UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

4 päivänä syyskuuta 2012

Asia T‑642/11 P

Harald Mische

vastaan

Euroopan parlamentti ja

Euroopan unionin neuvosto

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Nimittäminen – Palkkaluokan määrittäminen – Ennen uusien henkilöstösääntöjen voimaantuloa julkaistu kilpailuilmoitus – Tosiseikkojen ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Selvästi perusteeton valitus

Aihe:      Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-93/05, Mische v. parlamentti, 29.9.2011 antamasta tuomiosta tehty valitus, jossa vaaditaan tämän tuomion kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Harald Mische vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentille tässä asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu tosiseikkojen ja selvitysaineiston arviointi, paitsi jos ne on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(SEUT 257 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

2.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Peruste, joka esitetään ensimmäistä kertaa vasta muutoksenhaun yhteydessä – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohta ja 144 artikla)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Valitusperuste, joka on kohdistettu lisäperusteluihin – Aiheeton valitusperuste – Hylkääminen

4.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Perustelujen puutteellisuus – Virkamiestuomioistuimen turvautuminen implisiittisiin perusteluihin – Hyväksyttävyys – Edellytykset

(SEUT 257 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja 53 artiklan 1 kohta)

5.      Virkamiehet – Valitus – Kumoamisvaatimukseen liittyvä vahingonkorvausvaatimus – Kumoamisvaatimuksen hylkääminen, josta aiheutuu vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

6.      Virkamiehet – Valitus – Vahingonkorvauskanne – Vahingonkorvauskanteen itsenäisyys kumoamiskanteeseen nähden – Tutkittavaksi ottaminen henkilöstösääntöjen mukaisen oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn puuttumisesta huolimatta – Edellytys – Kumoamisvaatimukseen liittyvä vahingonkorvausvaatimus

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      SEUT 257 artiklasta ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohdasta seuraa, että muutosta voidaan hakea vain oikeudellisia kysymyksiä koskevilta osin. Ensimmäisenä oikeusasteena asiaa käsitelleellä tuomioistuimella on täten vain toimivalta määrittää ratkaisun perustaksi asetettava tosiseikasto, lukuun ottamatta sellaisia tapauksia, joissa määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi sille toimitetusta aineistosta, ja arvioida tätä tosiseikastoa sitä tapausta lukuun ottamatta, että virkamiestuomioistuimelle esitetty selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla. Tällaisen vääristyneellä tavalla huomioon ottamisen on ilmettävä asiakirja-aineistosta selvästi ilman, että olisi tarpeen ryhtyä arvioimaan tosiseikastoa ja selvitysaineistoa uudelleen tai turvautua uuteen selvitysaineistoon.

(ks. 24 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑377/08 P, komissio v. Birkhoff, 9.12.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑133 ja II‑B‑1‑807, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia T‑98/11 P, AG v. parlamentti, 10.2.2012, 45 ja 46 kohta

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 37 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: asia C‑414/08 P, Sviluppo Italia Basilicata v. komissio, 25.3.2010 (Kok., s. I‑2559, 114 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 39 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑496/99 P, komissio v. CAS Succhi di Frutta, 29.4.2004 (Kok., s. I‑3801, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

4.      Vaikka virkamiestuomioistuimen on unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan, jota perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan virkamiestuomioistuimeen, mukaisesti perusteltava tuomionsa, tämä perusteluvelvollisuus ei merkitse sitä, että virkamiestuomioistuimen olisi esitettävä selvitys, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä päätelmiä. Perustelut voivat olla implisiittiset, kunhan se, jota asia koskee, saa niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi asiaa ensimmäisenä oikeusasteena käsitellyt tuomioistuin ei hyväksynyt sen väitteitä, ja muutoksenhakutuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se voi harjoittaa valvontaansa.

(ks. 46 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑120/06 P ja C‑121/06 P, FIAMM ym. v. neuvosto ja komissio, 9.9.2008 (Kok., s. I‑6513, 96 kohta) ja asia C‑431/07 P, Bouygues ja Bouygues Télécom v. komissio, 2.4.2009 (Kok., s. I‑2665, 42 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 50 ja 51 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑50/92, Fiorani v. parlamentti, 8.6.1993 (Kok., s. II‑555, 46 kohta); asia T‑241/03, Marcuccio v. komissio, 17.5.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑111 ja II‑A‑2‑517, 52 kohta)

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑301/11, Ben Ali v. neuvosto, 11.1.2012, 72 kohta

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 54 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑15/96, Liao v. neuvosto, 6.11.1997 (Kok. H., s. I‑A‑329 ja II‑897, 57 ja 58 kohta); asia T‑378/00, Morello v. komissio, 12.12.2002 (Kok. H., s. I‑A‑311 ja II‑1497, 102 kohta) ja asia T‑25/03, de Stefano v. komissio, 11.5.2005 (Kok. H., s. I‑A‑125 ja II‑573, 78 kohta)