UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)
23 päivänä marraskuuta 2023 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Maatalous – Yhteinen markkinajärjestely – Viinialan merkinnät ja esillepano – Alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät – Delegoitu asetus (EU) 2019/33 – 54 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Maininta viininvalmistuksen suorittavasta viinitilasta – Viinitarhojen ja puristamon vuokraaminen toiselta viinitilalta – Kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla suoritettu viininvalmistus
Asiassa C‑354/22,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesverwaltungsgericht (liittovaltion ylin hallintotuomioistuin, Saksa) on esittänyt 10.3.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 1.6.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
Weingut A
vastaan
Rheinland-Pfalzin osavaltio,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja E. Regan sekä tuomarit Z. Csehi, M. Ilešič (esittelevä tuomari), I. Jarukaitis ja D. Gratsias,
julkisasiamies: M. Campos Sánchez-Bordona,
kirjaaja: hallintovirkamies I. Illéssy,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 3.5.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Weingut A, edustajanaan H. Eichele, Rechtsanwalt,
– Land Rheinland-Pfalz, edustajinaan S. Reuter, Fachreferent, ja E. Wagner, Regierungsrätin,
– Euroopan komissio, asiamiehinään B. Hofstötter ja B. Rechena,
kuultuaan julkisasiamiehen 6.7.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta 17.10.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 (EUVL 2019, L 9, s. 2), sellaisena kuin se on muutettuna 11.6.2021 annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) 2021/1375 (EUVL 2021, L 297, s. 16) (jäljempänä delegoitu asetus 2019/33), 54 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Weingut A ja Land Rheinland-Pfalz (Rheinland-Pfalzin osavaltio, Saksa; jäljempänä osavaltio) ja joka koskee merkintöjen ”Weingut” (viinitila) ja ”Gutsabfüllung” (tilapullotus) käyttöä sellaisten viinien esillepanossa, jotka valmistetaan vuokratuilta viinitarhoilta peräisin olevista rypäleistä, jotka puristetaan toiselta viinitilalta vuokratussa puristamossa.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
Asetus N:o 1308/2013
3 Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1308/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 671), sellaisena kuin se on muutettuna 2.12.2021 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/2117 (EUVL 2021, L 435, s. 262) (jäljempänä asetus N:o 1308/2013), sisältyy 3 artikla, jonka otsikko on ”Määritelmät” ja jonka 3 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa sovelletaan [yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17.12.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 608)] vahvistettuja määritelmiä, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.”
4 Asetuksen N:o 1308/2013 122 artiklan, jonka otsikko on ”Siirretty säädösvalta”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Viinialan erityispiirteiden huomioon ottamiseksi siirretään [Euroopan] komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 227 artiklan mukaisesti säännöistä ja rajoituksista, jotka koskevat
a) muiden kuin tässä jaksossa säädettyjen merkintätietojen esillepanoa ja käyttöä;
– –
c) vapaaehtoisia tietoja seuraavista:
– –
iii) tilaan liittyvät ilmaisut ja niiden käyttöedellytykset.
– – ”
Asetus N:o 1307/2013
5 Asetuksen N:o 1307/2013 4 artiklan, jonka otsikko on ”Määritelmät ja niihin liittyvät säännökset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa tarkoitetaan
– –
b) ’tilalla’ kaikkia viljelijän johtamia, saman jäsenvaltion alueella sijaitsevia maataloustoimintaan käytettäviä yksiköitä;
– – ”
Delegoitu asetus 2019/33
6 Delegoidun asetuksen 2019/33 johdanto-osan 34 ja 48 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(34) Asetuksen [N:o 1308/2013] 117–121 artiklassa vahvistetaan yleiset säännöt rypäletuotteiden merkintöjä ja esillepanoa varten. Samassa asetuksessa myös yhdenmukaistetaan muiden kuin unionin lainsäädännössä selvästi täsmennettyjen ilmaisujen käyttö edellyttäen, etteivät ne ole harhaanjohtavia. Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi vahvistettava rypäletuotteiden pakollisia merkintätietoja koskevat unionin säännöt. Lisäksi, jotta kuluttajia ei johdettaisi harhaan, olisi myös annettava vapaaehtoisten merkintätietojen käyttöä koskevat säännökset.
– –
(48) Maininta tilasta, jonka hyödyntämistä viinitarhoista rypäletuotteet ovat peräisin ja jolla kaikki viininvalmistusprosessin vaiheet tapahtuvat, saattaa tuoda lisäarvoa tuottajille ja olla kuluttajille merkki paremmasta laadusta. Tuottajien olisi sen vuoksi saatava ilmoittaa viinitilan nimi etiketissä niillä tuotteilla, joilla on suojattu alkuperänimitys tai suojattu maantieteellinen merkintä.”
7 Asetuksen 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:
”Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään [asetusta N:o 1308/2013] viinialan suojattujen alkuperänimitysten, suojattujen maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta seuraavien seikkojen suhteen:
– –
f) merkinnät ja esillepano.”
8 Mainitun delegoidun asetuksen IV luvun säännökset koskevat rypäletuotteiden merkintöjä ja esillepanoa, ja kyseisen luvun 1 ja 2 jaksossa luetellaan pakolliset merkinnät (40–48 artikla) ja vapaaehtoiset merkinnät (49–55 artikla).
9 Saman delegoidun asetuksen 54 artiklan, jonka otsikko on ”Tilan ilmoittaminen”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Liitteessä VI luetellut viinitilaan liittyvät merkinnät, muut kuin pullottajan, tuottajan tai myyjän nimi, varataan suojatuilla alkuperänimityksillä tai maantieteellisillä merkinnöillä varustetuille rypäletuotteille.
Merkintöjä saa käyttää vain, jos rypäletuote on valmistettu yksinomaan kyseisen tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä ja viininvalmistus on suoritettu kokonaisuudessaan kyseisellä tilalla.”
10 Delegoidun asetuksen 2019/33 liitteessä VI on luettelo kyseisen asetuksen 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista merkinnöistä kunkin jäsenvaltion osalta. Saksan liittotasavallan osalta kyseisessä liitteessä luetellaan seuraavat merkinnät: ”Burg, Domäne, Kloster, Schloss, Stift, Weinbau, Weingärtner, Weingut, Winzer”.
Saksan oikeus
11 Viiniasetuksen (Weinverordnung), joka on annettu 21.4.2009 (BGBl. I, s. 827), 38 §:ssä säädetään seuraavaa:
”(1) Tilan ilmoittaminen hyväksytään [Federweißer-, Landwein- (maaviinit), Qualitätswein- (laatuviinit), Prädikatswein- (ensiluokkaista laatua olevat viinit), Sekt b. A.- (kuohuviinit), Qualitätsperlwein b. A.- (laatukuohuviinit) ja Qualitätslikörwein- (väkevät laatuviinit) –viineissä] yksinomaan delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä sen liitteen VI kanssa, mukaisesti.
– –
(4) Käsitettä ”tuotettu ja pullotettu” voi käyttää ainoastaan:
1. viinitila, jolla tähän viiniin käytetyt rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi;
– –
3. mainitulla määritetyllä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva tila, johon valmistukseen käytetyt rypäleet korjanneet viinitilat liittyvät osana viinitilojen ryhmittymää ja joka on valmistanut viiniä näistä rypäleistä.
(5) Ilmaisua ”tilapullotus” voidaan käyttää 4 momentin ensimmäisen virkkeen 1 kohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä ainoastaan, jos:
1. viiniyrityksen on pidettävä verokirjanpitoa,
2. viininvalmistuksesta vastaava henkilö voi osoittaa, että hänellä on loppuunsaatettu viininvalmistajan koulutus, ja
3. viinitarhoja, joilta kyseisen viinin valmistukseen käytetyt rypäleet on korjattu, on hoitanut kyseinen viiniyritys vähintään sadonkorjuuvuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen.”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
12 Pääasian valittaja Weingut A omistaa viinitilan, joka sijaitsee Zellissä (Saksa) Moselin alueella. Se tuottaa viiniä rypäleistä, jotka ovat peräisin paitsi sen omista viinitarhoista myös muista sen vuokraamista viinitarhoista.
13 Yksi vuokratuista viinitarhoista, joka on suuruudeltaan 2,15 hehtaaria, sijaitsee noin 70 kilometrin (km) päässä Zellistä viininviljelijä B:lle kuuluvalla viinitilalla.
14 Nämä kaksi viininviljelijää tekivät sopimuksen, jonka mukaan viininviljelijä B viljelee pääasian valittajan vuokraamia viinitarhoja tämän ohjeiden mukaisesti ja lisäksi vuokraa vuosittain tämän yksinomaiseen käyttöön puristamon 24 tunnin ajaksi sadon korjaamisesta. Tänä aikana puristamo on käytettävissä yksinomaan vuokratuilta viinitarhoilta peräisin olevien viinirypäleiden jalostukseen.
15 Vuokrasopimuksen mukaan puristaminen suoritetaan viininviljelijä B:n tilalla pääasian valittajan viininvalmistusmenetelmien mukaisesti. Näin saatu viini siirretään säiliöihin, jotka pääasian valittajan palveluksessa oleva henkilöstö kuljettaa tämän tilalle.
16 Osavaltio katsoi, että tässä tilanteessa pääasian valittaja ei voi käyttää merkintöjä ”Weingut” ja ”Gutsabfüllung” viininviljelijä B:n tilalla valmistetusta viinistä, kun otetaan huomioon, että kiinteältä toimipaikalta puuttuu itsenäisyys ja että pääasian valittaja ei palkkaa omaa henkilöstöä puristamistoimenpidettä varten.
17 Pääasian valittaja nosti Verwaltungsgericht Trierissä (Trierin hallintotuomioistuin, Saksa) kanteen, jossa vaadittiin toteamaan, että hänellä on oikeus käyttää näitä kahta merkintää. Kyseinen tuomioistuin hyväksyi kanteen 16.5.2019 antamallaan tuomiolla lähinnä sillä perusteella, että viininvalmistus suoritettiin pääasian valittajan tosiasiallisen johdon ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä yksinomaisella vastuulla.
18 Osavaltio valitti tästä tuomiosta Oberverwaltungsgericht Rheinland-Pfalziin (Rheinland-Pfalzin osavaltion ylempi hallintotuomioistuin, Saksa), joka muutti 12.8.2020 antamallaan tuomiolla kyseistä tuomiota ja hylkäsi pääasian valittajan kanteen.
19 Toisen asteen tuomioistuin katsoi erityisesti, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä sen liitteen VI kanssa, mukaan merkintöjä ”Weingut” ja ”Gutsabfüllung” voidaan käyttää ainoastaan, jos rypäletuotteet on valmistettu yksinomaan sen tilan viinitarhoilta peräisin olevista rypäleistä, joka antaa nimensä viinin nimitykselle (jäljempänä nimen antava viinitila), ja jos viininvalmistus suoritetaan kokonaisuudessaan kyseisellä tilalla. Viininvalmistuksen pitäisi nimittäin tapahtua tilalla, joka muodostaa yhden toiminnallisen kokonaisuuden ja johon kuuluu kiinteä toimipaikka, joka on jatkuvasti nimen antavan viinitilan omistajan hallussa ja jossa työskentelee hänen johto-oikeutensa alaisuudessa olevaa henkilöstöä. Viininvalmistusvaiheiden, kuten puristamisen, erottaminen toisistaan on ristiriidassa sen perusajatuksen kanssa, jonka mukaan ”valmistus on keskitetty yhdelle toimijalle”.
20 Tuomioistuimen mukaan kyseisen vuokrasopimuksen ehdot eivät takaa, että kaikki viinintuotannon vaiheet suoritetaan saman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön johdon alaisuudessa ja vastuulla, koska puristaminen saattaa tapahtua yhtäältä pääasian valittajan ja toisaalta puristamon vuokralle antaneen viininviljelijän läsnä ollessa tämän ollessa tässä tapauksessa vastuussa toimenpiteestä.
21 Pääasian valittaja teki Revision-valituksen Bundesverwaltungsgerichtiin (liittovaltion ylin hallintotuomioistuin, Saksa), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.
22 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, voidaanko viininvalmistuksen katsoa suoritetun ”kokonaisuudessaan” nimen antavalla viinitilalla delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, kun kyseinen tila puristuttaa rypäleet puristamossa, joka on vuokrattu 24 tunniksi toiselta viinitilalta.
23 Se huomauttaa aluksi, että delegoitu asetus 2019/33 ei sisällä sen 54 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun tilan käsitteen määritelmää.
24 Maatalousmaan osalta unionin tuomioistuin on jo todennut 14.10.2010 antamassaan tuomiossa Landkreis Bad Dürkheim (C‑61/09, EU:C:2010:606) ja 2.7.2015 antamassaan tuomiossa Wree (C‑422/13, EU:C:2015:606), että ratkaiseva peruste sen määrittämiseksi, voidaanko vuokralle otetun tuotantoyksikön katsoa kuuluvan viljelijän tilaan ja olevan viljelijän johtama, on erityisesti se, harjoittaako viljelijä toimintaansa riittävän itsenäisesti.
25 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan päinvastaisten tietojen puuttuessa on oletettava, että näitä perusteita sovelletaan myös sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa. Viininviljelyn sääntelyn alalla mainittuja perusteita on tulkittava suppeasti.
26 Vaatimusta kiinteiden toimipaikkojen ja nimen antavan viinitilan välisestä läheisestä yhteydestä tukee kyseisen tuomioistuimen mukaan ensinnäkin delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sanamuoto. Kyseisessä artiklassa edellytetään sen lisäksi, että viininvalmistus tapahtuu omistajan viinitilalla, että viini tuotetaan ”kokonaisuudessaan” kyseisellä tilalla. Tämä kuvastaa vaatimusta, jonka mukaan kiinteän toimipaikan ja nimen antavan viinitilan välillä on oltava erityisen läheinen yhteys.
27 Toiseksi kyseessä olevan lainsäädännön syntyhistoria tukee tällaista suppeaa tulkintaa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan vuodesta 2009 lähtien voimassa olleen viinialan tuotteiden merkintätietojen esillepanoa ja käyttöä koskevan unionin säännöstön kehitys on johtanut rajoitukseen, jonka mukaan viininvalmistus on suoritettava ”kokonaisuudessaan” nimen antavalla viinitilalla.
28 Kolmanneksi kyseisen säännöstön tarkoituksena ja päämääränä on suojella niiden viinitilojen yksilöimistä, jotka viljelevät viinitarhoja itse ja huolehtivat viininvalmistuksesta alusta loppuun, jotta voidaan vastata kuluttajien odotuksiin siitä, että heille tarjotaan korkealaatuista viiniä.
29 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan 18.10.1988 annetusta tuomiosta Erzeugergemeinschaft Goldenes Rheinhessen (311/87, EU:C:1988:483) ja 29.6.1994 annetusta tuomiosta Baux (C‑403/92, EU:C:1994:269) ilmenevien perusteiden nojalla ei kuitenkaan ole varmaa, että 24 tunniksi vuokrattu puristamo voidaan liittää nimen antavan viinitilan toimintaan. Jos oletetaan, että huomattavan kaukana samannimisen viinitilan päätoimipaikasta sijaitsevien viinitarhojen vuokraaminen ei vaikuta merkintään, on nimittäin johdonmukaista, että siihen ei vaikuta myöskään puristamon vuokraaminen rypäleiden puristamiseksi paikan päällä ja niiden kuljettamisen välttämiseksi. Tilan laitteistojen yhteiskäyttö on viinintuotannossa tavanomaista ja liiketoiminnallisesti järkevää.
30 Siltä osin kuin nimen antavan viinitilan 24 tunniksi vuokraama puristamo voidaan kuitenkin liittää viinitilaan, kyseisen tuomioistuimen mukaan on kuitenkin aiheellista selventää vaatimuksia, jotka puristamistoimenpiteen on täytettävä henkilöstön osalta. Tältä osin on kysyttävä erityisesti, onko pääasian valittajan tai sen työntekijöiden läsnäolo pakollista puristamistoimenpiteen aikana.
31 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuvat vaatimukset, jotka koskevat tosiasiallista johtoa ja jatkuvaa valvontaa, puoltavat pääasian valittajan työntekijöiden pakollista läsnäoloa, ja niiden mukaan pelkkä ohjeiden antamista koskeva oikeus ei riitä. Pullottamisen osalta 18.10.1988 annetussa tuomiossa Erzeugergemeinschaft Goldenes Rheinhessen (311/87, EU:C:1988:483) todettiin, että tuottajan on itse suoritettava pullotus. Toisen viinitilan palvelujen käyttämistä pitää näin ollen välttää, kun otetaan huomioon vaatimus siitä, että viininvalmistus on suoritettava kokonaisuudessaan itse nimen antavalla viinitilalla.
32 Siinä tapauksessa, että puristamisen voisivat suorittaa myös sen viinitilan työntekijät, joka antaa vuokralle puristamon, on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan myös kysyttävä, voidaanko näille työntekijöille antaa lupa puuttua tähän toimenpiteeseen omasta aloitteestaan, jos yllättäviä ongelmia ilmenee. Tällaisissa kiireellisissä tapauksissa päätökset, jotka vuokralle antavan viinitilan henkilökunnan olisi tehtävä itsenäisesti ottamatta ensin yhteyttä nimen antavaan viinitilaan, johtaisivat siihen, että viimeksi mainittu ei tässä tapauksessa enää tosiasiallisesti johtaisi ja valvoisi jatkuvasti toimenpidettä.
33 Jos oletetaan, että vastuun kantaminen ohjeiden antamisella on lähtökohtaisesti riittävää, on vielä vastattava kysymykseen siitä, olisiko asian oltava toisin silloin, kun viinitilalla, joka antaa puristamon vuokralle ja suorittaa puristamisen, on oma intressi puristamisen suorittamistavan osalta. Käsiteltävänä olevassa asiassa pääasian valittajan ja viininviljelijä B:n välisessä sopimuksessa määrätään tuotetun viinin tuotokseen ja laatuun liittyvästä lisähinnasta, mikä voisi johtaa siihen, että viininviljelijä B:llä on oma intressi puristamisen suorittamistavan osalta ja oma taloudellinen riski.
34 Bundesverwaltungsgericht (liittovaltion ylin hallintotuomioistuin, Saksa) on tämän vuoksi päättänyt esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko viininvalmistus voitu suorittaa kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, jos puristaminen suoritetaan 24 tunnin ajaksi toiselta viinitilalta vuokratussa puristamossa, joka on tänä aikana yksinomaan nimen antavan viinitilan käytettävissä?
2) Jos kysymykseen vastataan myöntävästi, onko välttämätöntä, että puristamisen suorittavat nimen antavan viinitilan työntekijät tai että sitä joka tapauksessa valvotaan paikan päällä, vai voivatko puristamisen suorittaa myös puristamon vuokranneen viinitilan työntekijät nimen antavan viinitilan ohjeiden mukaisesti?
3) Jos puristamisen voivat suorittaa myös puristamon vuokranneen viinitilan työntekijät, voidaanko heille antaa valtuudet puuttua puristamiseen itsenäisellä päätöksellä, jos yllättäviä ongelmia ilmenee?
4) Onko katsottava, ettei viiniä ole valmistettu nimen antavalla viinitilalla, jos puristamon vuokraavalla ja puristamisen suorittavalla viinitilalla on oma intressi siihen, miten puristaminen suoritetaan, koska kyseisen tilan kanssa on tehty viinitarhojen viljelyä koskeva sopimus, jossa on sovittu tuotosta ja laadusta riippuvasta lisämaksusta Kabinett-, Spätlese- ja Auslese-viinien hehtolitralta pinta-alaan perustuvan viljelykorvauksen lisäksi?”
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäinen kysymys
35 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa tulkittava siten, että vuokratuista viinitarhoista peräisin olevien viinirypäleiden puristamisen tapahtuminen puristamossa, joka on annettu lyhyeksi ajaksi nimen antavan viinitilan yksinomaiseen käyttöön toisen viinitilan kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella, estää viininvalmistuksen katsomisen kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla suoritetuksi kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä.
36 Tältä osin on aluksi muistutettava, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan mukaan kyseisen asetuksen liitteessä VI luetellut viinitilaan liittyvät merkinnät, muut kuin pullottajan, tuottajan tai myyjän nimi, varataan suojatuilla alkuperänimityksillä tai maantieteellisillä merkinnöillä varustetuille rypäletuotteille ja niitä saa käyttää vain, jos rypäletuote on valmistettu yksinomaan kyseisen tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä ja viininvalmistus on suoritettu kokonaisuudessaan kyseisellä tilalla.
37 Vaikka tästä seuraa, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa varataan kyseiset merkinnät suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetuille rypäletuotteille, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei ole esittänyt kysymyksiä tästä vaatimuksesta nyt käsiteltävässä asiassa. Ensimmäiseen kysymykseen on siis vastattava olettaen, että nyt esillä olevassa asiassa vuokrattuihin viinitarhoihin, jotka sijaitsevat noin 70 kilometrin päässä nimen antavan viinitilan päätoimipaikasta, sovelletaan samaa suojattua alkuperänimitystä tai suojattua maantieteellistä merkintää kuin kyseiseen tilaan, mikä kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä.
38 Sama koskee edellytystä, jonka mukaan kyseessä olevia merkintöjä voidaan käyttää vain, jos rypäletuote on valmistettu yksinomaan kyseisen tilan viljelemistä viinitarhoista korjatuista rypäleistä, sillä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, että käsiteltävässä tapauksessa vuokrattuja viinitarhoja viljellään pääasian valittajan ohjeiden mukaisesti eikä se ole esittänyt tältä osin kysymyksiä.
39 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset koskevat näin ollen edellytyksiä, joiden täyttyessä voidaan katsoa, että viininvalmistus suoritetaan kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla, ja erityisesti ensimmäisen kysymyksen osalta sitä, estääkö se, että tämä tila vuokraa rypäleiden puristamon ainoastaan 24 tunniksi, puristamistoimenpiteen ja siten itse viininvalmistuksen pitämisen kokonaisuudessaan mainitulla tilalla suoritettuna.
40 Tältä osin on todettava, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdassa olevaa tilan käsitettä ei ole määritelty tässä asetuksessa eikä epäsuorasti viittaamalla jäsenvaltioiden kansalliseen oikeuteen. Mainitun käsitteen on näin ollen katsottava olevan unionin oikeuden itsenäinen käsite, jota on tulkittava yhtenäisesti unionin alueella ottamalla huomioon paitsi kyseisen säännöksen sanamuoto myös asiayhteys, johon se kuuluu, ja sillä säännöstöllä tavoitellut päämäärät, jonka osa säännös on (ks. vastaavasti tuomio 11.5.2023, Bezirkshauptmannschaft Lilienfeld, C‑155/22, EU:C:2023:394, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
41 Ensinnäkin delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan muista termeistä on todettava, että kyseisessä säännöksessä edellytetään siinä tarkoitettujen merkintöjen käyttämiseksi muun muassa, että viininvalmistus suoritetaan ”kokonaisuudessaan” nimen antavalla viinitilalla.
42 Tältä osin on muistutettava, että mainitussa säännöksessä erotetaan toisistaan useat tuotantovaiheet, kuten rypäleiden korjuu ja viininvalmistus, johon kuuluu rypäleiden puristaminen. Kuten komissio toteaa kirjallisissa huomautuksissaan, siltä osin kuin kiinteä toimipaikka kuuluu tilan käsitteen alaan, termillä ”kokonaisuudessaan” täsmennetään pelkästään, että mitään viininvalmistuksen jalostusvaihetta ei saa suorittaa tämän tilan ulkopuolella, ilman, että kyseisen termin käyttö kuitenkaan rajoittaisi asetuksen N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä tilan määritelmää.
43 Toiseksi on todettava asiayhteydestä, johon delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohta kuuluu, että komissio on antanut kyseisen asetuksen asetuksen N:o 1308/2013 122 ja 227 artiklassa sille annetun valtuutuksen nojalla. Asetuksen N:o 1308/2013 122 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaan delegoidut säädökset voivat koskea muun muassa sääntöjä, jotka koskevat vapaaehtoisia tietoja ”tilaan liittyvistä ilmaisuista ja niiden käyttöedellytyksistä”.
44 Vaikka asetuksessa N:o 1308/2013 ei myöskään täsmennetä tilan käsitettä, sen 3 artiklan 3 kohdassa kuitenkin viitataan muun muassa asetuksessa N:o 1307/2013 oleviin määritelmiin. Näin ollen on otettava huomioon viimeksi mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa oleva määritelmä, jonka mukaan ”tilalla” tarkoitetaan ”kaikkia viljelijän johtamia, saman jäsenvaltion alueella sijaitsevia maataloustoimintaan käytettäviä yksiköitä”.
45 Sen maantieteellisen alueen osalta, jolla eri tuotantoyksiköiden on sijaittava, jotta niiden voidaan katsoa kuuluvan tilaan, unionin tuomioistuin on todennut, että tuottaja voi vapaasti valita tuotantopaikan, kunhan se sijaitsee jonkin jäsenvaltion alueella. Sen on kuitenkin johdettava kaikkia tuotantoyksiköitä ilman, että on tarpeen, että se omistaa tuotantoonsa käyttämänsä laitokset (ks. vastaavasti tuomio 8.5.2003, Agrargenossenschaft Alkersleben, C‑268/01, EU:C:2003:263, 30 ja 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
46 Unionin tuomioistuin on katsonut vaatimuksesta, jonka mukaan tuotantoyksikön on oltava viljelijän itsensä johtama, että johtamisen käsite ei tarkoita, että viljelijällä on rajoittamaton valta määrätä kyseisestä alasta, kun sitä käytetään maataloustoimintaan. Viljelijän on sen sijaan voitava toimia tällä alalla riittävän itsenäisesti maataloustoimintaansa harjoittaakseen (tuomio 7.4.2022, Avio Lucos, C‑176/20, EU:C:2022:274, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
47 Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 51 kohdassa, edellä 44–46 kohdassa esitetyistä seikoista voidaan analogisesti päätellä, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tilan käsite ei rajoitu pelkästään viininviljelijän omistamiin tai niiden läheisyydessä sijaitseviin maa-alueisiin, vaan se voi ulottua vuokrattuihin viinitarhoihin, jotka mahdollisesti sijaitsevat muualla kuin siellä, missä viininviljelijällä on omat viinitarhansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisessä säännöksessä säädettyjen muiden edellytysten ja erityisesti edellä 37 ja 38 kohdassa mainittujen edellytysten soveltamista.
48 Kolmanneksi tällaista tulkintaa tukee myös niiden delegoidun asetuksen 2019/33 säännösten tavoite, joilla säännellään vapaaehtoisten pakkausmerkintöjen käyttöä.
49 Tältä osin delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava kyseisen asetuksen johdanto-osan 48 kappaleen valossa, jonka mukaan rypäletuotteen etiketissä oleva maininta tilasta, jonka hyödyntämistä viinitarhoista rypäletuotteet ovat peräisin ja jolla kaikki viininvalmistusprosessin vaiheet tapahtuvat, saattaa tuoda lisäarvoa tuottajille ja olla kuluttajille merkki paremmasta laadusta. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos taataan, että kuluttajia ei johdeta harhaan viininvalmistusmenetelmästä vastaavan tilan yksilöinnin osalta. Tällainen päätelmä ilmenee lisäksi kyseisen asetuksen johdanto-osan 34 perustelukappaleesta, jossa todetaan, että olisi annettava vapaaehtoisten merkintätietojen käyttöä koskevat säännökset, jotta kuluttajia ei johdettaisi harhaan.
50 Vastaavasti oikeuskäytännössä on jo todettu, että vapaaehtoisten merkintöjen, kuten tilan merkinnän, tarkoituksena on taata kuluttajille, jotka ostavat tietyillä nimityksillä varustettua viiniä, että viininvalmistusmenetelmän päävaiheet eli sadonkorjuusta viininvalmistukseen ulottuvat vaiheet ovat tapahtuneet viljelijän, jonka voidaan katsoa olevan vastuussa tuotteen laadusta, tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä yksinomaisella vastuulla (ks. vastaavasti tuomio 29.6.1994, Baux, C‑403/92, EU:C:1994:269, 15 kohta).
51 Siltä osin kuin on kyse erityisesti ilmaisun ”valmistajan pullottama” käytöstä, joka osoittaa valmistajan ja pullotuksen suorittavan henkilön tai yrityksen olevan saman, oikeuskäytännössä on täsmennetty, että on välttämätöntä, että tuottaja on itse suorittanut viimeksi mainitun toimenpiteen joko omalla viinitilallaan tai, jos tuottajalla ei ole pullotuslaitosta, olosuhteissa, jotka antavat olennaisesti samanlaiset takeet. Tällaiset takeet ovat olemassa erityisesti silloin, kun viininvalmistus suoritetaan tuottajan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa ja yksinomaisella vastuulla. Näillä vaatimuksilla pyritään saavuttamaan tavoite suojella kuluttajaa ja antaa hänelle asianmukaista tietoa (ks. vastaavasti tuomio 18.10.1988, Erzeugergemeinschaft Goldenes Rheinhessen, 311/87, EU:C:1988:483, 14–16 kohta).
52 On vielä todettava, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 65 kohdassa, että kun myönnetään, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen käyttämiseksi ei ole välttämätöntä, että rypäleiden viljely ‑ja korjuutehtävät, jotka ovat lopputuloksen kannalta olennaisia, suoritetaan viininviljelijän omistamilla alueilla tai niiden läheisyydessä olevilla alueilla, tämä sama päättely pätee rypäleiden puristamiseen. Kuten mainittujen töidenkin osalta, on sen sijaan varmistuttava siitä, että tämä toimenpide tapahtuu myös kyseisen tilan omistajan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä tämän vastuulla.
53 Tästä seuraa, että rypäleiden puristaminen voidaan katsoa suoritetuksi nimen antavalla viinitilalla, vaikka se tapahtuu puristamolla, joka on vuokrattu toiselta tilalta ainoastaan 24 tunnin ajaksi, jos tämä puristamo on nimen antavan viinitilan omistajan yksinomaisessa käytössä puristamistoimenpiteen loppuun saattamiseksi tarvittavan ajan, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on viime kädessä tarkistettava.
54 Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että vuokratuilta viinitarhoilta peräisin olevien rypäleiden puristaminen puristamossa, jonka nimen antava viinitila vuokraa lyhyeksi ajanjaksoksi toiselta viinitilalta, ei estä sitä, että viininvalmistus katsotaan suoritetuksi kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla tässä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, kunhan puristamo on nimen antavan viinitilan yksinomaisessa käytössä puristamistoimenpiteen edellyttämällä ajanjaksolla ja kunhan kyseinen toimenpide suoritetaan kyseisen viinitilan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä vastuulla.
Toinen, kolmas ja neljäs kysymys
55 Toisella, kolmannella ja neljännellä kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa tulkittava siten, että jotta viininvalmistus voitaisiin katsoa suoritetuksi kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla tässä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, kyseisen viinitilan työntekijöiden on itse suoritettava rypäleiden puristaminen, , vai voivatko puristamisen suorittaa sen viinitilan työntekijät, joka antaa puristamon vuokralle, kun näillä työntekijöillä on valtuudet puuttua puristamiseen, jos yllättäviä ongelmia ilmenee. Kyseinen tuomioistuin pohtii vielä sen seikan merkitystä, että puristamon vuokralle antavalla viinitilalla on oma intressi puristamisen suorittamistavan osalta, erityisesti sellaisen sopimuslausekkeen vuoksi, joka koskee tuottoon ja laatuun liittyvää lisämaksua hehtolitralta viiniä.
56 Aluksi on täsmennettävä, ettei delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sanamuodosta ilmene mitään vaatimusta, joka koskisi nimen antavan viinitilan ja rypäleiden puristamisen suorittavan henkilöstön välistä yhteyttä.
57 On kuitenkin huomattava, että tällä säännöksellä tavoiteltu ja edellä 49–51 kohdasta ilmenevä tavoite, joka on antaa kuluttajille tietoa kyseisestä merkinnästä johtuvasta paremman laadun takeesta, voidaan saavuttaa vain, jos kuluttajia ei johdeta harhaan viininvalmistusprosessista vastaavien henkilöiden henkilöllisyyden osalta.
58 Vaikka tällaiset seikat eivät siis ole esteenä sille, että tietyt viininvalmistuksen liittyvät työt annetaan puristamon vuokralle antavan viinitilan työntekijöiden tehtäväksi, nämä työt on kuitenkin suoritettava nimen antavan viinitilan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä yksinomaisella vastuulla (ks. analogisesti tuomio 18.10.1988, Erzeugergemeinschaft Goldenes Rheinhessen, 311/87, EU:C:1988:483, 15 kohta).
59 Jotta tämä vaatimus täyttyisi, rypäleiden puristamistoimenpiteen osalta on tarpeen, että nimen antava viinitilaseuraa ja valvoo tiiviisti ja jatkuvasti, että tämä toimenpide suoritetaan sen omien ohjeiden mukaisesti, eikä se voi tätä varten vain tyytyä viittaamaan puristamon vuokralle antavan viinitilan mahdollisesti antamiin ohjeisiin.
60 Tämä merkitsee sitä, että jos tämän toimenpiteen aikana ilmenee välittömiä päätöksiä edellyttäviä ennalta arvaamattomia ongelmia, nimen antavan viinitilan omistaja itse tai hänen henkilöstönsä jäsenet tekevät nämä päätökset. Tällaisissa kiireellisissä tapauksissa välttämättömiä päätöksiä ei voida siirtää kolmansille, koska tällainen siirto ei mahdollistaisi laatutakuuta, joka seuraa siitä, että viininvalmistus suoritetaan kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla ja siten sen tosiasiallisen johdon alaisuudessa.
61 Lopuksi on lisättävä, että nimen antavalle viinitilalle puristamon vuokralle antavan tilan mahdollinen oma intressi, kuten tuottoon ja laatuun liittyvä lisämaksu hehtolitralta viiniä, ei vaikuta siihen, suoritetaanko viininvalmistus kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä, koska tällainen intressi ei voi vaarantaa takuuta siitä, että viininvalmistus suoritetaan nimen antavan viinitilan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä yksinomaisella vastuulla.
62 Edellä esitetyn perusteella toiseen, kolmanteen ja neljänteen kysymykseen on vastattava, että delegoidun asetuksen 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tulkittava siten, että viininvalmistus suoritetaan kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, vaikka puristamistoimenpiteen ovat suorittaneet nimen antavalle viinitilalle puristamon vuokranneen viinitilan työntekijät, kunhan kyseinen toimenpide suoritetaan ensiksi mainitun viinitilan omistajan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä vastuulla. Puristamon vuokralle antavan viinitilan oma intressi puristamisen suorittamistavan osalta erityisesti sellaisen sopimuslausekkeen vuoksi, joka koskee tuottoon ja laatuun liittyvää lisämaksua hehtolitralta viiniä, ei vaikuta siihen, voidaanko viininvalmistus katsoa suoritetuksi nimen antavalla viinitilalla.
Oikeudenkäyntikulut
63 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta 17.10.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa
on tulkittava siten, että
vuokratuilta viinitarhoilta peräisin olevien rypäleiden puristaminen puristamossa, jonka nimen antava viinitila vuokraa lyhyeksi ajanjaksoksi toiselta viinitilalta, ei estä sitä, että viininvalmistus katsotaan suoritetuksi kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla tässä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, kunhan puristamo on nimen antavan viinitilan yksinomaisessa käytössä puristamistoimenpiteen edellyttämällä ajanjaksolla ja kunhan kyseinen toimenpide suoritetaan kyseisen viinitilan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä vastuulla.
2) Delegoidun asetuksen 2019/33, sellaisena kuin se on muutettuna delegoidulla asetuksella 2021/1375, 54 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa
on tulkittava siten, että
viininvalmistus suoritetaan kokonaisuudessaan nimen antavalla viinitilalla kyseisessä säännöksessä tarkoitetussa merkityksessä, vaikka puristamistoimenpiteen ovat suorittaneet nimen antavalle viinitilalle puristamon vuokranneen viinitilan työntekijät, kunhan puristaminen suoritetaan ensiksi mainitun viinitilan omistajan tosiasiallisen johdon ja tiiviin ja jatkuvan valvonnan alaisuudessa sekä vastuulla. Puristamon vuokralle antavan viinitilan oma intressi puristamisen suorittamistavan osalta erityisesti sellaisen sopimuslausekkeen vuoksi, joka koskee tuottoon ja laatuun liittyvää lisämaksua hehtolitralta viiniä, ei vaikuta siihen, voidaanko viininvalmistus katsoa suoritetuksi nimen antavalla viinitilalla.
Allekirjoitukset