Language of document : ECLI:EU:C:2012:65

Asia C-277/10

Martin Luksan

vastaan

Petrus van der Let

(Handelsgericht Wienin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Henkinen omaisuus – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Direktiivit 93/83/ETY, 2001/29/EY, 2006/115/EY ja 2006/116/EY – Elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien jakaminen sopimuksella teoksen pääohjaajan ja tuottajan kesken – Kansallinen lainsäädäntö, jossa nämä oikeudet annetaan suoraan lain nojalla yksinomaan elokuvan tuottajalle – Mahdollisuus poiketa tästä säännöstä osapuolten välisellä sopimuksella – Myöhemmät korvausoikeudet

Tuomion tiivistelmä

1.        Kansainväliset sopimukset – Jäsenvaltioiden sopimukset – Jäsenvaltion liittymistä unioniin edeltävät sopimukset – Sopimus, jossa jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus toteuttaa unionin oikeuden vastainen toimenpide – Jäsenvaltion velvollisuus pidättäytyä tällaisen toimenpiteen toteuttamisesta – Unionin oikeuden kehittymiseen perustuva ristiriita – Jäsenvaltio ei voi vedota kyseiseen sopimukseen vapautuakseen tähän kehittymiseen perustuvista velvoitteista

(SEUT 351 artikla)

2.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet – Oikeudet, jotka kuuluvat suoraan lain nojalla teoksen pääohjaajalle (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29 2 ja 3 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115 2 ja 3 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/116 2 artikla; neuvoston direktiivin 93/83 1 ja 2 artikla)

3.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet – Jäsenvaltioiden mahdollisuus vahvistaa laillinen olettama näiden oikeuksien luovuttamisesta teoksen tuottajalle – Edellytys – Kumottavissa oleva olettama

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/115 3 artiklan 4 ja 5 kohta)

4.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet – Oikeudet, jotka kuuluvat suoraan lain nojalla teoksen pääohjaajalle

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohta)

5.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tekijänoikeus ja lähioikeudet – Elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet – Oikeus sopivaan hyvitykseen yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen nojalla – Jäsenvaltiot eivät voi vahvistaa laillista olettamaa tämän oikeuden luovuttamisesta teoksen tuottajalle

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohta)

1.        SEUT 351 artiklan ensimmäisen kohdan määräyksen tarkoituksena on täsmentää kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, että EUT-sopimuksen soveltaminen ei vaikuta kyseessä olevan jäsenvaltion sitoumukseen kunnioittaa liittymistä edeltäneestä sopimuksesta kolmansille valtioille johtuvia oikeuksia ja noudattaa vastaavia omia velvollisuuksiaan. On kuitenkin niin, että jos kansainvälisessä sopimuksessa sallitaan se, että jäsenvaltio toteuttaa unionin oikeuden vastaisia toimenpiteitä, mutta ei kuitenkaan velvoiteta jäsenvaltiota siihen, jäsenvaltion on pidättäydyttävä tällaisista toimenpiteistä. Tätä oikeuskäytäntöä pitää myös soveltaa tarpeellisin muutoksin silloin, kun lainsäädäntötoimenpide, jonka jäsenvaltio toteuttaa sillä aikaisemman kansainvälisen sopimuksen nojalla olevan mahdollisuuden mukaisesti, on unionin oikeuden kehittymisen johdosta unionin oikeuden vastainen. Kyseinen jäsenvaltio ei voi tällaisessa tilanteessa vedota kyseiseen kansainväliseen sopimukseen vapautuakseen myöhemmin syntyneistä unionin oikeuteen perustuvista velvoitteistaan.

(ks. 61−63 kohta)

2.        Yhtäältä tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 93/83 1 ja 2 artiklaa ja toisaalta tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29 2 ja 3 artiklaa yhdessä vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla annetun direktiivin 2006/115 2 ja 3 artiklan ja tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta annetun direktiivin 2006/116 2 artiklan kanssa on tulkittava siten, että elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet (kappaleen valmistaminen, satelliitin kautta tapahtuva lähettäminen ja muu välittäminen yleisölle siten, että teos saatetaan yleisön saataville) kuuluvat lain nojalla suoraan ja alkuperäisesti pääohjaajalle. Näin ollen näitä säännöksiä on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan nämä hyödyntämisoikeudet annetaan lain nojalla ja yksinomaan kyseisen teoksen tuottajalle.

Direktiivin 93/83 2 artiklaa ja direktiivin 2001/29 2 ja 3 artiklaa ei voida tulkita Maailman henkisen omaisuuden järjestön tekijänoikeussopimuksen 1 artiklan 4 kappaleen perusteella siten, että jäsenvaltio voi kansallisessa lainsäädännössään kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta tehdyn Bernin yleissopimuksen 14 bis artiklan nojalla ja tämän artiklan mukaiseen mahdollisuuteen vedoten evätä pääohjaajalta elokuvateoksen hyödyntämisoikeudet, koska tällaisella tulkinnalla ensinnäkin loukattaisiin unionin toimivaltaa kyseisellä alalla, se olisi lisäksi ristiriidassa direktiivin 2001/29 tavoitteen kanssa ja lopuksi se ei olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, jossa taataan immateriaalioikeuksien suoja, vaatimusten mukainen.

(ks. 71 ja 72 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.        Unionin oikeutta on tulkittava siten, että siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus säätää olettamasta elokuvateoksen hyödyntämisoikeuksien (kappaleen valmistaminen, satelliitin kautta tapahtuva lähettäminen ja muu välittäminen yleisölle siten, että teos saatetaan yleisön saataville) luovuttamisesta elokuvateoksen tuottajalle sillä edellytyksellä, että tämä olettama ei ole kumoamaton siten, että sillä suljettaisiin pois kyseisen teoksen pääohjaajan mahdollisuus sopia asiasta toisin.

(ks. 87 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

4.        Unionin oikeutta on tulkittava siten, että elokuvateoksen pääohjaajalla on sen tekijänä lain nojalla suoraan ja alkuperäisesti oikeus tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyyn sopivaan hyvitykseen niin sanotun yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen nojalla.

(ks. 95 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)

5.        Unionin oikeutta on tulkittava siten, että siinä ei anneta jäsenvaltioille mahdollisuutta säätää olettamasta elokuvateoksen pääohjaajalle kuuluvan sopivaa hyvitystä koskevan oikeuden luovuttamisesta elokuvateoksen tuottajalle, olipa tämä olettama kumoamaton tai voitiinpa siitä poiketa.

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetetaan jäsenvaltiolle, joka ottaa kansallisessa oikeudessaan käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen, velvollisuus saavuttaa tietty tulos siinä mielessä, että kyseisen valtion on toimivaltansa rajoissa varmistettava sellaisen sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen, jolla on tarkoitus korvata loukatuille tekijöille aiheutunut vahinko, jotteivät kyseiset säännökset menettäisi tehokasta vaikutustaan. Tällaista tulosvelvollisuutta oikeudenhaltijoiden hyväksi perittävästä sopivasta hyvityksestä on kuitenkin käsitteellisesti mahdotonta sovittaa yhteen sen kanssa, että oikeudenhaltijalla on mahdollisuus luopua oikeudestaan tällaiseen sopivaan hyvitykseen, ja sitäkin suuremmalla syyllä sen kanssa, että jäsenvaltiot voisivat vahvistaa tällaisen luovuttamista koskevan olettaman.

(ks. 106, 108 ja 109 kohta sekä tuomiolauselman 4 kohta)