Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 16.5.2017 (ennakkoratkaisupyyntö, jonka on esittänyt Cour administrative – Luxemburg) – Berlioz Investment Fund SA v. Directeur de l’administration des contributions directes
(Asia C-682/15)1
(Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2011/16/EU – Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla – 1 artiklan 1 kohta – 5 artikla – Kolmannelle osoitettu tietopyyntö – Kieltäytyminen vastaamasta – Seuraamus – Pyydettyjen tietojen ennalta arvioidun olennaisuuden käsite – Pyynnön vastaanottavan viranomaisen suorittama valvonta – Tuomioistuinvalvonta – Laajuus – Euroopan unionin perusoikeuskirja – 51 artikla – Unionin oikeuden soveltaminen – 47 artikla – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan tuomioistuimissa – Tuomioistuimen ja kolmannen oikeus tutustua tietopyynnön esittäneen viranomaisen pyyntöön)
Oikeudenkäyntikieli: ranska
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Cour administrative
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Berlioz Investment Fund SA
Vastapuoli: Directeur de l’administration des contributions directes
Tuomiolauselma
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltio soveltaa kyseisessä määräyksessä tarkoitetulla tavalla unionin oikeutta, jolloin perusoikeuskirja tulee sovellettavaksi, kun se säätää lainsäädännössään muun muassa hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta 15.2.2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU säännöksiin perustuvan veroviranomaisten tietojenvaihdon yhteydessä pyydettyjen tietojen toimittamisesta kieltäytyvälle yksityiselle määrättävästä rahamääräisestä seuraamuksesta.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että yksityisellä, jolle määrätään rahamääräinen seuraamus hallintopäätöksen, jolla se velvoitetaan toimittamaan tietoja direktiiviin 2011/16 perustuvan kansallisten veroviranomaisten tietojenvaihdon yhteydessä, noudattamatta jättämisen seurauksena, on oikeus riitauttaa kyseisen päätöksen lainmukaisuus.
Direktiivin 2011/16 1 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että se, että jäsenvaltion toiselta jäsenvaltiolta pyytämät tiedot ovat ”ennalta arvioiden olennaisia”, on edellytys, joka tietopyynnön on täytettävä, jotta pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen olisi velvollinen noudattamaan sitä, ja samalla edellytys kyseisen jäsenvaltion yksityiselle osoittaman tietojenantamismääräyksen ja tälle tietojenantamismääräyksen noudattamatta jättämisen vuoksi määrätyn seuraamustoimenpiteen lainmukaisuudelle.
Direktiivin 2011/16 1 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklaa on tulkittava siten, että tietopyynnön kyseisen direktiivin perusteella esittäneen viranomaisen pyynnön vastaanottaneen viranomaisen suorittama tutkiminen ei rajoitu kyseisen pyynnön muodolliseen sääntöjenmukaisuuteen vaan pyynnön vastaanottaneen viranomaisen on voitava sen perusteella varmistua siitä, etteivät pyydetyt tiedot ole sellaisia, jotka eivät ole ennalta arvioiden selvästikään olennaisia, kun otetaan huomioon kyseessä olevan verovelvollisen ja kolmannen, jolta tietoja mahdollisesti pyydetään, henkilöllisyys sekä kyseessä olevan verotutkinnan tarpeet. Samoja direktiivin 2011/16 säännöksiä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklaa on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on muutoksenhaussa, jonka yksityinen on saattanut vireille sellaisesta seuraamustoimenpiteestä, jonka direktiivin 2011/16 nojalla tietopyynnön esittäneen viranomaisen pyynnön vastaanottanut viranomainen on määrännyt pyynnön täyttämiseksi antamansa tietojenantamismääräyksen noudattamatta jättämisen seurauksena, määrätyn seuraamuksen muuttamisen lisäksi toimivalta valvoa kyseisen tietojenantamismääräyksen lainmukaisuutta. Kun kyse on mainitun tietojenantamismääräyksen lainmukaisuuden siitä edellytyksestä, jonka mukaan pyydettyjen tietojen on oltava ennalta arvioiden olennaisia, tuomioistuinvalvonta rajoittuu sen tutkimiseen, etteivät tiedot ole sellaisia, jotka eivät selvästikään ole tarkoitetulla tavalla olennaisia.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan toista kohtaa on tulkittava siten, että pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuimella on tuomioistuinvalvonnan yhteydessä oltava oikeus tutustua pyynnön esittäneen jäsenvaltion pyynnön vastaanottaneelle jäsenvaltiolle osoittamaan tietopyyntöön. Kyseessä olevalla yksityisellä ei sen sijaan ole oikeutta tutustua tietopyyntöön, joka on direktiivin 2011/16 16 artiklan mukaisesti salassa pidettävä asiakirja, kokonaisuudessaan. Jotta yksityinen voisi täysimääräisesti esittää sitä, etteivät pyydetyt tiedot ole ennalta arvioiden olennaisia, koskevan asiansa, on lähtökohtaisesti riittävää, että yksityisellä on käytettävissään kyseisen direktiivin 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.
____________1 EUVL C78, 29.2.2016.