Language of document :

Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Bank Austria Creditanstalt AG:n 2.9.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

    (Asia T-260/02)

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

Bank Austria Creditanstalt AG on nostanut 2.9.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat C. Zschocke ja J. Beninca.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa komission 11.6.2002 tekemän päätöksen (COMP/36.571, Itävallan pankit) kantajaa koskevilta osin, tai

(vaihtoehtoisesti alentaa vastaajan päätöksessään määräämää 30,38 miljoonan euron suuruista sakkoa, ja

(velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Kanneperusteet ja oikeudellinen arviointi

Vastaajan menettelyn kohteena olivat pankkien säännölliset tapaamiset Itävallassa (pankkikokoontumiset). Kumottavaksi vaadittavassa päätöksessä komissio totesi, että kantaja oli ( seitsemän muun itävaltalaisen pankkilaitoksen ohella ( rikkonut EY 81 artiklaa, koska se oli osallistunut hinnoista, palkkioista ja markkinointitoimista sopimiseen ja menettelytapojen yhdenmkaistamiseen, mikä 1.1.1995(24.6.1998 rajoitti kilpailua Itävallan pankkimarkkinoilla. Komissio määräsi asianomaisille pankeille sakkoja.

Kantaja väittää, ettei EY 81 artiklaa voida soveltaa, koska kantajan järjestämät pankkikokoontumiset eivät alueellisen ja paikallisen luonteensa vuoksi olleet omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kantajan mukaan vastaaja on perussumman vahvistamisen yhteydessä olettanut pankkikokoontumisten vaikuttaneen taloudellisesti kielteisesti, vaikka kantaja on osoittanut muiden asianomaisten pankkien kanssa taloustieteellisellä lausunnolla, ettei tällaisia vaikutuksia ole ollut. vastaaja on perussumman vahvistaessaan käyttänyt harkintavaltaansa väärin, koska se ei ole ottanut huomioon oikeudellista siirtymävaihetta Itävallassa Euroopan talousalueeseen liittymisen jälkeen, pankkikokoontumisille Itävallan kartellilainsäädännössä säädöksin annettua etuoikeusasemaa, viranomaistahojen mukanaoloa sekä kokoontumisten laaja-alaista julkisuutta.

Kantaja on tehnyt yhteistyötä vastaajan kanssa tosiseikkojen selvittämisessä. Vastaaja ei ole ottanut tätä laajaa yhteistyötä huomioon lieventävänä tekijänä, ja on siten soveltanut virheellisesti arvioiden päätodistajaa koskevaa säännöstöä kantajan vahingoksi.

Kantaja väittää vielä komission loukanneen sen olennaisia menettelyllisiä oikeuksia ja toimittaneen moiteperusteet lainvastaisesti edelleen tiedoksi Itävallan vapauspuolueelle (FPÖ).

____________