 4 kohdan nojalla. Sitä paitsi komission tehtävänä ei ole ehdottaa neuvostolle tutkimuksen päättämistä sillä perusteella, että tasoitustullien käyttöönotolla ei ollut merkitystä, koska vahinkomarginaali olisi pysynyt muuttumattomana.

Tapauksessa, jossa todetun tuen kokonaismarginaali on 12 prosenttia ja polkumyynnin kokonaismarginaali 43,5 prosenttia ja jossa lopullisten 12 prosentin tasoitustullien ja 8 prosentin polkumyyntitullien ylärajana on yleisen vahinkomarginaalin taso eli 20 prosenttia, käyttöönotetut toimenpiteet eivät ylitä tutkimuksissa todettua tukien, polkumyynnin tai vahingon tasoa. Vastaavasti silloin, kun polkumyyntimarginaalin ja tukimarginaalin välinen ero, eli 31,5 prosenttia, on 8 prosentin polkumyyntitullien määrää suurempi, kysymystä tasoitustullien ja polkumyyntitullien päällekkäisyydestä ei myöskään herää.

(ks. 217–219 kohta)

8.      Siltä osin kuin on kyse menettelystä kolmansien maiden harjoittamaa tuotannon tukemista vastaan, voittomarginaali, jota on käytettävä laskettaessa tavoitehintaa, jolla voidaan poistaa kyseinen vahinko, saa olla korkeintaan sen voittomarginaalin suuruinen, jonka unionin teollisuus voi kohtuudella odottaa saavansa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, joissa ei esiinny tuettua tuontia. Ei olisi muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 597/2009 2 artiklan d alakohdan ja 15 artiklan 1 kohdan mukaista soveltaa unionin teollisuuden osalta voittomarginaalia, jota se ei olisi voinut odottaa saavansa tilanteessa, jossa tukia ei esiinny.

Lisäksi on todettava, että kun unionin toimielimet käyttävät niille kyseisellä asetuksella annettua harkintavaltaa, niillä ei ole velvollisuutta selittää yksityiskohtaisesti ja etukäteen niitä arviointiperusteita, joita ne aikovat kussakin tapauksessa soveltaa, edes siinä tapauksessa, että ne kehittävät uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja.

(ks. 287 ja 296 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 329 kohta)

10.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 342–344 kohta)

11.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 362–364 kohta)