UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

22 päivänä toukokuuta 2012

Asia T‑317/11 P

Ioannis Vakalis

vastaan

Euroopan komissio

Valitus – Henkilöstö – Virkamiehet – Eläkkeet – Kansallisten eläkeoikeuksien siirto – Eläkkeeseen oikeuttavien palvelusvuosien laskeminen – Yleiset täytäntöönpanosäännökset – Perusteluvelvollisuus – Kontradiktorinen periaate – Yhdenvertainen kohtelu

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-38/10, Vakalis vastaan komissio, 13.4.2011 antaman tuomion kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Ioannis Vakalis vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Tuomioiden perustelut – Ulottuvuus – Velvollisuus lausua kaikista lainvastaisuuksia koskevista väitteistä

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja liitteessä I olevan 7 artiklan 1 kohta)

2.      Virkamies – Kanne – Lainvastaisuusväite – Nimittävä viranomainen, jolla ei ole oikeutta arvioida lainsäännösten laillisuutta – Seuraukset

(SEUT 263 artiklan toinen kohta ja SEUT 277 artikla)

3.      Unionin oikeus – Periaatteet – Yhdenvertainen kohtelu – Loukkaaminen – Käsite

1.      Vaikka se, että virkamiestuomioistuin on velvollinen perustelemaan päätöksensä, ei tarkoita, että sen olisi vastattava yksityiskohtaisesti jokaiseen asianosaisen esittämään väitteeseen, varsinkaan silloin, kun kyseessä oleva väite ei ole riittävän selvä ja täsmällinen ja kun sen tueksi ei ole esitetty riittäviä todisteita, se kuitenkin edellyttää vähintään, että virkatuomioistuimen on tutkittava kaikki lainvastaisuuksia koskevat väitteet, joita siinä on esitetty.

(ks. 45 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑50/08 P, Michail v. komissio, 19.11.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑127 ja II‑B‑1‑775, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

2.      Nimittävä viranomainen ei ole tuomioistuin, joka ratkaisee, ovatko lainsäännökset, joita sen on sovellettava, laillisia. Näin ollen perustelut, jotka se esittää hallinnollisen menettelyn kuluessa tällaisten säännösten laillisuuden riitauttamisen yhteydessä, eivät vaikuta lainvastaisuutta koskeviin perusteisiin, joihin kantaja voi vedota näitä säännöksiä vastaan unionin tuomioistuimille esittämänsä lainvastaisuusväitteen yhteydessä ja joita ovat SEUT 277 artiklan mukaisesti SEUT 263 artiklan toisessa kohdassa mainitut perusteet, eivätkä tuomioistuimen arviointiin näiden säännösten laillisuudesta.

(ks. 62 kohta)

3.      Kun unionin lainsäätäjä vahvistaa sääntöjä, jotka koskevat virkamiesten kansallisessa järjestelmässä saavuttamien eläkeoikeuksien siirtoa unionin järjestelmään, sen on noudatettava yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Tämä periaate unionin oikeuden yleisenä periaatteena edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla eikä erilaisia tapauksia kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen erilaisen kohtelun vuoksi edellyttää, että kyseessä olevat tapaukset ovat toisiinsa rinnastettavissa, kun tarkastellaan näille tapauksille ominaisia seikkoja, kuten erityisesti unionin sen toimen kohdetta ja päämäärää, jolla kyseinen erottelu otetaan käyttöön, ja sen alan periaatteita ja tavoitteita, johon kyseinen toimi kuuluu. Tästä voidaan päätellä, että tutkittaessa, onko erilaisia tapauksia kohdeltu samalla tavalla, on myös otettava huomioon kaikki näille tapauksille ominaiset seikat. Jotta kyseistä toimielintä voitaisiin moittia yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisesta, tietyille henkilöille on lisäksi täytynyt aiheutua kyseisen kohtelun vuoksi haittaa muihin verrattuna.

(ks. 76, 77, 79 ja 80 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑127/07, Arcelor Atlantique ja Lorraine ym., 16.12.2008 (Kok., s. I‑9895, 23, 25, 26 ja 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)