Asia T-379/03

Peek & Cloppenburg KG

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Sanamerkki Cloppenburg – Rekisteröinnin ehdoton hylkäysperuste – Kuvailevuus – Maantieteellinen alkuperä – Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön tavaramerkki – Muutoksenhakumenettely – Kanne yhteisöjen tuomioistuimissa – Viraston asema oikeudenkäynnissä – Viraston mahdollisuus tukea kantajan vaatimuksia, vaikka se on määritelty vastaajaksi – Kanne ei ole jäänyt vaille kohdetta

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 133 artiklan 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan käyttää osoittamaan tavaran ominaisuuksia – Vähittäiskaupan palveluja tarkoittava tavaramerkki – Sanamerkki Cloppenburg

(Neuvoston asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1.      Vaikka yhteisön tavaramerkkiä koskevissa muutoksenhakumenettelyissä, oli sitten kyse menettelyistä, joissa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) valituslautakunnassa on ollut muitakin osapuolia kuin se, joka on kantajana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, tai menettelyistä, joissa vastakkain ovat olleet vain kantaja ja virasto, virastolla ei olekaan vaadittavaa aktiivilegitimaatiota kanteen nostamiseksi valituslautakunnan ratkaisusta, sen ei sitä vastoin tarvitse puolustaa systemaattisesti kaikkia valituslautakunnan tekemiä kanteen kohteeksi joutuneita päätöksiä tai vaatia tällaisesta päätöksestä nostetun kanteen hylkäämistä. Mikään ei estä virastoa yhtymästä kantajan vaatimuksiin tai jättämästä ratkaisun sisältöä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen harkintaan siinä yhteydessä ja samalla esittämästä kaikkia asianmukaisina pitämiänsä perusteluja antaakseen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle tietoja. Se ei sitä vastoin voi esittää vaatimuksia valituslautakunnan päätöksen kumoamiseksi tai muuttamiseksi sellaisen kohdan osalta, jota kanteessa ei ole esitetty, tai esittää kanneperusteita, joita ei ole esitetty kanteessa. Vaikka virasto lisäksi määritellään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 133 artiklan 2 kohdassa vastaajaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, tämä ei voi muuttaa yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 yleisestä järjestelmästä johtuvia seurauksia, kun on kyse valituslautakunnista. Tällä määräyksellä mahdollistetaan enintään oikeudenkäyntikuluista päättäminen sellaisessa tapauksessa, että riidanalainen päätös kumotaan tai sitä muutetaan, riippumatta siitä, millä kannalla virasto on ollut ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Kun virasto yhtyy kantajan vaatimuksiin, asianosaisten vaatimusten ja argumenttien yhtenevyys ei vapauta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta tutkimasta riidanalaisen päätöksen laillisuutta kanteessa esitettyjen kanneperusteiden perusteella.

Koska riidanalaista päätöstä ei nimittäin ole muutettu eikä peruutettu ja virastolla ei ole valtaa tehdä tätä eikä liioin valtaa antaa tällaisia ohjeita valituslautakunnille, kantajalla on edelleen intressi saada kyseinen päätös kumotuksi, ja kanne ei siis ole menettänyt kohdettaan.

(ks. 22–24 ja 27–29 kohta)

2.      Sanamerkki Cloppenburg, jonka rekisteröintiä on haettu Nizzan sopimukseen pohjautuvan luokituksen luokkaan 35 kuuluvia ”vähittäiskaupan palveluja” varten, ei voi saksalaisen keskivertokuluttajan kannalta osoittaa yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla tavaramerkkihakemuksessa tarkoitettujen palvelujen maantieteellistä alkuperää.

Sen tutkimiseksi, täyttyvätkö kyseessä olevan rekisteröinnin hylkäysperusteen soveltamisedellytykset, on nimittäin otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, kuten kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen luonne, kyseisen maantieteellisen paikan maineen laajuus erityisesti kyseessä olevalla talouden alalla ja kyseisen paikan tunnettuusaste kohdeyleisön keskuudessa, asianomaisella toimialalla noudatetut tavat ja se, miltä osin kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen maantieteellinen alkuperä voi olla kohderyhmälle merkityksellinen asianomaisten tavaroiden tai palvelujen laadun tai muiden ominaisuuksien arvioimiseksi.

Kohdeyleisö tuntee kuitenkin heikosti tai enintään keskinkertaisesti saksalaisen noin 30 000 asukkaan Cloppenburgin kaupungin – edellyttäen, että se ylipäätään tuntee sen – ja kyseistä kaupunkia ei yhdistetä kyseessä olevan tyyppisiin palveluihin.

(ks. 39, 40, 46 ja 49–51 kohta)