Kanne 8.12.2023 – Mndoiants v. neuvosto

(Asia T-1149/23)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Sergueï Mndoiants (Moskova, Venäjä) (edustajat: asianajajat F. Bélot ja P. Tkhor)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 13.9.2023 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2023/1767 siltä osin kuin kantajan nimi pysytetään 17.3.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/145/YUTP liitteessä olevassa luettelossa

kumoamaan 13.9.2023 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/1765 siltä osin kuin kantajan nimi pysytetään 17.3.2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 liitteessä I olevassa luettelossa

toissijaisesti julistamaan SEUT 277 artiklan nojalla, ettei nimeämisperustetta, josta on säädetty päätöksen 2014/145/YUTP 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa ja asetuksen (EU) N:o 269/2014 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 5.6.2023 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2023/1094 ja 5.6.2023 annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2023/1089, voida soveltaa kantajaan kyseisen nimeämisperusteen lainvastaisuuden takia

velvoittamaan neuvoston maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.

Ensimmäisen kanneperusteen mukaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon on loukattu, perusteluvelvollisuus ja velvollisuus tarkastaa päätös on laiminlyöty ja oikeutta tulla kuulluksi on loukattu. Kantaja katsoo, että neuvoston esittämät seikat eivät oikeuta pitämään häneen kohdistettuja pakotteita voimassa, kun otetaan huomioon kyseisten seikkojen vähäisyys. Lisäksi neuvosto ei edelleenkään ota huomioon kantajan esittämiä seikkoja ja havaintoja ja laiminlyö siten uudelleentarkastelu- ja uudelleenarviointivelvollisuutensa sekä loukkaa kantajan oikeutta tulla kuulluksi.

Toinen kanneperuste perustuu arviointivirheeseen. Seikat, joiden perusteella neuvosto pysyttää kantajan luettelossa, ovat riittämättömiä eikä niiden perusteella voida mitenkään todeta, että kantaja olisi johtava liike-elämän edustaja, joka toimii Venäjällä, tai liike-elämän edustaja, joka toimii sellaisilla talouden aloilla, jotka muodostavat merkittävän tulonlähteen Venäjän federaation hallitukselle.

Kolmannen kanneperusteen mukaan suhteellisuusperiaatetta ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu. Kantaja katsoo, että häneen kohdistetut rajoittavat toimenpiteet ovat yhtäältä syrjiviä häntä kohtaan ja toisaalta epäsuhteessa niihin tavoitteisiin, joihin kyseisillä toimenpiteillä pyritään.

Neljännen kanneperusteen mukaan yksilöille kuuluvia perusoikeuksia, kuten omistusoikeutta sekä oikeutta yksityis- ja perhe-elämän, kodin, sekä viestien kunnioittamiseen, on loukattu. Neuvosto on loukannut suhteellisuusperiaatetta, kun se on merkinnyt kantajan luetteloon. Tästä johtuen näitä puuttumisia kantajan oikeuksiin ei voida pitää oikeutettuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan 52 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Viides kanneperuste, joka on toissijainen, perustuu siihen, ettei päätöksen 2014/145/YUTP 2 artiklan 1 kohdan g alakohtaa ja asetuksen (EU) N:o 269/2014 3 artiklan 1 kohdan g alakohtaa voida soveltaa, koska ne ovat lainvastaisia. Uusi g-kriteeri loukkaa EU:n perusoikeuskirjan mukaista oikeutta puolustukseen, se ei perustu riittävän vankasti tosiasioihin ja se on ristiriidassa oikeusvarmuusperiaatteen, yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja mielivallan kiellon kanssa. Koska uusi g-kriteeri on lainvastainen, on julistettava, ettei sitä voida soveltaa kantajaan.

____________