UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu kolmas jaosto)
22 päivänä maaliskuuta 2023 (*)
Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää polttimeen asetettavaa elektrodia – Mitättömyysperuste – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohta – Osa moniosaista tuotetta
Asiassa T‑617/21,
B&Bartoni spol. s r.o., kotipaikka Dolní Cetno (Tšekki), edustajanaan asianajaja E. Lachmannová,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehenään J. Ivanauskas,
vastaajana,
jossa toisena asianosaisena EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli ja väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa on
Hypertherm, Inc., kotipaikka Hanover, New Hampshire (Yhdysvallat), edustajinaan J. Day, solicitor, ja asianajaja T. de Haan,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti M. van der Woude sekä tuomarit G. De Baere, G. Steinfatt, K. Kecsmár ja S. Kingston (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies A. Juhász-Tóth,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon 22.9.2022 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Kantaja B&Bartoni spol. s r.o. vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 16.7.2021 tekemän päätöksen (asia R 2843/2019-3) (jäljempänä riidanalainen päätös) kumoamista.
Asian tausta
2 Kantaja jätti 22.12.2017 EUIPO:lle vaatimuksen, joka koski 2.9.2011 jätetyn hakemuksen perusteella numerolla 1292122-0001 rekisteröidyn yhteisömallin, sellaisena kuin se esitetään jäljempänä, mitättömäksi julistamista:
3 Tavarat, joihin mallia, jonka mitättömäksi julistamista vaadittiin, oli tarkoitus soveltaa, kuuluivat 8.10.1968 tehdyssä Locarnon sopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna, tarkoitettuun luokkaan 08.05 ja vastasivat seuraavaa kuvausta: ”Hitsauspolttimet (osa –)”.
4 Mitättömyysvaatimuksen tueksi vedottiin yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä saman asetuksen 4 ja 5 artiklan kanssa, tarkoitettuun perusteeseen.
5 Mitättömyysvaatimus perustui muun muassa siihen, että asetuksen N:o 6/2002 4 artiklassa säädettyjä yhteisömallin suojaa koskevia edellytyksiä ei ollut noudatettu. Tältä osin kantaja oli väittänyt, että elektrodi, jonka yhteisömalli on riitautettu, oli osa moniosaista tuotetta eli plasmaleikkausjärjestelmään kuuluvaa poltinta, joka ei ollut asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti näkyvissä kyseisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana.
6 Mitättömyysosasto hyväksyi 16.10.2019 mitättömyysvaatimuksen tällä perusteella. Näin ollen se julisti riidanalaisen yhteisömallin mitättömäksi.
7 Väliintulija Hypertherm, Inc., jätti 13.12.2019 EUIPO:lle valituksen mitättömyysosaston päätöksestä.
8 Valituslautakunta hyväksyi valituksen riidanalaisella päätöksellään ja hylkäsi mitättömyysvaatimuksen muun muassa sillä perusteella, että riidanalaisessa yhteisömallissa esitettyä tuotetta ei voitu pitää asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna moniosaisen tuotteen osana.
Asianosaisten vaatimukset
9 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen ja
– velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
10 EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen kokonaisuudessaan
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
11 Väliintulija vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen kokonaisuudessaan
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien valituslautakunnassa aiheutuneet kulut.
Oikeudellinen arviointi
12 Kantaja vetoaa lähinnä yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, koska käsitettä ”osa moniosaista tuotetta” on tulkittu virheellisesti. Kantajan mukaan valituslautakunta teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että kyseinen elektrodi ei ollut moniosaisen tuotteen osa, ja hylkäsi mitättömyysvaatimuksen tällä perusteella.
Väliintulijan prosessinjohtotoimena esittämien tosiseikkojen ja todisteiden tutkittavaksi ottaminen
13 Tutkiakseen kanteen ainoaa kanneperustetta unionin yleinen tuomioistuin toteutti työjärjestyksensä 89 artiklassa tarkoitetun prosessinjohtotoimen, jossa se pyysi asianosaisia ensinnäkin vastaamaan siihen kysymykseen, olivatko Hypertherm-polttimissa käytettävien elektrodien markkinat ”kytkösmarkkinat” riidanalaisen yhteisömallin vuoksi, kuten kanteen 50 kohdassa väitetään, ja toiseksi osoittamaan, missä määrin kyseistä elektrodia voitiin käyttää myös muissa kuin Hypertherm-polttimissa.
14 Vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen prosessinjohtotoimen yhteydessä esittämiin kysymyksiin väliintulija toimitti liitteinä C.13–C.18 olevat todisteet ja niihin sisältyvät tosiseikkoja koskevat selvitykset. Liitteet C.13–C.17 sisältävät otteita luetteloista ja esitteistä, jotka ovat saatavilla verkossa ja jotka ovat peräisin Hypertherm-poltinten kanssa yhteensopivia elektrodeja tai Hypertherm-elektrodin kanssa yhteensopivia polttimia tarjoavilta kolmansilta yrityksiltä. Liitteessä C.18 on väliintulijan teollisoikeuksien osaston johtajan valaehtoinen vakuutus, jossa todistetaan tämä yhteensopivuus.
15 Kantaja väitti suullisessa käsittelyssä, että vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin esitettyjä tosiseikkoja ja todisteita ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska niitä ei ollut EUIPO:n asiakirjoissa.
16 Tältä osin on muistettava, että työjärjestyksen 85 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaan todisteet on esitettävä ensimmäisessä kirjelmien vaihdossa, mutta varsinaiset asianosaiset voivat poikkeuksellisesti esittää todisteita vielä ennen asian käsittelyn suullisen vaiheen päättämistä, jos niiden esittämiseen vasta silloin on pätevä syy. Tällaista pätevää syytä todisteiden esittämiselle myöhässä eli vasta ensimmäisen kirjelmien vaihdon jälkeen ei voida vaatia silloin, kun ne esitetään vastauksena prosessinjohtotoimeen tälle vastaukselle asetetussa määräajassa (ks. tuomio 7.7.2021, HM v. komissio, T‑587/16 RENV, ei julkaistu, EU:T:2021:415, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
17 Tässä tapauksessa on huomattava, että tosiseikkoja koskevat tiedot ja todisteet on esitetty vastauksena kysymyksiin, jotka unionin yleinen tuomioistuin esitti edellä 13 kohdassa tarkoitetun prosessinjohtotoimen yhteydessä.
18 Näin ollen väliintulijan vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin esittämät todisteet voidaan ottaa tutkittavaksi. Samoin siltä osin kuin tosiseikkoja koskevat yksityiskohdat ilmenevät näistä todisteista, kantajan väite, jonka mukaan näitä yksityiskohtia ei voida ottaa tutkittavaksi, on hylättävä.
19 Lisäksi kantaja saattoi suullisessa käsittelyssä kommentoida väliintulijan esittämiä tosiseikkoja ja todisteita, joten kontradiktorisen menettelyn periaatetta noudatettiin (ks. vastaavasti tuomio 14.5.1998, neuvosto v. de Nil ja Impens, C‑259/96 P, EU:C:1998:224, 31 kohta).
Ainoan kanneperusteen perusteltavuus
Alustavia huomautuksia
20 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohdan mukaan malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.
21 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee, että sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain:
– jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana (asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan a alakohta), ja
– siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset (asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan b alakohta).
22 Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 3 kohdan mukaan ”tavanomaisella käytöllä” tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, lukuun ottamatta kunnossapito-, huolto- tai korjaustöitä.
23 Asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan b alakohdan mukaan ”tuotteella” tarkoitetaan kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi. Asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdan mukaan ”moniosaisella tuotteella” tarkoitetaan tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla.
24 Edellä mainittujen säännösten perusteella on tutkittava, onko kyseinen elektrodi asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ”moniosaisen tuotteen osa”.
25 Ensinnäkin on huomattava, kuten EUIPO ja väliintulija toteavat, että asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohta on poikkeus asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetystä suojajärjestelmästä. Koska tämä säännös on poikkeus, sitä on tulkittava suppeasti mallisuojan ulkopuolelle jättämisen rajoittamiseksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseisen asetuksen säännöksiä, joilla mallien haltijoiden asetuksen nojalla saamia oikeuksia rajoitetaan, on tulkittava suppeasti, mutta tällaisella tulkinnalla ei saa haitata poikkeuksen tehokasta vaikutusta eikä jättää huomiotta sen tavoitteita.
26 Toiseksi koska käsitettä ”moniosaisen tuotteen osa” ei määritellä asetuksessa N:o 6/2002, se on ymmärrettävä sillä yleiskielessä olevan merkityksen mukaisesti (ks. tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato, C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tuomioistuimen määritelmän mukaan käsitteellä ”moniosaisen tuotteen osat” tarkoitetaan moninaisia osia, jotka on tarkoitettu koottavaksi teollisesti tai käsityönä valmistetuksi moniosaiseksi tuotteeksi ja jotka voidaan korvata tällaisen tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla ja joiden puuttuessa moniosaista tuotetta ei voitaisi käyttää tavanomaisella tavalla.
27 Lisäksi on tärkeää huomata, että se, vastaako tuote käsitettä ”moniosaisen tuotteen osa”, on arvioitava tapauskohtaisesti merkityksellisten indikaattoreiden perusteella.
28 Katsoessaan, että kyseinen elektrodi ei vastaa tätä käsitettä, valituslautakunta otti nyt käsiteltävässä asiassa huomioon muun muassa seuraavat seikat: ensinnäkin sen, että elektrodi on luonteeltaan kuluva, toiseksi sen, että poltinta ei tarvitse purkaa ja koota uudelleen, kun elektrodi vaihdetaan, kolmanneksi sen, että polttimen katsotaan olevan täydellinen ilman elektrodia, ja neljänneksi sen, että elektrodi on vaihdettavissa.
29 Kutakin näistä kantajan väitteistä on tarkasteltava vuorollaan näiden seikkojen osalta ennen kantajan muiden väitteiden tarkastelua.
Elektrodin kuluvuus
30 Valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 26 kohdassa, että se, että kyseessä oleva elektrodi on luonteeltaan kuluva, osoitti jo itsessään, että tiettyä elektrodia ei voitu pitää tietyn polttimen osana. Todetessaan, että elektrodi on luonteeltaan kuluva, valituslautakunta totesi ensinnäkin, että se ei ole polttimen kestävä osa eikä kiinteästi kiinnitetty siihen, toisin kuin liipaisin tai kahva, jotka ovat polttimen olennaisia osia, ja toiseksi, että sen käyttöikä on suhteellisen lyhyt, nimittäin 2–3 tuntia varsinaista valokaariaikaa käsin tapahtuvassa leikkauksessa ja 3–5 tuntia koneellisessa leikkauksessa, ja että loppukäyttäjän on sen vuoksi vaihdettava se säännöllisesti.
31 Tältä osin kantaja väittää, että valituslautakunta teki oikeudellisen virheen, kun se vetosi ”ei-kuluvien” ja ”kuluvien” osien väliseen eroon ja katsoi, että vain ensiksi mainittu osien luokka voi olla moniosaisen tuotteen osa. Kantajan mukaan tällainen erottelu on keinotekoinen eikä sillä ole perustetta unionin oikeudessa, koska sana ”osa” ei viittaa siihen, että sillä olisi oltava tietty luonne, kuten kestävyys.
32 EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.
33 On huomattava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se otti elektrodin kuluvuutta arvioidessaan huomioon sen, oliko se ”moniosaisen tuotteen osa”.
34 On totta, kuten kantaja toteaa, että kestävyyttä ja osan säännöllistä hankintaa tai vaihtamista koskevat kriteerit eivät sisälly asetuksen N:o 6/2002 sanamuotoon.
35 Koska kyseisessä asetuksessa ei kuitenkaan ole määritelty käsitettä ”moniosaisen tuotteen osa”, valituslautakunta on riidanalaisen päätöksen 26 ja 27 kohdassa perustellusti vedonnut muiden merkityksellisten seikkojen ohella siihen, että moniosaiseen tuotteeseen ei ole vahvaa ja pysyvää yhteyttä ja että elektrodi ostetaan ja vaihdetaan säännöllisesti sen lyhyen käyttöiän vuoksi. Nämä kulutustavaran perusominaisuuksiin liittyvät kriteerit ovat merkityksellisiä indikaattoreita määriteltäessä, mikä on moniosaisen tuotteen osa.
36 Asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan b ja c alakohdan sanamuodosta ilmenee nimittäin, että moniosaisen tuotteen osat ovat osia, jotka on tarkoitettu koottavaksi teollisesti tai käsityönä valmistetuksi moniosaiseksi tuotteeksi ja jotka voidaan korvata tällaisen tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla (ks. myös tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato, C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 65 kohta). Kyseessä oleva elektrodi on polttimeen asetettavana kulutustavarana suunniteltu siten, että se voidaan helposti asettaa polttimeen ja kuluttaa tai käyttää suhteellisen nopeasti ja että loppukäyttäjä voi helposti vaihtaa sen ilman, että tämä toimenpide edellyttää esineen purkamista ja uudelleen kokoamista (ks. jäljempänä 40 kohta ja sitä seuraavat kohdat, joiden mukaan kyseistä elektrodia ei tarvitse purkaa ja koota uudelleen, kun se vaihdetaan).
37 Lisäksi on todettava, että erityisesti kyseisen elektrodin kuluvuuden vuoksi loppukäyttäjä, joka ostaa ja vaihtaa elektrodin säännöllisesti, pystyy havaitsemaan ja arvioimaan sen ominaisuudet riippumatta siitä, pysyykö elektrodi näkyvissä sen jälkeen, kun se on asetettu polttimeen.
38 Lopuksi on huomattava, että valituslautakunnan tältä osin esittämiä perusteluja ei voida kyseenalaistaa kantajan väitteellä, joka perustuu aikaisempaan, 9.4.2014 annettuun EUIPO:n päätökseen (asia R 2337/2012-3), jolla kantajan mukaan on yhtäläisyyksiä tämän asian kanssa. Ensinnäkin, kuten riidanalaisen päätöksen 29 kohdasta ilmenee, valituslautakunta tutki kantajan mainitsemaa päätöstä ja selitti syyt, joiden vuoksi se katsoi, että kyseinen päätös poikkesi tästä tapauksesta. Toisaalta tässä yhteydessä on muistutettava, että EUIPO:n on tehtävä ratkaisunsa kunkin asian olosuhteiden perusteella ja etteivät muissa asioissa tehdyt aikaisemmat päätökset sido sitä. EUIPO:n päätöskäytäntö ei myöskään sido unionin yleistä tuomioistuinta tämän harjoittaessa laillisuusvalvontaa (ks. tuomio 15.12.2015, LTJ Diffusion v. SMHV – Arthur ja Aston (ARTHUR & ASTON), T‑83/14, EU:T:2015:974, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
39 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista virhettä katsoessaan, että elektrodilla oli kulutustavaran ominaisuudet ja että tämä seikka oli sen päätelmän, jonka mukaan kyseistä elektrodia ei voitu pitää moniosaisen tuotteen osana, kannalta merkityksellinen indikaattori.
Elektrodia ei tarvitse purkaa eikä koota uudelleen, kun se vaihdetaan
40 Valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 29 kohdassa, että kun elektrodi vaihdetaan, leikkauspoltinta ja ‑järjestelmää ei pureta ja koota uudelleen, kuten asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa olevassa määritelmässä edellytetään. Sen mukaan elektrodi on päinvastoin tarkoitettu käytettäväksi yhdessä polttimen kanssa, kiinnitettäväksi polttimen etupuolelle ja mahdollisesti poistettavaksi.
41 Tältä osin kantaja väittää, että valituslautakunta teki oikeudellisen ja tosiseikkoja koskevan virheen, kun se vetosi siihen, että elektrodin vaihtamisen yhteydessä leikkauspoltinta ja ‑järjestelmää ei pureta ja koota uudelleen.
42 Ensinnäkään sen mielestä asetuksen N:o 6/2002 sanamuodossa ei edellytetä, että moniosainen tuote on purettava kokonaan, jotta tuotetta voitaisiin pitää tällaisen moniosaisen tuotteen ”osana”. Sen mukaan kyseisen asetuksen 3 artiklan c alakohdassa ainoastaan käsitellään mahdollisuutta korvata osa sallimalla moniosaisen tuotteen purkaminen ja uudelleen kokoaminen ilman, että sitä tarvitsee vahingoittaa tai tuhota.
43 Toiseksi kantaja väittää, että elektrodin vaihtaminen on toimenpide, joka edellyttää polttimen purkamista ja uudelleen kokoamista. Komission mukaan elektrodin vaihtamiseksi käyttäjän on irrotettava polttimesta useita osia, nimittäin korkki, pidätinkorkki ja suutin, ruuvaamalla ne irti polttimesta ja asetettava ne takaisin uuden elektrodin asennuksen jälkeen.
44 EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.
45 On katsottava, että valituslautakunta ei ole tehnyt oikeudellista virhettä, kun se on ottanut huomioon sen, että leikkauspoltinta ja ‑järjestelmää ei purettu ja koottu uudelleen, kun elektrodi vaihdettiin. Kuten edellä 23 ja 26 kohdasta ilmenee, kysymys siitä, edellyttääkö tuotteen korvaaminen moniosaisen tuotteen purkamista ja uudelleen kokoamista, on merkityksellinen seikka, joka on otettava huomioon arvioitaessa, onko tämä tuote kyseisen tuotteen osa.
46 On muistettava, että viittaus tuotteen ”purkamiseen” ja ”uudelleen kokoamiseen” sisältyy asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan c alakohdassa olevaan ”moniosaisen tuotteen” eli ”tuotteen, joka koostuu useista osista, jotka voidaan korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla”, määritelmään. Asiassa Acacia ja D’Amato 20.12.2017 annetussa tuomiossa (C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 65 kohta) käytetään samaa sanamuotoa ”moniosaisen tuotteen osan” määritelmässä (ks. edellä 26 kohta). Näin ollen ”purkamisen” ja ”uudelleen kokoamisen” tarkastelu perustuu asetukseen 6/2002 ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.
47 Näin ollen tuote, joka vaihdettaessa ei vaadi sen tuotteen, johon se on integroitu, purkamista ja uudelleen kokoamista ja joka on erityisesti suunniteltu siten, että loppukäyttäjät voivat vaihtaa sen säännöllisesti ja helposti, on vähemmän todennäköisesti moniosaisen tuotteen osa kuin tuote, jonka – kuten EUIPO toteaa – vaihtavat tavallisesti ammattilaiset, joilla on erityisasiantuntemusta tällaisen vaihdon suorittamiseen.
48 Lisäksi on hylättävä kantajan väite, jonka mukaan elektrodin vaihtaminen on toimenpide, joka edellyttää polttimen purkamista ja uudelleen kokoamista. Valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 29 kohdassa aivan oikein, että kun elektrodi vaihdettiin, leikkaus- ja poltinjärjestelmää ei purettu eikä koottu uudelleen. Vaikka korkki, pidätinkorkki ja suutin on irrotettava ja asetettava uudelleen elektrodin vaihdon jälkeen, kuten kantaja toteaa, tämä on loppukäyttäjän kannalta yksinkertainen toimenpide, kuten väliintulija selitti istunnossa. Tällaista toimenpidettä ei näin ollen voida pitää asetuksessa N:o 6/2002 tarkoitettuna polttimen ”purkamisena” ja ”uudelleen kokoamisena”.
49 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista tai tosiseikkoja koskevaa virhettä katsoessaan, että elektrodin vaihtohetkellä leikkaus- ja poltinjärjestelmää ei ollut purettu tai koottu uudelleen ja että tämä seikka oli sen päätelmän, jonka mukaan kyseistä elektrodia ei voitu pitää moniosaisen tuotteen osana, kannalta merkityksellinen indikaattori.
Polttimen katsotaan olevan täydellinen ilman elektrodia
50 Valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 29 kohdassa, että ilman elektrodia olevaa poltinta voitiin pitää täydellisenä, eikä rikkinäisenä tuotteena. Riidanalaisen päätöksen 30 kohdassa komissio totesi, että poltinta voitiin tarjota markkinoilla ilman elektrodia ja että elektrodia mainostettiin ja myytiin yleisesti erillään polttimesta.
51 Tältä osin kantaja väittää, että valituslautakunta teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että kyseessä oleva moniosainen tuote eli plasmaleikkauspoltin tai ‑järjestelmä muodostaa täydellisen tuotteen ilman elektrodia, ja kun se näin ollen päätteli, että elektrodi ei ole osa tätä moniosaista tuotetta.
52 Kantajan mukaan ensinnäkin arvioitaessa, onko tuote moniosaisen tuotteen osa, moniosaista tuotetta on tarkasteltava siinä tilassa, jossa se voi suorittaa sen tehtävän, johon se on tarkoitettu. Kantaja katsoo näin ollen, että käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä oleva moniosainen tuote ei voi olla täydellinen ilman elektrodia, koska se ei voi toimia, tässä tapauksessa leikata tai taltata metallia, ilman sitä. Lisäksi kantajan mukaan sillä, olisiko moniosainen tuote rikkonainen ilman kyseistä osaa, ei ole merkitystä määritettäessä, täyttääkö tämä osa asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen osan käsitteen.
53 Toiseksi kantajan mukaan sillä seikalla, että poltinta pidetään kaupan ilman elektrodia tai että elektrodia pidetään kaupan ilman poltinta, ei ole merkitystä määritettäessä, onko kyseinen elektrodi asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa.
54 EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.
55 Ensinnäkin on katsottava, että tuotteen täydellisyyttä on pidettävä merkityksellisenä indikaattorina arvioitaessa asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua käsitettä ”moniosaisen tuotteen osa”. Näin ollen valituslautakuntaa ei voida moittia siitä, että se sisällytti tämän seikan arviointiinsa.
56 Kun loppukäyttäjä ostaa polttimen ilman elektrodia tai kun elektrodi on poistettu polttimesta, hän ei pidä poltinta rikkinäisenä tai epätäydellisenä. Toisaalta loppukäyttäjä ei periaatteessa pidä moniosaista tuotetta ilman sen osia täydellisenä tuotteena, jota voidaan käyttää tavanomaisella tavalla (ks. vastaavasti tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato, C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 65 kohta), tai hyväkuntoisena tuotteena.
57 Kantajan väitteestä, jonka mukaan kyseessä oleva moniosainen tuote ei voi olla täydellinen ilman elektrodia, koska se ei voi toimia ilman sitä, on todettava, että on totta, että plasmaleikkauspoltin tai ‑järjestelmä eivät voi suorittaa tehtäväänsä eli leikata tai taltata metallia ilman niihin asetettua elektrodia. Tämä ei kuitenkaan sinänsä tarkoita sitä, että elektrodia olisi pidettävä moniosaisen tuotteen osana.
58 Toisin kuin kantaja väittää, asiassa Acacia ja D’Amato 20.12.2017 annetussa tuomiossa (C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 65 kohta) esitettyä ”moniosaisen tuotteen osan” määritelmää ja erityisesti täsmennystä ”joiden puuttuessa moniosaista tuotetta ei voitaisi käyttää tavanomaisella tavalla” (ks. edellä 26 kohta) ei voida tulkita siten, että jos tuote ei voi täyttää aiottua tehtäväänsä ilman toista tuotetta, jälkimmäistä on kaikissa tapauksissa pidettävä edellisen tuotteen osana. Tällainen tulkinta olisi nimittäin liian laaja sikäli, että suuri määrä erillisiä tuotteita, erityisesti kulutustavaroita, joita ilman moniosaiset tuotteet eivät voi täyttää niille aiottua tehtävää, katsottaisiin virheellisesti näiden moniosaisten tuotteiden osiksi. Toisin kuin kantaja väittää, tällä asetuksen N:o 6/2002 110 artiklan 1 kohdan yhteydessä esitetyllä määritelmällä ei ole tarkoitus määritellä tyhjentävästi sitä, mikä ei kuulu kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”moniosaisen tuotteen osa” piiriin.
59 Toiseksi on väliintulijan tavoin katsottava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se otti huomioon sen, että poltinta voitiin tarjota markkinoilla ilman elektrodia ja että jälkimmäistä mainostettiin ja myytiin yleisesti erillään polttimesta, merkityksellisenä indikaattorina arvioidessaan, onko kyseinen elektrodi asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa.
60 Sen seikan osalta, että poltinta tarjotaan markkinoilla ilman elektrodia, on totta, että kukin valmistaja voi vapaasti markkinoida moniosaista tuotetta osiensa kanssa tai myydä niitä erikseen. Kuten kantaja toteaa, tätä kaupallista päätöstä ei ole pidettävä ratkaisevana seikkana arvioitaessa sitä, onko tuote moniosaisen tuotteen osa.
61 On kuitenkin huomattava, että on epätavallista, että moniosaisen tuotteen osto ei sisällä sen varsinaisia osia. Kuten asiakirja-aineistosta (liitteet C.8–C.11) ilmenee, tässä tapauksessa kyseinen poltin myydään joko kyseisten elektrodien kanssa tai ilman niitä.
62 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista tai tosiseikkoja koskevaa virhettä katsoessaan, että kyseessä oleva moniosainen tuote eli plasmaleikkauspoltin tai ‑järjestelmä muodosti täydellisen tuotteen ilman elektrodia ja että tämä seikka on sen päätelmän, jonka mukaan kyseistä elektrodia ei voida pitää moniosaisen tuotteen osana, kannalta merkityksellinen indikaattori.
Elektrodin vaihdettavuus
63 Valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 28 kohdassa, että samassa polttimessa käytettiin erilaisia elektrodeja eri toimintoihin, kuten pitkittäisleikkaukseen käytettäviä elektrodeja ja toleranssileikkaukseen tai talttaukseen käytettäviä elektrodeja, ja että erityyppisissä polttimissa, jotka oli sovitettu erilaisiin leikkausjärjestelmiin, voitiin käyttää kyseistä elektrodia. Valituslautakunta vetosi muun muassa elektrodin vaihdettavuuteen päätellessään, että se ei ollut moniosaisen tuotteen osa.
64 Tältä osin kantaja väittää, että toisin kuin valituslautakunta katsoi, sillä seikalla, että samassa polttimessa voidaan käyttää eri elektrodeja ja että eri polttimissa voidaan käyttää samaa elektrodia, ei ole merkitystä arvioitaessa, onko elektrodi osa moniosaista tuotetta.
65 EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.
66 Tässä tapauksessa on selvää, että loppukäyttäjä voi käyttää kyseistä elektrodia eri polttimilla. Kuten väliintulija totesi vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen edellä 13 kohdassa tarkoitetun prosessinjohtotoimen yhteydessä esittämiin kysymyksiin, kyseistä elektrodia voidaan näin ollen käyttää muiden yritysten kuin väliintulijan polttimissa.
67 Yhtä selvää on, että väliintulijan poltinta voidaan käyttää eri elektrodeilla. Kuten väliintulija totesi vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin, muiden yritysten elektrodit ovat yhteensopivia sen polttimien kanssa.
68 Kuten kantaja toteaa, on totta, että pelkästään se, että tuote voidaan korvata toisella, ei-identtisellä tuotteella ja että sitä voidaan käyttää erilaisissa moniosaisissa tuotteissa, ei johda siihen päätelmään, että tällainen tuote on erillinen tuote, joka ei ole moniosaisen tuotteen osa.
69 On kuitenkin katsottava, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista virhettä, kun se otti huomioon elektrodin vaihdettavuuden analyysinsä loppuun saattamiseksi. Tuote, jota ei voida korvata toisella, ei-identtisellä tuotteella tai jota ei voida käyttää erilaisissa moniosaisissa tuotteissa, on lähtökohtaisesti todennäköisemmin pysyvästi sidoksissa kyseiseen moniosaiseen tuotteeseen ja siten osa sitä.
70 Tästä seuraa, että valituslautakunta ei tehnyt oikeudellista tai tosiseikkoja koskevaa virhettä, kun se perusti arvionsa, jonka mukaan kyseinen elektrodi oli asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa, siihen, että kyseinen elektrodi voitiin korvata erilaisella elektrodilla ja että erityyppisissä polttimissa voitiin käyttää kyseistä elektrodia.
Asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan tarkoitus
71 Kantaja väittää, että valituslautakunta ei ottanut riittävästi huomioon asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa säädetyn, moniosaisten tuotteiden ei-näkyviä osia koskevan suojan rajoittamisen todellista tarkoitusta. Kantajan mukaan sellaisten kulutustavaroiden osien suojaaminen, jotka eivät näy tuotteen tavanomaisen käytön aikana ja jotka eivät millään tavoin vaikuta moniosaisen tuotteen yleisilmeeseen, rajoittaisi epätoivottavalla tavalla kilpailua moniosaisten tuotteiden osien markkinoilla, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa, joka koskee varaosien kytkösmarkkinoita.
72 EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.
73 Tältä osin on huomattava, että valituslautakunnan ei tarvitse tehdä analyysia kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla kohdistuvista mahdollisista haitallisista vaikutuksista määritettäessä, onko tuote asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa.
74 Vaikka oletettaisiinkin, että kilpailun suojaaminen varaosamarkkinoilla oli syy siihen, että tietyt moniosaisten tuotteiden ei-näkyvät osat jätettiin asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan mukaisen mallisuojan ulkopuolelle, tämä ei tarkoita sitä, että kyseisen näkökohdan pitäisi olla osa lautakunnan analyysia siitä, mikä on moniosaisen tuotteen osa. Kantajan väite on näin ollen perusteeton.
75 Kantaja on joka tapauksessa jättänyt perustelematta väitteensä siitä, että nyt esillä olevassa asiassa on kyse varaosien kytkösmarkkinoista riidanalaisen yhteisömallin vuoksi. Kun unionin yleinen tuomioistuin kysyi tästä asiasta edellä 13 kohdassa tarkoitetun prosessinjohtotoimen yhteydessä, se tyytyi toistamaan, että riidanalainen yhteisömalli esti valmistajia markkinoimasta väliintulijan polttimien kanssa yhteensopivia elektrodeja, mutta ei esittänyt mitään yksityiskohtia.
76 Tältä osin on päinvastoin niin, kuten väliintulija totesi vastauksessaan unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin, että väliintulijan poltinta voidaan käyttää muiden elektrodien kanssa, jotka voivat olla ulkonäöltään ja teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia kuin se elektrodi, jonka yhteisömalli on riitautettu käsiteltävässä asiassa, loukkaamatta sitä.
77 Näin ollen kantajan väite asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdan tarkoituksesta on hylättävä.
78 Tästä seuraa, että valituslautakunta ei ole tehnyt oikeudellista tai tosiseikkoja koskevaa virhettä, kun se on merkityksellisten indikaattoreiden perusteella päätellyt, että kyseinen elektrodi on erillinen tuote eikä asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa.
79 Edellä esitetyn perusteella ainoa kanneperuste ja näin ollen kanne kokonaisuudessaan on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
80 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
81 Koska kantaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut EUIPO:n ja väliintulijan vaatimusten mukaisesti.
82 Väliintulija on lisäksi vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan kulut, jotka sille aiheutuivat valituslautakunnassa käydystä menettelystä. Tältä osin riittää, kun todetaan, että koska tässä tuomiossa hylätään riidanalaisesta päätöksestä nostettu kanne, riidanalaisen päätöksen päätösosan 2 kohdassa määrätään edelleen EUIPO:ssa käytävässä valitusmenettelyssä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista (ks. vastaavasti tuomio 19.10.2017, Aldi v. EUIPO – Sky (SKYLITe), T‑736/15, ei julkaistu, EU:T:2017:729, 131 kohta).
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kolmas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) B&Bartoni spol. s r.o. velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Van der Woude | De Baere | Steinfatt |
Julistettiin Luxemburgissa 22 päivänä maaliskuuta 2023.
Allekirjoitukset