Asia C-70/10

Scarlet Extended SA

vastaan

Société belge des auteurs, compositeurs et éditeurs SCRL (SABAM)

(Cour d’appel de Bruxellesin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Tietoyhteiskunta – Tekijänoikeus – Internet – Vertaisverkko-ohjelmistot – Internetyhteyden tarjoajat – Sähköisten viestien suodatusjärjestelmän käyttöönotto tekijänoikeutta loukkaavien tiedostojen vaihdon estämiseksi – Yleistä velvollisuutta valvoa siirrettyjä tietoja ei ole

Tuomion tiivistelmä

Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tietoyhteiskunta – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Henkilötietojen suoja sähköisen viestinnän alalla – Internetyhteyden tarjoajalle annettua määräystä sellaisen suodatusjärjestelmän käyttöönotosta, joka koskee kaikkia sähköisiä viestejä, jota sovelletaan erotuksetta ja ennakolta koko sen asiakaskuntaan, joka toteutetaan internetyhteyden tarjoajan omalla kustannuksella, jolle ei ole asetettu ajallista rajoitusta ja jonka tarkoituksena on estää immateriaalioikeuksien loukkaukset, ei voida hyväksyä

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 ja 11 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31 15 artiklan 1 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48 3 artiklan 1 kohta)

Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annettua direktiiviä 2000/31, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annettua direktiiviä 2001/29, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettua direktiiviä 2004/48, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua direktiiviä 95/46 ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annettua direktiiviä 2002/58 luettuina yhdessä ja tulkittuina niiden vaatimusten valossa, joita asiaa koskevien perusoikeuksien suojaamisesta aiheutuu, on tulkittava niin, että ne ovat esteenä sille, että internetyhteyden tarjoaja määrätään ottamaan käyttöön suodatusjärjestelmä

– joka koskee kaikkia sen palveluiden kautta kulkevia sähköisiä viestejä ja erityisesti vertaisverkko-ohjelmistojen kautta kulkevia viestejä

– jota sovelletaan erotuksetta koko sen asiakaskuntaan

– jota sovelletaan ennakolta

– joka toteutetaan täysin internetyhteyden tarjoajan omalla kustannuksella

– jolle ei ole asetettu ajallista rajoitusta

ja joka pystyy tunnistamaan internetyhteyden tarjoajan verkosta sellaisten sähköisten tiedostojen liikenteen, jotka sisältävät musiikkiteoksen, elokuvateoksen tai audiovisuaalisen teoksen, jota koskevien immateriaalioikeuksien haltija määräystä vaatinut väittää olevansa, sellaisten tiedostojen siirron estämiseksi, joiden vaihtaminen loukkaa tekijänoikeutta.

Mainitunlainen määräys velvoittaisi nimittäin kyseisen internetyhteyden tarjoajan valvomaan aktiivisesti kaikkien sen asiakkaiden kaikkia tietoja immateriaalioikeuksien kaikkien uusien loukkausten estämiseksi eli internetyhteyden tarjoajalle asetettaisiin siis sellainen yleinen valvontavelvollisuus, joka on kielletty direktiivin 2000/31 15 artiklan 1 kohdassa. Tällainen määräys merkitsisi siis huomattavaa puuttumista kyseessä olevan internetyhteyden tarjoajan elinkeinovapauteen, koska sillä velvoitettaisiin ottamaan käyttöön monimutkainen, kallis ja pysyvä tietotekninen järjestelmä yksinomaan kyseisen tarjoajan kustannuksella, mikä olisi sitä paitsi direktiivin 2004/48 3 artiklan 1 kohdassa asetettujen edellytysten vastaista, sillä kyseisessä säännöksessä edellytetään, että toimenpiteet immateriaalioikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita. Näin ollen tällainen määräys ei olisi sen vaatimuksen mukainen, jonka mukaan on varmistettava asianmukainen tasapaino tekijänoikeuksien haltijoilla olevan immateriaalioikeuden suojaamisen ja internetyhteyden tarjoajien kaltaisilla toimijoilla olevan elinkeinovapauden välillä. Mainitun määräyksen vaikutukset eivät myöskään rajoittuisi vain kyseisiin internetyhteyden tarjoajiin, koska suodatusjärjestelmä on omiaan loukkaamaan myös internetyhteyden tarjoajien asiakkaiden perusoikeuksia eli heidän Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklalla suojattua oikeuttaan henkilötietojen suojaan sekä heidän perusoikeuskirjan 11 artiklalla suojattua vapauttaan vastaanottaa tai levittää tietoja. Yhtäältä kyseinen määräys merkitsisi kaiken sisällön järjestelmällistä analysointia sekä niiden käyttäjien IP-osoitteiden keräämistä ja yksilöimistä, joilta verkkoon on alun perin lähetetty laitonta sisältöä, ja kyseiset osoitteet ovat suojattuja henkilötietoja, koska niiden avulla mainitut käyttäjät on mahdollista tunnistaa täsmällisesti. Toisaalta määräys saattaisi myös vaarantaa tiedonvälityksen vapauden, koska kyseinen järjestelmä ei välttämättä riittävästi erottelisi laitonta ja laillista sisältöä, joten sen käyttö saattaisi johtaa sellaisten viestien estämiseen, joiden sisältö on laillinen.

(ks. 40 ja 48–52 kohta sekä tuomiolauselma)