Kanne 16.12.2008 - Total v. komissio

(Asia T-548/08)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Total SA (Courbevoie, Ranska) (edustajat: asianajajat E. Morgan de Rivery ja A. Noël-Baron)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

ensisijaisesti on kumottava EY 230 artiklan nojalla 1.10.2008 tehty Euroopan yhteisöjen komission päätös nro C(2008) 5476 lopullinen, TOTAL SA:ta koskevilta osin;

toissijaisesti on kumottava EY 230 artiklan nojalla 128 163 000 euron suuruinen sakko, joka on määrätty TOTAL FRANCE:lle ja TOTAL SA:lle yhdessä ja yhteisvastuullisesti 1.10.2008 tehdyn Euroopan yhteisöjen komission päätöksen nro C(2008) 5476 lopullinen 2 artiklassa;

vaihtoehtoisesti on alennettava 128 163 000 euron suuruista sakkoa, joka on määrätty TOTAL FRANCE:lle ja TOTAL SA:lle yhdessä ja yhteisvastuullisesti 1.10.2008 tehdyn Euroopan yhteisöjen komission päätöksen nro C(2008) 5476 lopullinen 2 artiklassa;

joka tapauksessa Euroopan yhteisöjen komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii esillä olevalla kanteella kumoamaan osittain 1.10.2008 tehdyn Euroopan yhteisöjen komission päätöksen nro C(2008) 5476 lopullinen, asiassa COMP/39.181 - kynttilävahat, jossa komissio totesi, että tietyt yritykset, muun muassa kantaja, ovat rikkoneet EY 81 artiklan 1 kohtaa ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa, koska ne ovat sopineet hinnoista ja jakaneet markkinoita parafiinivahojen osalta Euroopan talousalueella ja jalostamattoman parafiinin osalta Saksassa.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi seuraaviin yhdeksään kanneperusteeseen:

puolustautumisoikeuksien ja kantajan syyttömyysolettaman loukkaaminen, koska kanteen kohteena olevassa päätöksessä ei noudateta näiden oikeuksien henkilöllistä soveltamisalaa, tutkintavaiheessa tehtyjen menettely koskevien virheiden ja itse päätöksessä omaksutun kehäpäätelmän vuoksi;

perustelujen ristiriitaisuus i) tarpeesta selvittää, onko emoyhtiö todella harjoittanut ratkaisevaa määräysvaltaa tytäryhtiöönsä nähden ja ii) sen määräysvallan sisällöstä, jota emoyhtiöllä on oltava tytäryhtiöönsä nähden, jotta voidaan katsoa, että emoyhtiö on vastuussa rikkomisesta;

niiden sääntöjen rikkominen, jotka koskevat konsernin vastuuta EY 81 artiklassa tarkoitetuista rikkomisista, siltä osin kuin i) kanteen kohteena olevassa päätöksessä todetaan virheellisesti, että komissiolla ei ole velvollisuutta selostaa seikkoja, jotka tukevat olettamaa, ja ii) kanteen kohteena olevassa päätöksessä loukataan tytäryhtiöiden taloudellisen ja oikeudellisen autonomian periaatetta, johon yhtiöoikeutta koskevat kansalliset säännökset perustuvat;

ilmeinen arviointivirhe siltä osin kuin i) se, että TOTAL SA nimittää TOTAL France:n hallintoneuvoston jäsenet, ei vahvista olettamaa ratkaisevasta määräysvallasta ja ii) TOTAL SA:n esittämän näytön avulla voidaan kiistatta kääntää olettama ratkaisevasta määräysvallasta;

henkilökohtaista vastuuta ja rangaistusten henkilökohtaisuutta koskevien periaatteiden sekä laillisuusperiaatteen loukkaaminen, koska komissio on katsonut, että TOTAL SA ja TOTAL FRANCE muodostavat yhden ainoan taloudellisen yksikön;

oikeusvarmuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden loukkaaminen siltä osin kuin i) se, että TOTAL SA:n katsotaan olevan vastuussa TOTAL FRANCE -tytäryhtiön rikkomisista, perustuu uuteen arviointiperusteeseen ja ii) komissio ei ole arvioinut tilannetta tapauskohtaisesti niin kuin se oli ilmoittanut tekevänsä;

harkintavallan väärinkäyttö, koska asetuksen N:o 1/2003 tarkoituksena on rangaista yritystä kilpailusääntöjen rikkomisesta eikä maksimoida seuraamusta katsomalla, että emoyhtiö on vastuussa;

suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen, koska kantajalle ja sen tytäryhtiölle määrätyn sakon lopullinen määrä ei ole millään tavalla yhteydessä niiden tuotteiden myyntiin, joita päätöksessä väitetty rikkomus koski; ja

sakon määrän alentamista koskeva vaatimus, koska väitetty toiminta ei ole niin vakavaa eikä pitkäkestoista kuin komissio on katsonut, ja koska kantajan puolustautumisoikeuksia on loukattu ilmeisellä tavalla.

____________