Language of document : ECLI:EU:T:2024:100

Asia T-38/21

Inivos Ltd
ja
Inivos BV

vastaan

Euroopan komissio

 Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu ensimmäinen jaosto) 21.2.2024

Julkiset hankinnat – Neuvottelumenettelyn käyttäminen julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta – Desinfiointirobottien toimittaminen Euroopan sairaaloihin – Äärimmäinen kiire – Covid-19 – Kantajat eivät osallistuneet hankintamenettelyyn – Kumoamiskanne – Toimi ei koske kantajia erikseen – Oikeusriidan sopimusperusteinen luonne – Tutkimatta jättäminen – Vastuu

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Käsite – Toimi, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia – Valmistelevat toimet eivät kuulu käsitteeseen – Komission päätös käyttää neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artikla)

(ks. 21–24, 29–31 ja 33 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Käsite – Toimi, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia – Komission päätös valita sopimuspuolet neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, ei kuulu käsitteeseen

(SEUT 263 artikla)

(ks. 37 ja 39–41 kohta)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne, joka voi tuottaa kantajalle hyötyä – Neuvottelumenettelyn, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, kohteena olevilla markkinoilla toimivan yrityksen nostama kanne – Mahdollisen vahingonkorvauskanteen perusta – Oikeussuojan tarpeen säilyminen

(SEUT 263 artiklan 4 kohta)

(ks. 42, 45, 47, 54, 56 ja 57 kohta)

4.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä suoraan ja erikseen koskevat toimet – Kantajaa suoraan koskeva toimi – Arviointiperusteet – Komission päätös valita sopimuspuolet neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta – Kantajaa, joka ei ole osallistunut menettelyyn ja joka toimii kyseisillä markkinoilla, suoraan koskeva toimi

(SEUT 263 artiklan 4 kohta)

(ks. 60–67 kohta)

5.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä suoraan ja erikseen koskevat toimet – Kantajaa erikseen koskeva toimi – Arviointiperusteet – Komission päätös tehdä sopimus neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta – Toimijan, joka ei saanut tarjouspyyntöä ja joka ei osoita täyttävänsä tarjouspyynnön saaneiden toimijoiden valinnassa käytettyjä perusteita, nostama kanne – Toimi ei koske kantajaa erikseen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artiklan 4 kohta)

(ks. 68–79 kohta)

6.      Kumoamiskanne – Kanne, joka tosiasiallisesti koskee sopimusoikeudellista riitaa – Kanne, joka on nostettu komission päätöksestä tehdä puitesopimukset sopimuspuoliksi valittujen tarjoajien kanssa – Unionin tuomioistuinten toimivallan puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 263 artikla)

(ks. 81–84 kohta)

Tiivistelmä

Unionin yleinen tuomioistuin, joka antaa ratkaisunsa laajennetussa viiden tuomarin kokoonpanossa, jättää tutkimatta kanteen, jolla kantajina olevat Inivos Ltd ja Inivos BV muun muassa vaativat kumoamaan kolme Euroopan komission päätöstä, jotka liittyvät unionin julkisten hankintasopimusten tekemiseen desinfiointirobottien hankkimiseksi. Tuomiossaan unionin yleinen tuomioistuin täsmentää, millä edellytyksillä talouden toimijan, jota ei ole kutsuttu osallistumaan ilman etukäteen julkaistua hankintailmoitusta järjestettyyn neuvottelumenettelyyn, nostama kanne, jolla vaaditaan kyseisessä menettelyssä tehdyn sopimuspuolten valintaa koskevan päätöksen kumoamista, voidaan ottaa tutkittavaksi.

Covid‑19-kriisistä johtuvan kiireellisyyden takia komissio päätti, että 200 autonomisen UV-säteilyä käyttävän desinfiointirobotin hankkimiseksi Euroopan sairaaloihin käytetään neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta.(1) Markkinakartoituksen perusteella yksilöitiin kuusi toimittajaa, jotka täyttivät tietyt ennalta määritetyt kriteerit ja joille komissio lähetti tarjouspyynnöt neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaistu etukäteen hankintailmoitusta. Kantajat eivät olleet näiden kuuden toimittajan joukossa. Komissio päätti valita niistä sopimuspuoliksi kaksi toimittajaa, joiden kanssa tehtiin desinfiointirobotteja koskevat puitesopimukset.

Sen jälkeen, kun 9.12.2020 oli julkaistu jälki-ilmoitus, jonka mukaan puitesopimukset oli tehty 19.11.2020, kantajat nostivat kanteen, jossa vaadittiin, että unionin yleinen tuomioistuin kumoaa päätöksen käyttää neuvottelumenettelyä, josta ei julkaista etukäteen hankintailmoitusta, päätöksen hankintasopimusten tekemisestä (jäljempänä riidanalainen hankintasopimusten tekopäätös) ja päätöksen puitesopimusten tekemisestä kahden sopimuspuoleksi valitun toimijan kanssa ja määrää korvauksen kantajille aiheutuneesta vahingosta.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi

Riidanalaisen hankintasopimusten tekopäätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä arvioidessaan unionin yleinen tuomioistuin selvittää muun muassa, onko kantajilla oikeussuojan tarve.(2)

Aluksi unionin yleinen tuomioistuin tutkii, koskeeko riidanalainen hankintasopimusten tekopäätös kantajia suoraan. Se toteaa ensinnäkin, että kyseisen päätöksen vaikutuksena oli, että kantajat menettivät lopullisesti mahdollisuutensa osallistua neuvottelumenettelyyn, josta ei julkaistu etukäteen hankintailmoitusta, ja että ne myös suljettiin tämän menettelyn ulkopuolelle. Kyseisellä päätöksellä oli siten välittömiä vaikutuksia kantajien oikeusasemaan. Unionin yleinen tuomioistuin korostaa, että kantajien on voitava osoittaa, että ne ovat kyseisillä markkinoilla toimivia toimijoita, ja toteaa, että kantajat ovat esittäneet riittävästi todisteita sen osoittamiseksi, että ne toimivat UV-säteilyä käyttävien autonomisten desinfiointirobottien markkinoilla.

Toiseksi riidanalaisessa hankintasopimusten tekopäätöksessä kaksi toimijaa nimettiin lopullisesti kyseisten sopimusten sopimuspuoliksi välittömin ja sitovin vaikutuksin. Koska tällä hankintasopimusten tekopäätöksellä on tältä osin oikeusvaikutuksia ilman, että mitään lisätoimenpiteitä tarvittaisiin, siinä ei jätetä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa. Tästä unionin yleinen tuomioistuin päättelee, että riidanalainen hankintasopimusten tekopäätös on vaikuttanut suoraan kantajiin.

Tämän jälkeen unionin yleinen tuomioistuin tutkii, koskeeko riidanalainen hankintasopimusten tekopäätös kantajia erikseen. Sellaisissa erityisolosuhteissa, joissa hankintaviranomainen käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta, toimijan, jota ei ole kutsuttu osallistumaan tähän menettelyyn, vaikka se olisi täyttänyt kriteerit, joita hankintaviranomainen sovelsi valitessaan yritykset, joille se lähetti tarjouspyynnön, on katsottava kuuluvan sellaisten kilpailijoiden rajattuun ryhmään, jotka olisivat kyenneet tekemään tarjouksen, jos ne olisi kutsuttu osallistumaan menettelyyn.

Tältä osin komissio selitti, että kyseisessä menettelyssä käytetyt kriteerit olivat CE-merkintä, tuotantokapasiteetti (vähintään 20 yksikköä kuukaudessa) ja kokemus robottien käyttöön saattamisesta sairaaloissa (vähintään 10 robottia). Nämä kriteerit on saatettu kantajien tietoon oikeudenkäynnin yhteydessä.

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin toteaa CE-merkintää koskevan kriteerin osalta, että kantajat ovat osoittaneet, että niiden robotti täyttää tämän kriteerin.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin toteaa tuotantokapasiteettia koskevan kriteerin osalta, että vaikka kantajat väittivät istunnossa, että ne täyttävät tämän kriteerin ja että ne kykenevät myös lisäämään tuotantokapasiteettiaan, ne eivät ole esittäneet mitään todisteita, jotka osoittaisivat, että niiden tuotantokapasiteetti on vähintään 20 robottia kuukaudessa.

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin toteaa siitä kriteeristä, joka koskee robottien käyttöön saattamisesta sairaaloissa vaadittavaa kokemusta, ettei kantajien toimittamien todisteiden perusteella pystytä määrittämään käyttöön otettujen robottien täsmällistä määrää.

Tästä unionin yleinen tuomioistuin päättelee, etteivät kantajat ole esittäneet todisteita, jotka osoittaisivat, että ne kykenivät täyttämään kriteerit, joita komissio käytti niiden toimijoiden valitsemiseksi, joille lähetettiin tarjouspyynnöt neuvottelumenettelyssä, josta ei julkaistu etukäteen hankintailmoitusta. Näin ollen kantajat eivät ole osoittaneet, että ne kuuluivat sellaisten toimijoiden rajoitettuun ryhmään, joille olisi voitu lähettää tarjouspyyntö ja jotka olisivat kyenneet tekemään tarjouksen. Riidanalainen hankintasopimusten tekopäätös ei siten koske niitä erikseen.

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että riidanalaisen hankintasopimusten tekopäätöksen kumoamista koskeva vaatimus on jätettävä tutkimatta. Todettuaan, että myös kahta muuta päätöstä koskevat vaatimukset on jätettävä tutkimatta, se hylkää kumoamiskanteen kokonaisuudessaan. Unionin yleinen tuomioistuin hylkää myös kantajien esittämän vahingonkorvausvaatimuksen.


1      Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18.7.2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL 2018, L 193, s. 1) mukaisesti.


2      SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen hänelle osoitetusta säädöksestä tai säädöksestä, joka koskee häntä suoraan ja erikseen.