UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (laajennettu seitsemäs jaosto)
21 päivänä syyskuuta 2011 (*)
Kumoamiskanne – REACH – Akryyliamidin tunnistaminen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen
Asiassa T‑1/10,
Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG), kotipaikka Bryssel (Belgia),
SNF SAS, kotipaikka Andrézieux-Bouthéon (Ranska),
edustajinaan aluksi asianajaja K. Van Maldegem, sollicitor P. Sellar ja asianajaja R. Cana, sittemmin asianajajat K. Van Maldegem ja R. Cana,
kantajina,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään M. Heikkilä ja W. Broere, avustajanaan asianajaja J. Stuyck,
vastaajana,
jota tukevat
Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehinään C. Wissels, J. Langer, Y. de Vries ja M. de Ree,
ja
Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi P. Oliver ja G. Wilms, sittemmin P. Oliver ja E. Manhaeve,
väliintulijoina,
jossa on kyse vaatimuksesta kumota ECHA:n päätös tunnistaa akryyliamidi (EY nro 201-173-7) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi kyseisen asetuksen 59 artiklan mukaisesti,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu seitsemäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Dittrich (esittelevä tuomari) sekä tuomarit F. Dehousse, I. Wiszniewska-Białecka, M. Prek ja J. Schwarcz,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Ensimmäinen kantaja, Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG), on eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, jonka kotipaikka on Belgia. Se toimii polyelektrolyyttien, polyakryyliamidin ja/tai muiden akryyliamidia sisältävien polymeerien tuotanto- ja/tai tuontiyhtiöiden edunvalvojana. Ensimmäisen kantajan jäsenyhtiöt myös käyttävät akryyliamidia ja valmistavat ja/tai tuovat maahan akryyliamidia tai polyakryyliamidia. Kaikki Euroopan unionissa toimivat akryyliamidin tuottajat ovat ensimmäisen kantajan jäseniä.
2 Toinen kantaja, SNF SAS, on ensimmäisen kantajan jäsenyhtiö. Sen pääasiallisena toimintana on akryyliamidin ja polyakryyliamidin valmistus ja niiden suora myynti asiakkailleen. Sillä on tuotantopaikkoja Ranskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.
3 Polyelektrolyytit ovat vesiliukoisia, synteettisiä ja orgaanisia polymeerejä, joita valmistetaan erilaisista monomeereista, kuten akryyliamidista. Niitä käytetään esimerkiksi juomaveden puhdistuksessa, jätevesien käsittelyssä, paperin valmistuksessa ja arvomineraalien uuttamisessa.
4 Polyakryyliamidi on polymeeri, joka on muodostettu polymeroimalla monomeerista akryyliamidia, jota käytetään yleisimmin vedenpuhdistuksessa, paperi-, kaivos- ja öljyteollisuudessa, maataloudessa, tekstiilien lisäaineena sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa.
5 Alankomaiden kuningaskunta toimitti 25.8.2009 Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) laatimansa asiakirja-aineiston, joka koskee akryyliamidin tunnistamista kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi. Kyseistä asetusta on sittemmin muutettu muun muassa aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16.12.2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1272/2008 (EUVL L 353, s. 1). Asiakirja-aineistossa viitattiin siihen, että akryyliamidi on luokiteltu asetuksen N:o 1272/2008 liitteessä VI olevassa 3 osassa syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 2 ja sukusolujen perimää vaurioittavien aineiden kategoriaan 2. ECHA julkaisi 31.8.2009 verkkosivuillaan ilmoituksen, jossa se kehotti asianosaisia esittämään huomautuksensa akryyliamidin osalta laaditusta asiakirja-aineistosta. Samana päivänä ECHA kehotti myös muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia esittämään asiasta huomautuksia.
6 Saatuaan kyseistä asiakirja-aineistoa koskevia huomautuksia erityisesti ensimmäiseltä kantajalta ja Alankomaiden kuningaskunnan vastaukset näihin huomautuksiin ECHA siirsi asiakirja-aineiston käsiteltäväksi jäsenvaltioiden komiteaan, jossa päästiin 27.11.2009 yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi sillä perusteella, että se täyttää asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut perusteet.
7 ECHA julkaisi 7.12.2009 lehdistötiedotteen, jossa se ilmoitti, että jäsenvaltioiden komiteassa oli päästy yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin ja neljäntoista muun aineen tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi, sikäli kuin kyseiset aineet täyttävät asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet. ECHA ilmoitti myös, että luettelo tunnistetuista aineista, jotka voidaan mahdollisesti sisällyttää asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XIV (jäljempänä luettelo) saatetaan virallisesti ajan tasalle tammikuussa 2010. ECHA:n pääjohtaja teki 22.12.2009 päätöksen ED/68/2009, jonka oli määrä tulla voimaan 13.1.2010, kyseisten viidentoista aineen sisällyttämisestä luetteloon 13.1.2010.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
8 Kantajat nostivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 4.1.2010 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin kumoamaan ECHA:n päätös tunnistaa akryyliamidi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäväksi aineeksi asetuksen 59 artiklan mukaisesti (jäljempänä riidanalainen päätös).
9 Toinen kantaja teki unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.1.2010 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla välitoimihakemuksen, jossa se vaati pääasiallisesti, että unionin yleisen tuomioistuimen presidentti lykkää riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa.
10 Riidanalaisen päätöksen täytäntöönpanoa lykättiin unionin yleisen tuomioistuimen presidentin 11.1.2010 antamalla määräyksellä siihen saakka, kunnes välitoimimenettelyn päättävä määräys on annettu. Kyseisen määräyksen jälkeen ECHA:n pääjohtaja keskeytti akryyliamidin sisällyttämisen luetteloon.
11 ECHA esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 17.3.2010 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen kyseisen tuomioistuimen työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan nojalla.
12 Asiassa PPG ja SNF vastaan ECHA 26.3.2010 annetulla unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräyksellä (T-1/10 R, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) toisen kantajan välitoimihakemus hylättiin ja oikeudenkäyntikuluista määrättiin päätettäväksi myöhemmin.
13 Tämän määräyksen jälkeen ECHA julkaisi 30.3.2010 luettelon, johon akryyliamidi oli sisällytetty.
14 Euroopan komissio toimitti 19.4.2010 ja Alankomaiden kuningaskunta 20.4.2010 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa kirjatuilla kirjeillä väliintulohakemukset, joissa ne pyysivät saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen ECHA:n vaatimuksia. Väliintulohakemukset hyväksyttiin asianosaisten kuulemisen jälkeen unionin yleisen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan 8.6.2010 antamalla määräyksellä.
15 Kantajat toimittivat 4.5.2010 huomautuksensa tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevasta väitteestä.
16 Kantajat esittivät 17.5.2010 ja 25.5.2010 toimittamillaan asiakirjoilla pyyntönsä siitä, että niiden kirjelmät käsiteltäisiin luottamuksellisesti väliintulijoihin nähden. Luottamuksellista käsittelyä koskevaa pyyntöä ei riitautettu.
17 Komissio toimitti 3.8.2010 ja Alankomaiden tasavalta 5.8.2010 väliintulokirjelmän, jotka koskivat yksinomaan tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttymistä. Pääasian asianosaiset esittivät unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 1.10.2010 ja 4.10.2010 toimittamillaan asiakirjoilla huomautuksensa väliintulokirjelmistä.
18 Koska unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoa muutettiin, esittelevä tuomari määrättiin seitsemänteen jaostoon, jonka käsiteltäväksi nyt käsiteltävä asia näin ollen siirrettiin. Unionin yleinen tuomioistuin siirsi nyt käsiteltävän asian 30.3.2011 tehdyllä päätöksellä laajennetun seitsemännen jaoston käsiteltäväksi työjärjestyksensä 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
19 Kantajat vaativat kannekirjelmässään, että unionin yleinen tuomioistuin
– ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– velvoittaa ECHA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut
– määrää muista tarpeellisista toimenpiteistä.
20 ECHA vaatii tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevassa väitteessään, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
21 Kantajat vaativat tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevasta väitteestä esittämissään huomautuksissa, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää kyseisen väitteen.
22 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta.
23 Alankomaiden kuningaskunta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta ja velvoittaa kantajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
24 Työjärjestyksen 114 artiklan 1 ja 4 kohdan nojalla unionin yleinen tuomioistuin voi asianosaisen hakemuksesta ratkaista tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen käsittelemättä itse pääasiaa. Saman artiklan 3 kohdan mukaan hakemuksen jatkokäsittely on suullinen, jollei unionin yleinen tuomioistuin päätä toisin. Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että se on saanut nyt käsiteltävässä asiassa riittävästi tietoja asiakirja-aineistosta ja että suullista käsittelyä ei ole syytä aloittaa.
25 ECHA esittää vaatimustensa tueksi kolme prosessinedellytyksen puuttumista koskevaa väitettä, jotka koskevat riidanalaisen päätöksen luonnetta, sitä, että toimi ei koske kantajia suoraan, ja sitä, että koska riidanalainen päätös ei ole SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu sääntelytoimi, se ei koske kantajia erikseen.
26 Komissio tukee ECHA:n perusteluja siltä osin kuin ne koskevat riidanalaisen päätöksen luonnetta ja sitä, että päätös ei koske kantajia suoraan. Se väittää myös, että kannekirjelmä ei täytä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimuksia, koska se ei ole selkeä.
27 Alankomaiden kuningaskunta tukee kaikkia ECHA:n esittämiä väitteitä prosessinedellytyksen puuttumisesta.
Työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimusten täyttyminen
28 Komissio väittää, että kannekirjelmä ei ole selkeä eikä täytä työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimuksia. Se nimittäin katsoo, että kun kantajat vaativat kannekirjelmässään kumoamaan 7.12.2009 tehdyn ECHA:n päätöksen tunnistaa akryyliamidi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt perusteet täyttäväksi aineeksi, ne eivät määrittele riittävästi kanteen kohteena olevaa toimea. Komission mielestä 7.12.2009 julkaistussa ECHA:n lehdistötiedotteessa mainittu toimi ei ollut akryyliamidin tunnistamisesta tehty ECHA:n päätös vaan jäsenvaltioiden komitean toteuttama toimenpide menettelyssä, joka johtaa siihen, että ECHA tunnistaa kyseisen aineen.
29 ECHA ei ole esittänyt tällaista väitettä prosessinedellytyksen puuttumisesta. Myöskään komissiolla ei ole väliintulijana oikeutta esittää prosessinedellytyksen puuttumisesta väitettä, jota sen tukema asianosainen ei ole esittänyt (ks. vastaavasti asia T-174/95, Svenska Journalistförbundet v. neuvosto, tuomio 17.6.1998, Kok., s. II-2289, 77 ja 78 kohta).
30 Koska kanteen ja siinä esitettyjen kanneperusteiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset kuuluvat kuitenkin ehdottomiin prosessinedellytyksiin, unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 113 artiklan mukaisesti tutkia ne omasta aloitteestaan (ks. vastaavasti asia T-437/05, Brink’s Security Luxembourg v. komissio, tuomio 9.9.2009, Kok., s. II-3233, 54 kohta ja asia T-63/06, Evropaïki Dynamiki v. EMCDDA, tuomio 9.9.2010, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
31 Unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella, jota mainitun perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti sovelletaan asian käsittelyyn unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella kirjallisessa kanteessa on mainittava oikeudenkäynnin kohde. Näiden tietojen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin yleinen tuomioistuin voi tarvittaessa ratkaista asian ilman muita tietoja (asia T-387/94, Asia Motor France ym. v. komissio, tuomio 18.9.1996, Kok., s. II-961, 106 kohta; asia T-369/03, Arizona Chemical ym. v. komissio, määräys 14.12.2005, Kok., s. II-5839, 120 kohta ja asia T-481/08, Alisei v. komissio, määräys 8.2.2010, Kok., s. II-117, 89 kohta).
32 Nyt käsiteltävässä asiassa kannekirjelmä täyttää oikeudenkäynnin kohdetta koskevan vaatimuksen. Kantajat vaativat siinä nimittäin kumoamaan ECHA:n päätöksen tunnistaa akryyliamidi asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt perusteet täyttäväksi aineeksi mainitun asetuksen 59 artiklan mukaisesti. Ne täsmentävät vielä, että juuri kyseinen päätös, jonka jäsenvaltioiden komitea eli yksi ECHA:n elimistä teki 7.12.2009 ja joka oli saatettu niiden tietoon samana päivänä annetulla ECHA:n lehdistötiedotteella, oli syynä siihen, että akryyliamidi oli sisällytettävä ECHA:n verkkosivuilla tammikuussa 2010 julkaistuun luetteloon.
33 On totta, että jäsenvaltioiden komitea pääsi yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin tunnistamisesta asetuksen N:o 1907/2006 57 artiklassa säädetyt perusteet täyttäväksi aineeksi 27.11.2009 eikä 7.12.2009. Koska 7.12.2009 julkaistussa ECHA:n lehdistötiedotteessa kuitenkin todettiin, että jäsenvaltioiden komitea oli tunnistanut asianomaiset aineet 7.12.2009, ja koska ECHA ei julkaissut komitean sopimusta, kantajat eivät kyenneet ilmoittamaan jäsenvaltioiden komitean tekemän sopimuksen oikeaa päivämäärää kannekirjelmässään. Saatuaan ECHA:n esittämän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen välityksellä tiedon oikeasta päivämäärästä kantajat ilmoittivat sen kyseistä väitettä koskevissa huomautuksissaan.
34 Näin ollen kannekirjelmästä käy ilmi oikeudellisesti riittävällä tavalla, että oikeudenkäynnin kohteena on asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuva ECHA:n toimi, jolla akryyliamidi tunnistetaan mainitun asetuksen 57 artiklassa säädetyt perusteet täyttäväksi aineeksi ja jonka sisältö oli määritetty ECHA:n jäsenvaltioiden komitean yksimielisellä sopimuksella 27.11.2009. Kannekirjelmästä käy niin ikään ilmi, että kyseinen toimi oli määrä toteuttaa sisällyttämällä akryyliamidi ECHA:n verkkosivuilla julkaistavaan luetteloon, joka oli määrä julkaista 13.1.2010 ja joka julkaistiin lopulta 30.3.2010. Kantajat ilmoittivat oikeudenkäynnin kohteen yksiselitteisesti viittaamalla vuonna 2009 tehtyyn jäsenvaltioiden komitean yksimieliseen sopimukseen ja akryyliamidin sisällyttämiseen edellä mainittuun julkaistuun luetteloon.
35 Tämä prosessinedellytyksen puuttumista koskeva väite on näin ollen hylättävä.
Prosessinedellytyksen puuttumista koskeva väite, jossa vedotaan riidanalaisen päätöksen luonteeseen
36 ECHA ja väliintulijat väittävät pääasiallisesti, että viittaamalla 27.11.2009 aikaansaatuun ECHA:n jäsenvaltioiden komitean yksimieliseen sopimukseen kantajat riitauttivat valmistelevan toimen, jonka tarkoituksena ei ollut tuottaa SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuja oikeudellisia vaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin. ECHA:n mukaan toimi, joka saattaa tuottaa oikeudellisen vaikutuksen, on ajan tasalle saatetun luettelon julkaiseminen ECHA:n verkkosivuilla asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Komission ja Alankomaiden kuningaskunnan mukaan mainitun asetuksen 59 artiklassa tarkoitetun menettelyn päätösasiakirja on ECHA:n pääjohtajan päätös sisällyttää aine luetteloon kyseisen artiklan 8 kohdan mukaisesti.
37 Kantajat vastaavat tähän, että riidanalainen päätös on toimenpide, jolla vahvistetaan lopullisesti ECHA:n kanta akryyliamidin tunnistamiseen erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ja sen sisällyttämiseen luetteloon. Niiden mielestä asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 8 kohdasta käy ilmi, että kyseisessä artiklassa tarkoitetun menettelyn tärkein osa on tunnistamisesta tehty sopimus. Aineen sisällyttäminen myöhemmin luetteloon on niiden mukaan automaattinen seuraus päätöksestä tunnistaa kyseinen aine erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi. Kantajien mielestä luettelon julkaiseminen ja pitäminen ajan tasalla mainitun asetuksen 59 artiklan 10 kohdan mukaisesti on toteutettava automaattisesti heti kun päätös jonkin aineen sisällyttämisestä luetteloon on tehty.
38 SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen mukaan kanteen kohteena voivat olla unionin elinten ja laitosten sellaiset säädökset, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin.
39 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kumoamiskanteen kohteena voivat olla kaikki ne toimielinten, elinten ja laitosten toimenpiteet, luonteestaan tai muodostaan riippumatta, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia (ks. vastaavasti asia 22/70, komissio v. neuvosto, tuomio 31.3.1971, Kok., s. 263, Kok. Ep. I, s. 553, 42 kohta; yhdistetyt asiat C-138/03, C-324/03 ja C-431/03, Italia v. komissio, tuomio 24.11.2005, Kok., s. I-10043, 32 kohta ja asia T-322/06, Espinosa Labella ym. v. komissio, määräys 14.7.2008, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
40 Kun kysymys on toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä eli esimerkiksi sisäisessä menettelyssä, kumoamiskanteen kohteena voivat lähtökohtaisesti olla ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan kyseisen unionin toimielimen, elimen tai laitoksen kanta menettelyn päätteeksi. Tästä seuraa, että alustavat toimenpiteet tai puhtaasti valmistelevat toimenpiteet eivät voi olla kumoamiskanteen kohteena (ks. asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981, Kok., s. 2639, Kok. Ep. VI, s. 231, 10 kohta ja yhdistetyt asiat T‑355/04 ja T‑446/04, Co-Frutta v. komissio, tuomio 19.1.2010, Kok., s. II-1, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
41 Nyt käsiteltävässä asiassa unionin yleisen tuomioistuimen ei tarvitse ottaa kantaa perusteluihin, joissa väitetään jäsenvaltioiden komitean yksimielistä sopimusta valmistelevaksi, koska riidanalaisen päätöksen tarkoituksena ei ollut tuottaa edellä 39 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin osapuoliin tilanteessa, jossa kanteen tutkittavaksi ottamista on arvioitava, eli tilanteessa, joka vallitsi silloin kun kannekirjelmä jätettiin (ks. vastaavasti yhdistetyt asiat C-61/96, C-132/97, C-45/98, C-27/99, C-81/00 ja C-22/01, Espanja v. neuvosto, tuomio 18.4.2002, Kok., s. I-3439, 23 kohta ja asia T-539/08, Etimine ja Etiproducts v. komissio, määräys 7.9.2010, 76 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
42 Asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuva aineen tunnistamistoimi voi tosin synnyttää kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa sekä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä tiedottamisvelvollisuuksia. Kyseisissä säännöksissä viitataan mainitun asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistettuihin aineisiin tai saman asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadittuun luetteloon sisällytettäviin tai siinä jo oleviin aineisiin. Ne tarkoittavat siis oikeudellisia velvollisuuksia, jotka perustuvat saman asetuksen 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuvaan toimeen.
43 Muistutettakoon kuitenkin, että asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa säädetty menettely, jossa tunnistetaan mainitun asetuksen 57 artiklassa tarkoitetut perusteet täyttäviä aineita ja laaditaan luettelo, on monivaiheinen.
44 Kun siis tunnistamismenettely on aloitettu ja ECHA on antanut ainetta koskevan asiakirja-aineiston jäsenvaltioiden saataville ja julkaissut verkkosivuillaan ilmoituksen, jossa se pyytää kaikkia asianosaisia esittämään sille huomautuksensa (asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 2–4 kohta), jäsenvaltiot, ECHA ja kaikki asianosaiset voivat esittää huomautuksia asiakirja-aineistossa ehdotetun aineen tunnistamisesta (mainitun asetuksen 59 artiklan 4 ja 5 kohta). Jos tällaisia huomautuksia esitetään, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, ECHA siirtää asiakirja-aineiston jäsenvaltioiden komitean käsiteltäväksi ja jos kyseinen komitea pääsee yksimieliseen sopimukseen aineen tunnistamisesta, ECHA sisällyttää aineen luetteloon (asetuksen 59 artiklan 7 ja 8 kohta). Viipymättä sen jälkeen, kun päätös aineen sisällyttämisestä on tehty, ECHA julkaisee luettelon verkkosivuillaan, ja pitää sitä ajan tasalla (asetuksen 59 artiklan 10 kohta).
45 Nyt käsiteltävässä asiassa kannekirjelmä jätettiin jäsenvaltioiden komitean päästyä yksimieliseen sopimukseen akryyliamidin tunnistamisesta erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi ja pääjohtajan tehtyä päätöksen sisällyttää kyseinen aine luetteloon. Koska päätöksen oli kuitenkin määrä tulla voimaan vasta 13.1.2010 ja koska akryyliamidi oli määrä sisällyttää luetteloon vasta tuolloin, akryyliamidi ei vielä sisältynyt luetteloon kannekirjelmän jättämisen ajankohtana.
46 Vaikka asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 8 kohdan termistä ”sisällyttää” käy ilmi, että sillä ECHA:n elimellä, jonka tehtävänä on sisällyttää jokin aine luetteloon, ei ole sisällyttämisen osalta mitään harkintavaltaa, koska se tapahtuu automaattisesti jäsenvaltioiden komitean päästyä sopimukseen, tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että asetuksen 59 artiklassa säädetystä menettelystä johtuva toimi, jolla aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, tuottaa edellä 39 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettuja oikeusvaikutuksia kolmansien osapuolten suhteen ennen kuin aine mainitun säännöksen nojalla sisällytetään luetteloon.
47 Asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuvasta toimesta aiheutuvat tiedottamisvelvollisuudet, joista säädetään kyseisen asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 3 kohdan b alakohdassa sekä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa, viittaavat ensinnäkin yhtäältä mainitun asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistettuihin aineisiin ja toisaalta luetteloon sisällytettäviin tai sillä jo oleviin aineisiin. Mikään asetuksessa N:o 1907/2006 ei osoita, että lainsäätäjän tarkoitus oli se, että ne, joita kyseiset velvollisuudet koskevat, täyttäisivät tiedottamisvelvollisuuden eri vaiheissa mainitun asetuksen 59 artiklassa tarkoitettua menettelyä. Kyseisen asetuksen 59 artiklan nimestä ”[mainitun asetuksen] 57 artiklassa tarkoitettujen aineiden tunnistaminen” päinvastoin ilmenee, että kyseisessä artiklassa säädetyn menettelyn varsinaisena tehtävänä on tunnistaa lopullisesti aineet, jotka täyttävät asetuksen 57 artiklassa tarkoitetut perusteet. Asetuksen 59 artiklan 1 kohdasta, jossa viitataan tunnistamismenettelyn osalta saman artiklan 2–10 kohtaan, johtuu, että aineen sisällyttäminen saman artiklan 8 kohdassa tarkoitettuun luetteloon on olennainen osa menettelyä. Viittaukset yhtäältä mainitun asetuksen 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti tunnistettuihin aineisiin ja toisaalta luetteloon sisällytettäviin tai siihen jo sisällytettyihin aineisiin eivät siis voi tarkoittaa tunnistamismenettelyn eri vaiheita, joten tällaista tiedottamisvelvollisuutta ei voi olla ennen kuin aine todella sisällytetään luetteloon.
48 Todettakoon myös, että jos ECHA ei vastaanota eikä esitä huomautuksia ehdotuksesta tunnistaa jokin aine erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, se sisällyttää kyseisen aineen luetteloon (asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 6 kohta). Tällöin asetuksen 59 artiklan mukaisesta tunnistamismenettelystä puuttuu yksi tunnistamisvaihe, jonka käsittelee saman artiklan 8 ja 9 kohdan mukaisesti erikseen jäsenvaltioiden komitea tai muu erillinen ECHA:n elin tai komissio tai muu erillinen toimielin. Koska kuitenkin se ajankohta, josta lähtien asetuksen 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuvan toimen, jolla jokin aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, on tarkoitus tuottaa oikeusvaikutuksia, ei voi olla riippuvainen jonkin jäsenvaltion, ECHA:n tai asianosaisen esittämistä huomautuksista, tällainen toimi voi tuottaa oikeusvaikutuksia vasta siitä lähtien, kun aine on sisällytetty luetteloon.
49 Siitä, että ECHA:n on asetuksen N:o 1907/2006 59 artiklan 10 kohdan nojalla julkaistava luettelo verkkosivuillaan viipymättä sen jälkeen, kun päätös aineen sisällyttämisestä on tehty, ja pidettävä sitä ajan tasalla, todettakoon, että ne oikeudelliset velvollisuudet, jotka aiheutuvat asetuksen 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuvasta toimesta jonkin aineen tunnistamiseksi erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, voidaan määrätä asianomaisille henkilöille vasta kun kyseisen aineen sisältävä luettelo on julkaistu. Tämä johtuu siitä, että vasta tuosta ajankohdasta lähtien kyseiset henkilöt voivat yksiselitteisesti saada tiedon oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja ryhtyä niiden johdosta asianmukaisiin toimenpiteisiin (ks. vastaavasti asia C-345/06, Heinrich, tuomio 10.3.2009, Kok., s. I-1659, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Samoin se aika, jonka kuluessa on SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan mukaisesti pantava vireille kanne mainitun asetuksen 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuvasta toimesta, jolla jokin aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, voi alkaa vasta kun kyseisen aineen sisältävä luettelo on julkaistu.
50 Koska luettelo on ainoastaan ECHA:n verkkosivuilla, aineen sisällyttäminen siihen tapahtuu samaan aikaan kuin ajan tasalle saatetun luettelon julkaiseminen. Tavoitteena siis on, että asetuksen 59 artiklassa tarkoitetusta menettelystä johtuva toimi, jolla aine tunnistetaan erityistä huolta aiheuttavaksi aineeksi, tuottaa oikeusvaikutuksia vasta sen jälkeen, kun kyseinen aine on sisällytetty ECHA:n verkkosivuilla julkaistuun luetteloon.
51 Edellä esitetyn perusteella kanne on jätettävä tutkimatta, eikä ECHA:n esittämiä muita väitteitä prosessinedellytyksen puuttumisesta tarvitse tutkia.
Oikeudenkäyntikulut
52 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Lisäksi kyseisen artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
53 Koska kantajat ovat hävinneet asian, ne on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan ECHA:n oikeudenkäyntikulut sen vaatimusten mukaisesti. Välitoimimenettelyyn liittyvistä oikeudenkäyntikuluista vastaa toinen kantaja ECHA:n vaatimusten mukaisesti. Alankomaiden kuningaskunta ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu seitsemäs jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne jätetään tutkimatta.
2) Polyelectrolyte Producers Group GEIE (PPG) ja SNF SAS velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) oikeudenkäyntikulut.
3) SNF vastaa välitoimimenettelystä aiheutuneista kuluista.
4) Alankomaiden kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Annettiin Luxemburgissa 21 päivänä syyskuuta 2011.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |