Kanne 7.4.2011 - Saksa v. komissio

(Asia T-205/11)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: T. Henze ja J. Möller)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

kumoaa komission 26.1.2011 tekemän päätöksen K(2011)275 lopullinen Valtiontuki C 7/10 (ex NN 5/10) - Tappiontasausjärjestelmä ("Sanierungsklausel")

toissijaisesti: kumoaa osittain komission 26.1.2011 menettelyssä Valtiontuki C 7/10 (ex NN 5/10) - Tappiontasausjärjestelmä ("Sanierungsklausel") tekemän päätöksen sikäli kuin komissio päätti päätöksen 2 kohdassa, että myönnetyt yksittäiset tuet ovat soveltumattomia sisämarkkinoille ja että ne on maksettava kokonaisuudessaan takaisin, jos tuen määrä ylittää 500 000 euroa

velvoittaa vastaajan korvaaman oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seuraaviin kanneperusteisiin:

Päävaatimuksen tueksi esitetyt kanneperusteet:

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen - puuttuva selektiivisyys, koska tappiontasausjärjestelmä ("Sanierungsklausel") ei ole poikkeus merkityksellisestä viitejärjestelmästä.

Saksan hallitus väittää, ettei Saksan yhtiöverolain (Körperschatfssteuergesetz, jäljempänä KStG) 8c §:n 1a momentissa säädetty tappiontasausjärjestelmä ("Sanierungsklausel"), jonka mukaan tappioita voidaan tasata tulevaisuudessa, kun yritys on luovutettu saneeraustarkoituksessa, ole selektiivinen. Saksan hallituksen mukaan ei ole kyse SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontukisäännöksestä, koska mainitulla säännöksellä ei poiketa merkityksellisestä viitejärjestelmästä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen - ilmeinen arviointivirhe, joka koskee toimenpiteen yleistä luonnetta

Saksan hallitus väittää, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen sen kysymyksen osalta, onko KStG :n 8c §:n 1a momentissa säädetty Sanierungsklausel yleinen toimenpide, koska se sovelsi epätarkoituksenmukaista tarkastusmenetelmää eikä tutkinut, perustuuko Sanierungsklausel taloudellisessa kokonaistarkastelussa horisontaalisiin seikkoihin, jotka pätevät samalla tavalla jokaiseen yritykseen; Saksan hallituksen mukaan Sanierungsklausel on eduksi kaikille Saksan alueelle sijoittautuneille yrityksille ja se voidaan näin ollen katsoa yleiseksi toimenpiteeksi.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 artiklan 1 kohdan rikkomiseen - puuttuva selektiivisyys, koska komissio ei ottanut huomioon sitä, että kyseinen lainsäädäntö on perusteltu Saksan verotusjärjestelmän luonteen ja sisäisen rakenteen vuoksi

Saksan hallituksen mukaan KStG:n 8c §:n 1a momentissa säädetty Sanierungsklausel ei ole selektiivinen eikä se näin ollen ole SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki, koska se on perusteltu verotusjärjestelmän luonteen ja sisäisen rakenteen vuoksi.

Kanneperuste toissijaisen vaatimuksen tueksi:

SEUT 107 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä komission "tilapäisistä yhteisön puitteista valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä" antaman tiedonannon kanssa, rikkominen.

Komissio sovelsi virheellisesti SEUT 107 artiklan 3 kohtaa, luettuna yhdessä komission "tilapäisistä yhteisön puitteista valtiontukitoimenpiteille rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi tämänhetkisessä finanssi- ja talouskriisissä" antaman tiedonannon kanssa, kun se katsoi komission päätöksen 2 artiklassa mainitun 500 000 euron summan rajaksi, jota suurempi tuki on maksettava kokonaisuudessaan takaisin, eikä hyväksytyn tuen ylärajaksi, jonka ylittävä tuen osuus on palautettava.

____________