UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
23 päivänä marraskuuta 2023 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Asetus (EU) N:o 952/2013 – 42 artiklan 1 kohta – Jäsenvaltioiden velvollisuus säätää tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista tullilainsäädännön rikkomisen johdosta – Tuontitavaroiden alkuperämaata koskeva virheellinen ilmoitus – Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään seuraamusmaksusta, jonka määrä on 50 prosenttia tullitulojen menetyksestä – Suhteellisuusperiaate
Asiassa C‑653/22,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Fővárosi Törvényszék (Budapestin alioikeus, Unkari) on esittänyt 10.10.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 18.10.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
J. P. Mali Kerékpárgyártó és Forgalmazó Kft.
vastaan
Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. Lycourgos (esittelevä tuomari) sekä tuomarit O. Spineanu-Matei, J.-C. Bonichot, S. Rodin ja L. S. Rossi,
julkisasiamies: P. Pikamäe,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Unkarin hallitus, asiamiehinään M. Z. Fehér ja K. Szíjjártó,
– Euroopan komissio, asiamiehinään V. Bottka ja F. Moro,
päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee unionin tullikoodeksista 9.10.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (EUVL 2013, L 269, s. 1) 42 artiklan 1 kohdan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat J. P. Mali Kerékpárgyártó és Forgalmazó Kft. (jäljempänä J. P. Mali) ja Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága (kansallisen vero- ja tullihallinnon muutoksenhakuosasto, Unkari; jäljempänä muutoksenhakuosasto) ja joka koskee J. P. Malille tuontitavaroiden alkuperämaan virheellisen ilmoituksen johdosta määrättyä seuraamusmaksua.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
Unionin oikeus
3 Asetuksen N:o 952/2013 johdanto-osan 9 ja 38 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”(9) [Euroopan u]nioni perustuu tulliliittoon. On sekä unionin talouden toimijoiden että tulliviranomaisten edun mukaista koota nykyinen tullilainsäädäntö koodeksiin. Sisämarkkinoiden käsitteeseen perustuvan koodeksin olisi sisällettävä yleiset säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan se, että tariffitoimenpiteiden ja muiden unionin tasolla käyttöön otettujen yhteisten politiikkojen mukaiset toimenpiteet pannaan täytäntöön unionin ja sen tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välisessä tavarakaupassa – –.
– –
(38) On tarkoituksenmukaista ottaa huomioon asianomaisen henkilön vilpitön mieli tapauksissa, joissa tullivelka syntyy siksi, että tullilainsäädäntöä ei ole noudatettu, ja pyrkiä minimoimaan velallisen laiminlyönnistä aiheutuvat seuraukset.”
4 Tämän asetuksen 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Tietojen toimittaminen tulliviranomaisille”, säädetään seuraavaa:
”1. Henkilön, jota tullimuodollisuudet tai tullitarkastukset koskevat suoraan tai välillisesti, on annettava tulliviranomaisille näiden pyynnöstä ja mahdollisesti asetetussa määräajassa kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot asianmukaisessa muodossa sekä kaikki tarvittava apu muodollisuuksien tai tarkastusten loppuun suorittamista varten.
2. Henkilön tulliviranomaisille osoittaman tulli-ilmoituksen – – tekeminen merkitsee kyseisen henkilön sitoutumista vastuuseen kaikista seuraavista:
a) tulli-ilmoituksessa – – olevien tietojen oikeellisuudesta ja täydellisyydestä;
b) ilmoituksia – – täydentävien asiakirjojen aitoudesta, oikeellisuudesta ja pätevyydestä;
– –
Jos ilmoituksen – – antaa – – asianomaisen henkilön – – tulliedustaja, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyt velvollisuudet sitovat myös tulliedustajaa.”
5 Mainitun asetuksen 42 artiklan, jonka otsikko on ”Seuraamusten täytäntöönpano”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Kunkin jäsenvaltion on säädettävä tullilainsäädännön noudattamatta jättämisestä johtuvista seuraamuksista. Tällaisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”
6 Saman asetuksen 79 artiklassa, jonka otsikko on ”Säännösten noudattamatta jättämisestä johtuva tullivelka”, säädetään seuraavaa:
”1. Tuontitullin alaisista tavaroista syntyy tuontitullivelka jokaisessa seuraavista tapauksista:
a) kun ei täytetä jotakin tullilainsäädännössä säädettyä velvollisuutta, joka koskee muiden kuin unionitavaroiden tuomista unionin tullialueelle – –
– –
3. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa velallisia ovat:
a) henkilö, jonka oli täytettävä kyseiset velvollisuudet;
– –”
7 Asetuksen N:o 952/2013 124 artiklassa, jonka otsikko on ”Lakkaaminen”, säädetään seuraavaa:
”1. Tuonti- tai vientitullivelka lakkaa jollakin jäljempänä luetelluista tavoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten voimassa olevien säännösten soveltamista, jotka koskevat tullivelkaa vastaavan tuonti- tai vientitullin määrän kantamatta jättämistä velallisen oikeusteitse todetun maksukyvyttömyyden vuoksi:
– –
b) kun tuonti- tai vientitullin määrä maksetaan;
– –
h) kun tullivelka on syntynyt 79 tai 82 artiklan mukaisesti ja seuraavat edellytykset täyttyvät:
i) tullivelan syntymiseen johtanut laiminlyönti ei tosiasiallisesti vaikuttanut asianomaisen tullimenettelyn oikeaan toimintaan eikä kyseessä ollut vilpillisen menettelyn yritys,
ii) kaikki tilanteen korjaamiseksi tarvittavat muodollisuudet suoritetaan tavaroiden osalta jälkikäteen;
– –
k) kun tullivelka on syntynyt 79 artiklan mukaisesti ja tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, ettei tavaroita ole käytetty tai kulutettu vaan että ne on viety unionin tullialueelta, jollei 6 kohdasta muuta johdu.
– –
6. Edellä 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tullivelka ei lakkaa sellaisen henkilön tai sellaisten henkilöiden osalta, joka tai jotka ovat yrittäneet menetellä vilpillisesti.
– –”
Unkarin oikeus
8 Unionin tullilainsäädännön täytäntöönpanosta vuonna 2017 annetun lain nro CLII (az uniós vámjog végrehajtásáról szóló 2017. évi CLII. törvény (Vámtörvény)), sellaisena kuin se oli voimassa pääasiassa kyseessä olevan hallinnollisen päätöksen tekohetkellä (jäljempänä tullilaki), 2 §:n 6 kohdassa määriteltiin tullitulojen menetyksen käsite seuraavasti:
”syntyneiden tullien ja muiden maksujen määrän ja sitä alemman ilmoitettujen tullien ja muiden maksujen määrän välinen erotus sekä syntyneiden mutta ilmoittamatta jätettyjen tullien ja muiden maksujen määrä, paitsi jos tämä johtuu lain rikkomisesta tai tulliviranomaisten käytettävissä olevien tietojen virheellisestä arvioinnista, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tullit hyväksytään tarkastamatta; – –”
9 Määritelmää muutettiin 28.7.2022 lukien seuraavasti:
”syntyneiden tullien ja muiden maksujen määrän ja sitä alemman ilmoitettujen tullien ja muiden maksujen määrän välinen erotus sekä syntyneiden mutta ilmoittamatta jätettyjen tullien ja muiden maksujen määrä, paitsi jos tämä johtuu lain rikkomisesta tai tulliviranomaisten käytettävissä olevien tietojen virheellisestä arvioinnista, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tullit hyväksytään ilman tarkistusta, missä yhteydessä tullitulojen menetyksenä ei pidetä – – [asetuksen N:o 952/2013] 124 artiklan 1 kohdan h tai k alakohdan mukaisesti lakannutta tullivelkaa eikä tullivalvontaan tai tulliviranomaisen toimintaan liittyvän rikkomuksen vuoksi syntynyttä alle 10 euron suuruista tullivelkaa.”
10 Tullilain 84 §:n sanamuoto on seuraava:
”1. – –
a) Toimivaltaisen tulliviranomaisen on määrättävä hallinnollinen tulliseuraamusmaksu tavarailmoitusten tekemiseen, niihin sisältyvien tietojen oikeellisuuteen – – liittyvistä rikkomuksista
– –
2. – –
a) aa) Edellä 1 momentin a kohdassa tarkoitettua rikkomusta on pidettävä tapahtuneena muun muassa silloin, kun ilmoittaja ei tulli-ilmoitusta – – jättäessään varmista ilmoituksessa – – olevien tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä.
– –
8. Jos 1 momentissa tarkoitetut rikkomukset tai niihin liittyvä laiminlyönti johtavat tullitulojen menetykseen, on määrättävä, jollei 12 ja 13 momentista, 85 §:n 1, 3 ja 4 momentista ja 86 §:stä muuta johdu, tulliseuraamusmaksu, jonka suuruus on 50 prosenttia tästä tullitulojen menetyksestä.
– –
10. Jos 1 momentissa tarkoitetut rikkomukset tai niihin liittyvä laiminlyönti eivät johda tullitulojen menetykseen, on määrättävä, jollei 12 ja 13 momentista, 85 §:n 1, 3 ja 4 momentista ja 86 §:stä muuta johdu, hallinnollinen tulliseuraamusmaksu, jonka suuruus on
a) 100 000 [Unkarin forinttia (HUF) (n. 270 euroa)] luonnollisen henkilön osalta ja 500 000 HUF [(n. 1 350 euroa)] muiden henkilöiden osalta, kun kyseessä on 1 momentin a kohdassa tarkoitettu rikkomus
– –”
11 Kyseisen lain 85 §:ssä säädetään seuraavaa:
”1. Jos tulliviranomainen toteaa, että
a) rikkomusta tai siihen liittyvää laiminlyöntiä ei ole tehty väärentämällä tai tuhoamalla tositteita, kirjanpitoasiakirjoja tai tallenteita,
b) rikkomuksesta tai laiminlyönnistä ei ole seurannut tullitulojen menetystä tai niistä aiheutuva tullivelka on luonnollisen henkilön osalta enintään 30 000 HUF [(n. 80 euroa)] tai oikeushenkilön osalta enintään 150 000 HUF [(n. 400 euroa)], ja
c) asianomainen henkilö on syyllistynyt 84 §:n 1 momentissa määriteltyyn rikkomukseen tai laiminlyöntiin ensimmäistä kertaa kyseisen rikkomuksen tai laiminlyönnin toteamista edeltävän vuoden aikana,
tulliviranomaisen on vältettävä määräämästä seuraamusmaksua ja annettava asianomaiselle henkilölle varoitus.
– –
3. Lukuun ottamatta 4 momentin säännöksiä, hallinnollista tulliseuraamusmaksua ei voida määrätä tavarailmoituksen tekemisen yhteydessä tavarailmoitukseen sisältyvien tietojen oikeellisuuden osalta, jos ilmoittaja pyytää tavarailmoituksen muuttamista – –.
4. Jos – – ilmoittaja pyytää tulleista ja muista maksuista tarkastuksen laajuudelta toimitettujen tietojen perusteella tavaroiden tulli-ilmoituksen muuttamista sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat aloittaneet jälkitarkastuksen, mutta ennen jälkitarkastuksen päätelmät sisältävän kertomuksen antamista, hallinnollisena tulliseuraamusmaksuna määrätään 50 prosenttia määrästä, joka voidaan vahvistaa seuraamusmaksuksi 84 §:n 8, 10 ja 13 momentin nojalla, jollei 1 momentista ja 86 §:stä muuta johdu.”
12 Mainitun lain 86 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Jos rikkominen tai laiminlyönti on tehty väärentämällä tai tuhoamalla tositteita, kirjanpitoasiakirjoja tai tallenteita ja jos täten syntyy tullien ja muiden maksujen maksuvelvollisuus, hallinnollisen tulliseuraamusmaksun määrä on 200 prosenttia syntyneiden tullien ja muiden maksujen maksuvelvollisuudesta. – –”
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
13 Unkarin oikeuden mukaan perustettu yhtiö J. P. Mali toi vuosina 2017 ja 2018 Taiwaniin sijoittautuneilta yhtiöiltä hankittuja polkupyöriä ja polkupyörän osia. Sen tulliedustaja ZeMeX Kereskedelmi és Szállítmányozó Kft. teki tulli-ilmoitukset näiden tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamista varten ja ilmoitti, että mainitut tavarat olivat peräisin Taiwanista.
14 Nemzeti Adó- és Vámhivatal Baranya Megyei Adó- és Vámigazgatósága (kansallisen vero- ja tullihallinnon alainen Baranyan läänin vero- ja tulliosasto, Unkari; jäljempänä ensimmäisen asteen tulliviranomainen) totesi, että maahantuodut polkupyörät ja polkupyörän osat olivat todellisuudessa peräisin Kiinasta, joten niiden tuonnista olisi pitänyt kantaa polkumyyntitulli. Näin ollen kyseinen viranomainen vaati 10.12.2020 tekemillään päätöksillä, jotka tulivat lainvoimaisiksi 29.12.2020, J. P. Malia maksamaan tämän tullivelan 26 077 000 HUF (n. 70 000 euroa), jonka kyseisen yhtiön tulliedustaja maksoi.
15 Ensimmäisen asteen tulliviranomainen katsoi J. P. Malin tiloissa suoritetun jälkitarkastuksen yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella, että kyseisellä yhtiöllä oli liiketoimen sopimuspuolena oltava tiedot kyseisten tavaroiden hankintaolosuhteista. Sen tarkastuspöytäkirja perustui muun muassa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomukseen, josta ilmeni, että näiden tavaroiden viejäksi katsottu Taiwaniin sijoittautunut yhtiö oli osallistunut kiinalaisten polkupyörän osien alkuperää koskevien väärien ilmoitusten tekemiseen.
16 Koska ensimmäisen asteen tulliviranomainen katsoi J. P. Malin syyllistyneen tullilain 84 §:n 1 momentin a kohdassa ja 2 momentin a kohdan aa alakohdassa tarkoitettuun rikkomukseen, se määräsi tälle kyseisen lain 84 §:n 8 momentin nojalla 13 039 000 HUF:n (n. 35 000 euroa) suuruisen hallinnollisen tulliseuraamusmaksun.
17 J. P. Mali haki oikaisua kyseisen tulliviranomaisen päätökseen muutoksenhakuosastolta. Muutoksenhakuosasto hylkäsi oikaisuvaatimuksen 22.4.2021 tekemällään päätöksellä sillä perusteella, että J. P. Malin oli ilmoitettava asianmukaisesti tavaroiden alkuperä ja polkupyöräkauppiaana sen oli tunnettava toimintaansa sovellettavat säännökset, mukaan lukien polkumyyntitulleja koskevat säännökset, ja valittava sopimuskumppaninsa, mukaan lukien kolmansiin maihin sijoittautuneet viejät, asianmukaista huolellisuutta noudattaen. Tulli-ilmoitusten virheellisyys on osa kaupallista riskiä, jonka tullien maksamisesta vastuussa oleva henkilö tavallisesti kantaa.
18 Muutoksenhakuosasto katsoi lisäksi kyseisessä päätöksessä, että J. P. Malille määrätty seuraamusmaksu perustui tullilain asianmukaiseen soveltamiseen eikä se ollut unionin oikeuden vastainen.
19 Se totesi tältä osin, että kyseessä olevien tavaroiden tullausarvo oli alkuperämaata koskevien virheellisten tietojen vuoksi vahvistettu huomattavasti tavaroiden todellista arvoa alhaisemmaksi, mikä johti tullitulojen menetykseen. Se katsoi, että tämä tullitulojen menetys johtaa tullilain 2 §:n 6 kohdan ja 84 §:n 8 momentin nojalla sellaisen 50 prosentin suuruisen seuraamusmaksun soveltamiseen, joka lasketaan tulliviranomaisten vahvistaman velvoitteen kokonaismäärän perusteella, eikä ole tarpeen tutkia, oliko tullilainsäädännön rikkominen luettavissa J. P. Malin syyksi. Tästä seuraamusmaksusta ei voida luopua, koska tullilaissa tätä varten säädetyt edellytykset eivät täyty, eikä sen määrää alentaa, koska J. P. Mali ei ole korjannut tilannetta jälkitarkastuksen alkamisen ja tästä tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan tiedoksi antamisen välisenä aikana.
20 J. P. Mali riitautti muutoksenhakuosaston päätöksen Fővárosi Törvényszékissä (Budapestin alioikeus, Unkari). Se väittää, ettei seuraamusmaksu, joka on kiinteä 50 prosenttia tullitulojen menetyksestä, ole oikeassa suhteessa rikkomisen vakavuuteen nähden.
21 J. P. Mali huomauttaa, että tuojilla on vain rajoitetusti tietoja tavaroiden tuotannosta ja alkuperästä ja ne ovat tältä osin riippuvaisia viejien toimittamista tiedoista. Se toteaa, että tässä tapauksessa riippumaton julkinen elin eli Taiwanin kauppakamari on antanut sille todistukset, joissa vahvistetaan viejien kyseessä olevien tavaroiden alkuperästä ilmoittamat tiedot. Se katsoo, että Unkarin lainsäädäntö on unionin oikeuden ja erityisesti seuraamuksia koskevien asetuksen N:o 952/2013 säännösten vastainen, koska siinä ei sallita tällaisten olosuhteiden huomioon ottamista ja siinä määrätään tullilainsäädännön rikkomisen tilanteessa maahantuojalle ankara seuraamusmaksu, vaikka kyseinen rikkomus ei ole luettavissa tämän syyksi.
22 Pääasian muuna osapuolena olevan muutoksenhakuosaston mukaan J. P. Malin kyseinen argumentti ei ole perusteltu. Tullilaissa tehdään merkittävä ero sen mukaan, mikä on tullilainsäädännön rikkomuksen luonne ja mitkä sen seuraamukset ovat. Tässä laissa säädetään nimittäin eri seuraamuksista sen mukaan, onko rikkomuksesta aiheutunut tullitulojen menetystä vai ei. Lisäksi mainitun lain 85 ja 86 §:n mukaan seuraamusta mukautetaan tiettyjen painotuskertoimien mukaan myös silloin, kun rikkomuksesta on aiheutunut tullitulojen menetys.
23 Fővárosi Törvényszék katsoo, että on epäselvää, onko tullilain 84 §:n 8 momentissa säädetty seuraamus yhteensopiva asetuksen N:o 952/2013 42 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeasuhteisuuden vaatimuksen kanssa.
24 Kyseinen tuomioistuin katsoo, että kyseisen tullilain säännöksen perusteella ei ole mahdollista tarkistaa, onko kyseessä oleva toimija toiminut sen syyksi luettavalla tavalla, ja sillä estetään näin tutkimasta, onko kyseinen toimija toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet, joita siltä voitiin odottaa, välttääkseen rikkomuksen, joka on johtanut tullitulojen menetykseen.
25 Mainittu tuomioistuin huomauttaa kuitenkin, että Unkarin lainsäätäjä on muuttanut 28.7.2022 alkaen tullilain 2 §:n 6 kohdassa olevaa tullitulojen menetyksen käsitettä lisäämällä siihen, että ”tullitulojen menetyksenä ei pidetä [asetuksen N:o 952/2013] 124 artiklan 1 kohdan h tai k alakohdan mukaisesti lakannutta tullivelkaa eikä tullivalvontaan tai tulliviranomaisen toimintaan liittyvän rikkomuksen vuoksi syntynyttä alle 10 euron suuruista tullivelkaa”. Tällä muutoksella, jota sovelletaan välittömästi näihin tapauksiin kuuluviin vireillä oleviin asioihin, lainsäätäjä on myöntänyt, että seuraamusmaksun suuruutta määritettäessä toimintaa, joka johtaa tavaroiden tullille esittämistä koskevan velvollisuuden rikkomiseen tai tavaroiden siirtämiseen pois tullivalvonnasta, ei voida arvioida samalla tavalla kuin vähemmän merkittäviä tullivelvollisuuksien laiminlyöntejä.
26 Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan on ratkaistava, onko tullilain 84 §:n 8 momentissa säädetty seuraamus oikeasuhteinen, kun otetaan huomioon, että käsiteltävässä asiassa viejät ja Taiwanin kauppakamari olivat ilmoittaneet, että kyseiset tavarat olivat peräisin Taiwanista, ja tavaroiden todellinen alkuperä paljastui vasta tulli-ilmoituksen antamisen jälkeen vastaanotetussa OLAFin kertomuksessa.
27 Fővárosi Törvényszék on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko [asetusta N:o 952/2013] tulkittava siten, että [kyseisen asetuksen] 42 artiklan 1 kohdassa säädetyn oikeasuhteisuuden vaatimuksen kanssa sopusoinnussa on [tullilain] 84 §:n 8 momentti, jossa ei sallita sitä, että tulliviranomaiset arvioivat kaikki asiaan liittyvät olosuhteet, mukaan lukien tulli-ilmoituksen antaneen toimijan syyksi luettavan menettelyn, kun niiden on määrättävä hallinnollinen tulliseuraamus tulli-ilmoituksen tietojen oikeellisuuteen liittyvään rikkomukseen perustuvan tullitulojen menetyksen johdosta, vaan jossa velvoitetaan määräämään hallinnollisen tulliseuraamusmaksun suuruudeksi 50 prosenttia todetusta tullitulojen menetyksestä riippumatta rikkomuksen vakavuudesta ja tutkimatta ja arvioimatta mainitun toimijan syyksi luettavaa menettelyä?”
Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu
28 Aluksi on todettava, että asetuksen N:o 952/2013 15 artiklassa velvoitetaan henkilö, jota tullimuodollisuudet koskevat suoraan tai välillisesti, antamaan oikeat ja täydelliset tiedot tulli-ilmoituksessa.
29 Tämän velvollisuuden noudattamatta jättäminen merkitsee kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”tullilainsäädännön noudattamatta jättämistä”. Tällä käsitteellä ei nimittäin tarkoiteta ainoastaan petollista toimintaa vaan siihen sisältyvät kaikki unionin tullilainsäädännön noudattamatta jättämiset riippumatta siitä, onko laiminlyönti ollut tahallista tai tapahtunut tuottamuksellisesti taikka onko asianomainen toimija toiminut täysin virheettömästi (ks. vastaavasti tuomio 4.3.2020, Schenker, C‑655/18, EU:C:2020:157, 30–32 ja 45 kohta ja tuomio 8.6.2023, Zes Zollner Electronic, C‑640/21, EU:C:2023:457, 59 kohta).
30 Tällaisen noudattamatta jättämisen seurauksista on todettava, että kunkin jäsenvaltion on mainitun asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista muun muassa siinä tapauksessa, että tulli-ilmoituksessa annetaan virheellisiä tietoja, mukaan lukien tapaukset, – joihin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan pääasia kuuluu – joille on ominaista sellaisen tuojan vilpitön mieli, joka on luottanut unionin tullialueen ulkopuolisissa maissa tai alueilla annettuihin virallisiin todistuksiin.
31 Pääasiassa kyseessä olevan kaltaista seuraamusta, joka muodostuu hallinnollisesta seuraamusmaksusta, jonka suuruus on 50 prosenttia toimitetuista virheellisistä tiedoista johtuneesta tullitulojen menetyksestä, voidaan pitää asetuksen N:o 952/2013 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tehokkaana ja varoittavana. Tällaisella seuraamuksella voidaan nimittäin kannustaa unionin talouden toimijoita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niillä on oikeat tiedot maahantuomistaan tavaroista ja niiden tulli-ilmoituksissa antamansa tiedot ovat oikeita ja täydellisiä. Sillä myötävaikutetaan siten kyseisen asetuksen johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa mainitun sen tavoitteen toteuttamiseen, joka on varmistaa unionin ja sen tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden väliseen tavarakauppaan liittyvien tariffitoimenpiteiden ja muiden yhteisen politiikan toimenpiteiden soveltaminen.
32 Kyseessä olevan seuraamuksen oikeasuhteisuudesta on muistutettava, että silloin, kun unionin lainsäädäntöä ei ole yhdenmukaistettu niiden seuraamusten osalta, joita sovelletaan unionin lainsäädännössä vahvistetussa järjestelmässä säädettyjen edellytysten noudattamatta jättämisen vuoksi, jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia valitsemaan niistä asianmukaisilta vaikuttavat seuraamukset. Niiden on kuitenkin käytettävä toimivaltaansa unionin oikeuden ja sen yleisten periaatteiden ja näin ollen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tämän periaatteen mukaan hallinnollisilla toimenpiteillä tai rankaisutoimenpiteillä ei saada ylittää niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, mikä on tarpeellista asianomaisella lainsäädännöllä hyväksyttävästi tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi, eivätkä ne saa olla ylimitoitettuja näihin päämääriin nähden (tuomio 8.6.2023, Zes Zollner Electronic, C‑640/21, EU:C:2023:457, 60 ja 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
33 Mainittu periaate ei velvoita jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun nämä määrittävät rikkomisen tunnusmerkistöä ja seuraamusmaksujen määrää koskevia sääntöjä, vaan myös silloin, kun nämä arvioivat, mitä seikkoja voidaan ottaa huomioon seuraamusmaksun määrää vahvistettaessa (tuomio 22.3.2017, Euro‑Team ja Spirál-Gép, C‑497/15 ja C‑498/15, EU:C:2017:229, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
34 Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamista tiedoista ilmenee, että Unkarin lainsäätäjä on ottanut käyttöön tullilainsäädännön rikkomiseen sovellettavan seuraamusjärjestelmän, jossa säädetään hallinnollisesta seuraamusmaksusta, jonka määrä on suoraan suhteutettu rikkomuksesta aiheutuneen tullitulojen menetyksen määrään.
35 Koska tässä järjestelmässä säädetty hallinnollinen seuraamusmaksu on nimittäin lähtökohtaisesti 50 prosenttia tullitulojen menetyksestä, seuraamusmaksun määrä on sitä suurempi, mitä suurempi on tullitulojen menetys, joka johtuu esimerkiksi tavaroiden alkuperämaan tai alueen virheellisestä ilmoittamisesta. Seuraamusmaksun määrä on päinvastoin sitä pienempi, mitä vähäisempi tullitulojen menetys on. Seuraamusmaksusta voidaan lisäksi vapauttaa, jos tullitulojen menetys on erittäin vähäinen.
36 Tämä 50 prosentin määrä ei myöskään vaikuta liialliselta, kun otetaan huomioon tämän tuomion 31 kohdassa mainitun unionin tullilainsäädännön tavoitteen merkitys.
37 Kyseessä olevan kaltaisella säännöstöllä mahdollistetaan lisäksi se, että kyseessä olevan toimijan menettely otetaan merkittävällä tavalla huomioon muun muassa korottamalla seuraamusmaksun määrä 200 prosenttiin tullien ja muiden maksujen maksuvelvollisuudesta, jos kyseessä on petollinen toiminta, sekä alentamalla seuraamusmaksun määrä 25 prosenttiin tullitulojen menetyksestä, jos kyseinen toimija on vilpittömässä mielessä ja pyytää jälkitarkastuksen alkamisen ja tämän tarkastuksen päätelmät sisältävän kertomuksen antamisen välisenä aikana tulli-ilmoituksen muuttamista sekä toimittaa oikeat tiedot.
38 Tullialalla tällaisten yksityiskohtaisten sääntöjen avulla voidaan taata suhteellisuusperiaatteen noudattaminen. Erityisesti asetuksen N:o 952/2013 johdanto-osan 38 perustelukappaleessa todetaan, että näillä säännöillä erotetaan riittävästi tapaukset, joissa kyseinen toimija on vilpittömässä mielessä, tapauksista, joissa tämä ei ole vilpittömässä mielessä.
39 Edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 952/2013 42 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään unioniin tuotujen tavaroiden tulli-ilmoituksessa annetuista virheellisistä tiedoista johtuvan tullitulojen menetyksen tilanteessa hallinnollisesta seuraamusmaksusta, jonka määrä on lähtökohtaisesti 50 prosenttia tullitulojen menetyksestä ja jota sovelletaan asianomaisen toimijan vilpittömästä mielestä ja tämän toteuttamista varotoimista huolimatta, koska tämä 50 prosentin määrä on huomattavasti alempi kuin kyseisen toimijan vilpillisen mielen tapauksessa määrättävä määrä ja sitä on lisäksi huomattavasti alennettu tietyissä kyseisessä säännöstössä täsmennetyissä tilanteissa, kuten tilanteessa, jossa vilpittömässä mielessä oleva toimija korjaa tulli-ilmoitustaan ennen jälkitarkastuksen päättymistä.
Oikeudenkäyntikulut
40 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Unionin tullikoodeksista 9.10.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 42 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tulli-ilmoituksessa annetuista virheellisistä tiedoista johtuvan tullitulojen menetyksen tilanteessa hallinnollisesta seuraamusmaksusta, jonka määrä on lähtökohtaisesti 50 prosenttia tullitulojen menetyksestä ja jota sovelletaan asianomaisen toimijan vilpittömästä mielestä ja tämän toteuttamista varotoimista huolimatta, koska tämä 50 prosentin määrä on huomattavasti alempi kuin kyseisen toimijan vilpillisen mielen tapauksessa määrättävä määrä ja sitä on lisäksi huomattavasti alennettu tietyissä kyseisessä säännöstössä täsmennetyissä tilanteissa, kuten tilanteessa, jossa vilpittömässä mielessä oleva toimija korjaa tulli-ilmoitustaan ennen jälkitarkastuksen päättymistä.
Allekirjoitukset