UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
9 päivänä syyskuuta 2014 (*)
Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rikkoutunutta keksiä esittävä rekisteröity yhteisömalli – Mitättömyysperuste – Yksilöllisen luonteen puuttuminen – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 ja 6 artikla sekä 25 artiklan 1 kohdan b alakohta
Asiassa T‑494/12,
Biscuits Poult SAS, kotipaikka Montauban (Ranska), edustajanaan asianajaja C. Chapoullié,
kantajana,
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehenään A. Folliard-Monguiral,
vastaajana,
jossa toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli ja väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa on
Banketbakkerij Merba BV, kotipaikka Oosterhout (Alankomaat), edustajanaan asianajaja M. Abello,
jossa on kyse SMHV:n kolmannen valituslautakunnan 2.8.2012 (asia R 914/2011‑3) tekemästä päätöksestä, joka koskee Banketbakkerij Merba BV:n ja Biscuits Poult SAS:n välistä mitättömyysmenettelyä, nostetusta kanteesta,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Papasavvas sekä tuomarit N. J. Forwood (esittelevä tuomari) ja E. Bieliūnas,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kristensen,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.11.2012 jätetyn kannekirjelmän,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.2.2013 jätetyn SMHV:n vastineen,
ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 12.2.2013 jätetyn väliintulijan vastineen,
ottaen huomioon 2.4.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja Biscuits Poult SAS teki 25.3.2009 yhteisömallia koskevan rekisteröintihakemuksen sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) yhteisömallista 12.12.2001 annetun asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EUVL 2002, L 3, s. 1) nojalla.
2 Malli, jonka rekisteröintiä on haettu ˮkeksejäˮ varten käytettäväksi, esitetään seuraavassa:
3 Riidanalainen malli rekisteröitiin numerolla 1114292‑0001 ja julkaistiin 22.4.2009 yhteisömalleja koskevassa tiedotteessa nro 75/2009.
4 Väliintulija Banketbakkerij Merba BV esitti 15.2.2010 SMHV:lle riidanalaisen mallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Väliintulija väitti mitättömäksi julistamista koskevassa vaatimuksessaan, ettei riidanalainen malli ollut uusi eikä yksilöllinen ja että sen ulkonäkö määräytyi asetuksen N:o 6/2002 5, 6 ja 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla sen käyttötarkoituksen perusteella.
5 Väliintulija esitti mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksensa sen väitteen, ettei riidanalainen malli ollut uusi eikä yksilöllinen, tueksi seuraavassa esitettävät aiemmat mallit:
6 SMHV:n mitättömyysosasto hylkäsi riidanalaisen mallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen 28.2.2011 tehdyllä päätöksellä.
7 Väliintulija teki 22.4.2011 SMHV:lle valituksen mitättömyysosaston päätöksestä.
8 SMHV:n kolmas valituslautakunta julisti riidanalaisen mallin asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla mitättömäksi 2.8.2012 tehdyllä päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) siitä syystä, ettei se ollut mainitun asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla yksilöllinen.
9 Valituslautakunta esitti erityisesti ensinnäkin, ettei keksin sisäpuolelle koko sen pituudelta levitettyä täytekerrosta voitu ottaa huomioon riidanalaisen mallin yksilöllisyyden arvioimisessa, koska se ei ollut näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön yhteydessä. Tämän jälkeen valituslautakunta katsoi, että riidanalainen malli oli ulkonäöltään samanlainen kuin edellä 5 kohdassa esitetyt kolme ensimmäistä mallia. Valituslautakunta totesi vielä, ettei riidanalainen malli synnyttänyt kyseisentyyppisiä keksejä säännöllisesti tarjoavalle tai syövälle asiantuntevalle käyttäjälle kyseisten kolmen aikaisemman mallin synnyttämästä yleisvaikutelmasta poikkeavaa yleisvaikutelmaa, kun otetaan huomioon tällaisten tuotteiden kehittäjän erittäin suuri vapaus.
Asianosaisten vaatimukset
10 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen tai ˮvähintään muuttaa sitäˮ
– vahvistaa mitättömyysosaston päätöksen
– hylkää mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen ja
– velvoittaa väliintulijan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
11 SMHV vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
12 Väliintulija vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– vahvistaa riidanalaisen päätöksen
– toissijaisesti palauttaa asian valituslautakunnalle, jotta tämä lausuisi riidanalaisen mallin yksilöllisyydestä, kun otetaan huomioon kaikki aikaisemmat mallit, ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
13 Kantaja esittää kanteensa tueksi yhden kanneperusteen, joka perustuu asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan virheelliseen soveltamiseen.
14 Kantaja esittää kyseisen kanneperusteen tueksi, että valituslautakunta jätti riidanalaisen mallin sisäosan ulkonäön virheellisesti huomioon ottamatta eikä näin ollen todennut niitä eroavuuksia aikaisempiin malleihin nähden, jotka tekevät kyseisestä mallista yksilöllisen.
15 Kantaja esittää, ettei keksiä voida pitää asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitettuna ˮmoniosaisena tuotteenaˮ ja ettei keksin sisälle koko sen pituudelta levitetty täyte näin ollen ole tällaisen tuotteen osa. Niinpä saman asetuksen 4 artiklan 2 kohtaa ei sen mukaan voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa.
16 Kantaja esittää toissijaisesti, että keksin sisälle koko sen pituudelta levitetty täyte on näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön yhteydessä, koska tuote särkyy, kun se nautitaan, mikä on sen tavanomaista käyttöä. Lisäksi tällainen keksin kuva ilmentää sen mukaan kyseessä olevan teollisuudenalan markkinointikäytäntöjä. Niinpä kyseessä oleva täytteen ulkonäkö olisi sen mukaan pitänyt ottaa huomioon siinäkin tapauksessa, että asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohtaa sovellettaisiin.
17 Niinpä kantaja esittää, että kun otetaan huomioon riidanalaisen mallin kaikki ominaisuudet, kuten sen ulkomuoto, linjat, ääriviivat, värit, sisä- ja ulko-osien välinen kontrasti, pinnan kullanvärisyys, suklaapalojen lukumäärä keksin pinnalla ja sen koostumus, valituslautakunnan olisi pitänyt todeta riidanalaisen mallin olevan yksilöllinen edellä 5 kohdassa esitettyihin kolmeen ensimmäiseen malliin nähden.
18 Tässä yhteydessä on todettava, kuten asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan a alakohdasta ilmenee, että ˮmallillaˮ tarkoitetaan ˮtuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalistaˮ.
19 Tästä seuraa, että asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ˮmallin suojaˮ koostuu tuotteen eli saman asetuksen 3 artiklan b alakohdan mukaan kaikkien teollisesti tai käsityönä valmistettujen tavaroiden tai tällaisen tavaran osien ulkomuodon suojaamisesta.
20 Lisäksi asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan teollisten mallien suojaa, suojan rajoittamista näkyviin osiin ja tuotteen ulkomuotoa tarkastelevan asiantuntevan käyttäjän siitä saamaa yleisvaikutelmaa koskevista 7, 12 ja 14 perustelukappaleista ilmenee, että kyseisellä asetuksella suojataan yksinomaan tuotteiden tai tuotteiden osien näkyviä osia, jotka voidaan tämän seurauksena rekisteröidä malleiksi.
21 Tällaisessa asiayhteydessä asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa säädetään erityissäännöstä, joka koskee nimenomaisesti malleja, joita sovelletaan tai jotka sisältyvät asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen. Kyseisen säännön mukaan tällaisia malleja suojataan ainoastaan silloin, jos ensinnäkin osa pysyy sen moniosaiseen tuotteeseen liittämisen jälkeen näkyvissä kyseisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana ja jos toiseksi osan näkyvät ominaisuudet täyttävät sellaisenaan uutuutta ja yksilöllisyyttä koskevat edellytykset.
22 Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen osien, jotka voidaan valmistaa ja myydä moniosaisesta tuotteesta erillään, erityinen luonne, on perusteltua, että lainsäätäjä mahdollistaa niiden rekisteröimisen malleina sillä edellytyksellä, että ne ovat näkyvissä moniosaiseen tuotteeseen liittämisen jälkeen, kuitenkin siten, että mahdollisuus rajoittuu niihin kyseisten osien kohtiin, jotka ovat näkyvissä moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana, siltä osin kuin tällaiset kohdat ovat uusia ja yksilöllisiä.
23 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 ja 3 kohdalla ei siis ole tarkoitus lisätä niitä tuotteen esittämisvaihtoehtoja, jotka voivat kyseisen asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaan muodostaa mallin, eikä sillä ole tällaista vaikutusta, vaan siinä säädetään tietynlaista tilannetta koskevasta erityissäännöstä.
24 Kuten riidanalaisen päätöksen 14 kohdassa on esitetty, kantaja myönsi nyt käsiteltävässä asiassa valituslautakunnassa, että keksin sisään koko sen pituudelta levitetty pehmeä täytekerros tulee näkyviin vasta jos keksi rikotaan. Tästä syystä tällainen ominaisuus ei liity kyseessä olevan tuotteen ulkomuotoon.
25 Niinpä on todettava, että valituslautakunta sovelsi oikein asetuksen N:o 6/2002 3 ja 6 artiklaa, kun se totesi riidanalaisen päätöksen 15 ja 16 kohdassa, ettei keksin sisään koko sen pituudelta levitetty pehmeä täytekerros ollut näkyvissä, sillä tuote on rikottava, jotta sen sisäpuoli tulisi näkyviin, mistä syystä tällaista ominaisuutta ei oteta lukuun riidanalaisen mallin yksilöllisyyden arvioinnissa.
26 Lisäksi sillä, että kyseessä oleva tuote SMHV:n ja väliintulijan esittämällä tavalla muistuttaisi ulkonäöltään riidanalaista mallia, jos se puolitetaan nauttimista varten, ei ole merkitystä.
27 Tässä yhteydessä on todettava, että kantajan väite, jonka mukaan keksin sisään koko sen pituudelta levitetty pehmeä täytekerros tulee näkyviin tuotteen ˮtavanomaisen käytönˮ eli sen nauttimisen yhteydessä, perustuu asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 ja 3 kohdan väärin ymmärtämiseen ja on tästä syystä tehoton. Kyseisistä säännöksistä ilmenee nimittäin, että käsite ˮtavanomainen käyttöˮ on merkityksellinen ainoastaan silloin, jos kyse on asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen osaan sovellettavan tai siihen sisältyvän mallin suojattavuuden arvioimisesta. Mainitun asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa täsmennetään lisäksi, että siinä määritellään saman artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu käsite ˮtavanomainen käyttöˮ.
28 Asianosaiset ovat kuitenkin perustellusti yksimielisiä siitä, ettei riidanalaisen mallin esittämän kaltainen keksi ole asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa tarkoitettu moniosainen tuote, sillä se ei koostu useista osista, jotka voidaan korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla. Niinpä riidanalaisen mallin suojattavissa olevat ominaisuudet on määritettävä edellä 18–20 kohdassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti, ja kyseisissä säännöissä ei viitata sellaisten tuotteiden, jotka eivät koostu asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdan säännöksen mukaiseen moniosaiseen tuotteeseen liitettävistä osista, osalta käsitteeseen ˮtavanomainen käyttöˮ vaan kyseisen asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun tuotteen ulkomuotoon.
29 Niinpä valituslautakunta ei tehnyt virhettä, kun se täsmensi riidanalaisen päätöksen 13 ja 16 kohdassa, ettei tuotteen näkymättömiä ominaisuuksia, jotka eivät liity sen ulkomuotoon, voida ottaa huomioon sen ratkaisemisessa, voiko riidanalainen malli saada suojaa, tai kun se teki tästä riidanalaisen päätöksen 17 kohdassa sen päätelmän, että ˮmallia esittävästä kuvasta ilmenevää keksinsisäistä täytettä ei pidä ottaa huomioon mallin yksilöllisyyden tutkimisessaˮ.
30 Koska asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 ja 3 kohdan sääntö, joka koskee nimenomaisesti moniosaiseen tuotteeseen asennettavia osia (ks. edellä 21–23 kohta), on tätä tiettyä alaa, joka ei liity nyt käsiteltävään asiaan, koskeva mukautus edellä 18–20 kohdassa ilmaistusta periaatteesta, eikä sillä pyritä muuttamaan mallin esittämän tuotteen ulkoisten ominaisuuksien näkyvyyttä koskevaa edellytystä eikä sillä ole tällaista vaikutusta, se, että riidanalaisen päätöksen 13 ja 16 kohtaan sisältyy viittaus kyseiseen säännökseen, ei voi tehdä saman päätöksen 13–17 kohdassa esitettyä pätemättömäksi.
31 Niinpä mikään edellä 15 ja 16 kohdassa esitellyistä kantajan väitteistä ei voi saattaa riidanalaisen päätöksen oikeellisuutta kyseenalaiseksi. Koska ainoastaan riidanalaisen mallin esittämän tuotteen näkyvät ulkoiset ominaisuudet voidaan ottaa huomioon yksilöllisyyden arvioimiseksi (ks. edellä 25–30 kohta), kyseiseen arviointiin liittyvät kantajan väitteet (ks. edellä 17 kohta) on sivuutettava.
32 Kun otetaan huomioon riidanalaisen päätöksen 30 kohdassa todettu kehittäjällä kyseisellä alalla oleva suuri vapaus, jota kantaja ei lisäksi ole kyseenalaistanut, valituslautakunnan arviointi on tältä osin vahvistettava.
33 Erityisesti on niin, kuten valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 21–24 kohdassa, että keksin ulkopinnan epätasaisuus ja rosoisuus, sen kellertävä väri ja pyöreä muoto sekä suklaamuruset ovat asiantuntevalle käyttäjälle muodostuvan yleisvaikutelman määrääviä riidanalaisille malleille yhteisiä ominaisuuksia, eikä riidanalaista mallia voida näin ollen pitää yksilöllisenä.
34 Riidanalaisen mallin sileämpi pinta edellä 5 kohdassa esitettyihin ensimmäiseen ja kolmanteen malliin nähden sekä kussakin mallissa ja riidanalaisessa mallissa esiintyvien suklaapalojen määrää, niiden täsmällisiä mittoja ja vaihtelevaa ulkonevuutta koskevat erot eivät tee riidanalaisesta mallista yksilöllistä. Kun otetaan huomioon kehittäjän suuri vapaus kyseisellä alalla, tällaiset erot eivät nimittäin saa riidanalaisen päätöksen 28 kohdassa määritellyssä asiantuntevassa käyttäjässä aikaan erilaista yleisvaikutelmaa riidanalaisen mallin eduksi.
35 Niinpä valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 31 kohdassa virhettä tekemättä, että riidanalainen malli on julistettava asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla mitättömäksi, koska se ei ole saman asetuksen 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla yksilöllinen.
36 Niinpä kanne on hylättävä tarvitsematta lausua kantajan esittämien vaatimusten toisen osan ja kannekirjelmän liitteen tutkittavaksi ottamisista, jotka SMHV on kyseenalaistanut.
Oikeudenkäyntikulut
37 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan SMHV:n ja väliintulijan oikeudenkäyntikulut näiden vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Biscuits Poult SAS vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) ja Banketbakkerij Merba BV:n oikeudenkäyntikulut.
Papasavvas | Forwood | Bieliūnas |
Julistettiin Luxemburgissa 9 päivänä syyskuuta 2014.
Allekirjoitukset