Language of document : ECLI:EU:T:2022:276

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu kymmenes jaosto)

4 päivänä toukokuuta 2022 (*)

Valtiontuki – Lentoliikenne – Romanian toteuttama tukitoimi – Pelastamistuki Taromille – Vastustamatta jättämistä koskeva päätös – Kumoamiskanne – Sellaisen tahon asema, jota asia koskee – Menettelyllisten oikeuksien suoja – Tutkittavaksi ottaminen – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen – Toimenpide, jolla pyritään estämään sosiaaliset vaikeudet tai korjaamaan markkinoiden toimintapuute – Tuen ainutkertaisuuden periaate – Ennen Romanian liittymistä unioniin myönnetyn aikaisemman tuen vaikutus – Vakavat vaikeudet – Perusteluvelvollisuus

Asiassa T‑718/20,

Wizz Air Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.), kotipaikka Budapest (Unkari), edustajinaan asianajajat E. Vahida, S. Rating ja I.-G. Metaxas-Maranghidis,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Flynn, V. Bottka ja I. Barcew,

vastaajana,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Papasavvas sekä tuomarit A. Kornezov, E. Buttigieg, G. Hesse ja D. Petrlík (esittelevä tuomari),

kirjaaja: hallintovirkamies I. Pollalis,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn,

ottaen huomioon 6.12.2021 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Wizz Air Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.) vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvassa kanteessaan kumoamaan valtiontukea koskevassa asiassa SA.56244 (2020/N) – Romania – Pelastamistuki Taromille – 24.2.2020 annetun komission päätöksen C(2020) 1160 final (EUVL 2020, C 310, s. 3), jolla Euroopan komissio on yhtäältä päättänyt olla vastustamatta tukitoimenpidettä, jonka Romania on myöntänyt Compania Nationala de Transporturi Aeriene Romane Tarom SA:lle (jäljempänä Tarom) 175 952 000 Romanian leun (RON) (n. 36 660 000 euroa) suuruisena lainana, jonka takaisinmaksuaika on kuusi kuukautta, ja toisaalta todennut tämän tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi (jäljempänä riidanalainen päätös).

 Asian tausta ja riidanalainen päätös

2        Tarom on romanialainen lentoyhtiö, joka liikennöi yhdeltä ainoalta Bukarestin (Romania) kansainvälisellä OTP Henri-Coandă ‑lentoasemalla sijaitsevalta keskuslentoasemalta. Se harjoittaa pääosin matkustajaliikennettä sekä rahdin ja postin kuljetusta. Vuoden 2020 alussa Taromin palveluksessa oli 1 795 työntekijää, ja sillä oli 25 ilma-alusta. Tarom liikennöi sekä kansallisilla että kansainvälisillä reiteillä.

3        Romania ilmoitti 19.2.2020 komissiolle Taromin pelastamistukea koskevasta suunnitelmasta sen likviditeettitarpeiden rahoittamiseksi 175 952 000 Romanian leun (n. 36 660 000 euroa) suuruisella lainalla, jonka takaisinmaksuaika on kuusi kuukautta ja josta osa on mahdollista maksaa aikaistetusti takaisin (jäljempänä tukitoimenpide).

4        Komissio totesi Taromin rahoitusaseman heikentyneen merkittävästi edeltäneiden viiden vuoden aikana ja korosti vuosina 2004–2019 kertyneiden tappioiden määrän olevan 3 362 130 000 Romanian leuita (n. 715 350 000 euroa) ja olevan siten yli puolet Taromin pääoman määrästä.

5        Romanian liikenneverkkojen tilanteesta komissio totesi sen rata- ja tieverkon yleisen kunnon ja toimintavarmuuden olevan keskinkertainen ja lentoliikenteen – erityisesti Taromin liikennöimien sisäisten reittien – merkityksen olevan maan alueellisen kehityksen kannalta edelleen olennainen.

6        Komissio totesi, että Romanian mukaan Taromin markkinoilta poistuminen estäisi jo tehtyihin varauksiin liittyvien lentojen hoitamisen, eivätkä Taromin kilpailijat pystyisi lyhyellä aikavälillä jatkamaan liikennöintiä kyseisillä reiteillä, mikä vaikuttaisi lukuisiin yrityksiin ja niistä pääasiallisesti kotimaan lentoasemiin.

7        Tukitoimenpidettä tutkiessaan komissio katsoi ensinnäkin, että kyseessä oli SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki.

8        Seuraavaksi komissio tarkisti SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, soveltuiko tukitoimenpide sisämarkkinoille.

9        Riidanalaisen päätöksen 52–57 perustelukappaleessa komissio katsoi ensimmäiseksi, että Tarom oli vaikeuksissa oleva yritys valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetuissa suuntaviivoissa (EUVL 2014, C 249, s. 1; jäljempänä suuntaviivat) tarkoitetulla tavalla.

10      Riidanalaisen päätöksen 58–65 perustelukappaleessa komissio totesi toiseksi, että Romanian toimittamat tiedot osoittivat tukitoimenpiteen täyttävän suuntaviivojen 43–53 kohdassa määrätyn edellytyksen, jonka mukaan valtiontuen on vaikutettava yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen.

11      Riidanalaisen päätöksen 66–77 perustelukappaleessa komissio katsoi kolmanneksi, että tukitoimenpide soveltui asetetun tavoitteen saavuttamiseen eli Taromin konkurssin välttämiseen.

12      Kyseisen päätöksen 75–85 perustelukappaleessa komissio katsoi neljänneksi, että tukitoimenpide oli oikeasuhteinen Taromin likviditeettitarpeisiin nähden kuuden kuukauden ajanjaksolla.

13      Riidanalaisen päätöksen 86–89 perustelukappaleessa komissio totesi viidenneksi tukien ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen, jonka noudattamista vaaditaan suuntaviivojen 70–74 kohdassa, täyttyvän.

14      Näin ollen komissio päätti olla vastustamatta tukitoimenpidettä sillä perusteella, että se oli SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuva.

 Asianosaisten vaatimukset

15      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa riidanalaisen päätöksen

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

16      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen perusteettomana

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

 Tutkittavaksi ottaminen

17      Kantaja väittää, että sillä on asiavaltuus ja oikeussuojan tarve, koska se kuuluu SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla niihin, joita asia koskee, ja on [SEUT] 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13.7.2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (EUVL 2015, L 248, s. 9) 1 artiklan h alakohdassa tarkoitettu asianomainen osapuoli.

18      Komissio ei riitauta nyt käsiteltävän kanteen tutkittavaksi ottamista.

19      Tältä osin on muistettava, että tehdessään asetuksen 2015/1589 4 artiklan 3 kohtaan perustuvan vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen – kuten se on tehnyt käsiteltävässä asiassa – komissio ei pelkästään katso, että kyseessä olevat toimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille, vaan myös jättää implisiittisesti aloittamatta SEUT 108 artiklan 2 kohdassa ja mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn (ks. analogisesti tuomio 27.10.2011, Itävalta v. Scheucher-Fleisch ym., C‑47/10 P, EU:C:2011:698, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jos komissio alustavan tutkinnan jälkeen toteaa, että ilmoitetun toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille on epäilyjä, sen on päätettävä aloittaa asetuksen N:o 2015/1589 4 artiklan 4 kohdan nojalla SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätty ja mainitun asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa säädetty muodollinen tutkintamenettely. Tämän jälkimmäisen säännöksen mukaan tällaisessa päätöksessä pyydetään asianomaista jäsenvaltiota ja muita asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa asetetussa määräajassa, joka yleensä on enintään yksi kuukausi (ks. analogisesti tuomio 24.5.2011, komissio v. Kronoply ja Kronotex, C‑83/09 P, EU:C:2011:341, 46 kohta).

20      Silloin kun muodollista tutkintamenettelyä ei aloiteta, asianomaiset osapuolet, jotka olisivat voineet esittää huomautuksia toisessa vaiheessa, eivät voi käyttää tätä mahdollisuutta. Tilanteen korjaamiseksi niille on tunnustettu oikeus riitauttaa Euroopan unionin tuomioistuimissa komission päätös olla aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä. Näin ollen SEUT 108 artiklan 3 kohtaan perustuvan päätöksen kumoamiskanne, jonka on nostanut SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu asianomainen osapuoli, on otettava tutkittavaksi, jos kanteen nostaneen tarkoituksena on turvata sille tässä viimeksi mainitussa määräyksessä annetut menettelylliset oikeudet (tuomio 18.11.2010, NDSHT v. komissio, C‑322/09 P, EU:C:2010:701, 56 kohta ja tuomio 9.6.2021, Ryanair v. komissio (Condor; covid-19), T‑665/20, EU:T:2021:344, 26 kohta).

21      Asetuksen 2015/1589 1 artiklan h alakohdan perusteella asianomaisiin osapuoliin kuuluvat muun muassa tukitoimenpiteestä hyötyneen yrityksen kanssa kilpailevat yritykset (ks. vastaavasti tuomio 3.9.2020, Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland ym. v. komissio, C‑817/18 P, EU:C:2020:637, 50 kohta ja tuomio 9.6.2021, Ryanair v. komissio (Condor; covid-19), T‑665/20, EU:T:2021:344, 28 kohta).

22      Käsiteltävässä asiassa on todettava, että kantaja ja tukitoimenpiteestä hyötynyt Tarom ovat kilpailijoita keskenään. Kantaja on nimittäin väittänyt ilman, että tätä olisi kiistetty, että se oli Romanian suurin lentoyhtiö osuuksina vuoden 2019 istuinkapasiteetista. Kantajan mukaan sen osuus siitä oli 40,8 prosenttia – kun Taromin osuus oli vain 15,3 prosenttia – ja se kuljetti arviolta 9,3 miljoonaa matkustajaa vuodessa Romaniasta lähtevillä ja sinne suuntautuvilla sekä maan sisäisillä reiteillä. Se toi myös esiin, että lentosuunnitelma, jonka se oli laatinut kesälle 2020 ennen covid-19-pandemian alkamista, käsitti 163 reittiä, jotka lähtivät 11 romanialaiselta lentoasemalta.

23      Tästä seuraa, että kantaja on asianomainen osapuoli, jolla on intressi varmistaa, että sen SEUT 108 artiklan 2 kohtaan perustuvat menettelylliset oikeudet turvataan.

24      Kanne on siis otettava tutkittavaksi siltä osin kuin kantaja vetoaa sen yhteydessä menettelyllisten oikeuksiensa loukkaamiseen.

25      On nimittäin todettava, että kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen: ensimmäinen niistä perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen, joka koskee tukitoimenpiteen vaikutusta tarkasti määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen, toinen ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen täyttymiseen liittyvään oikeudelliseen virheeseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen, kolmas sellaisten vakavien vaikeuksien olemassaoloon, joiden vuoksi komission olisi pitänyt aloittaa muodollinen tutkintamenettely, ja neljäs SEUT 296 artiklassa tarkoitetun perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin.

26      On aluksi todettava, että kolmannessa kanneperusteessaan kantaja vaatii nimenomaisesti menettelyllisten oikeuksiensa kunnioittamista. Tältä osin on lisäksi todettava, että kantaja voi vedota menettelyllisten oikeuksiensa turvaamiseksi perusteisiin, joilla voidaan osoittaa, että niiden tietojen ja todisteiden, joita komissiolla oli tai olisi voinut olla ilmoitetun toimenpiteen alustavassa tutkintavaiheessa, arvioinnin olisi pitänyt herättää epäilyjä toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille (ks. vastaavasti tuomio 22.12.2008, Régie Networks, C‑333/07, EU:C:2008:764, 81 kohta; tuomio 9.7.2009, 3F v. komissio, C‑319/07 P, EU:C:2009:435, 35 kohta ja tuomio 9.6.2021, Ryanair v. komissio (Condor; covid-19), T‑665/20, EU:T:2021:344, 31 kohta).

27      Näin ollen kolmas kanneperuste on otettava tutkittavaksi.

28      Ensimmäisestä ja toisesta kanneperusteesta on täsmennettävä, että kantajalla on oikeus sen osoittamiseksi, että sen menettelyllisiä oikeuksia on loukattu sellaisten epäilyjen vuoksi, joita tukitoimenpiteen olisi pitänyt herättää sen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, vedota perusteluihin, joilla pyritään näyttämään toteen, että komission tekemä päätelmä kyseisen toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille oli virheellinen, mikä on sitäkin suuremmalla syyllä omiaan osoittamaan, että komissiolle olisi arviointinsa aikana pitänyt herätä epäilyjä kyseisen toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille. Unionin yleisellä tuomioistuimella on siis toimivalta tutkia kantajan ensimmäisessä ja toisessa kanneperusteessa esittämät asiakysymykseen liittyvät perustelut tarkastaakseen, voidaanko näillä perusteluilla tukea kantajan nimenomaisesti esittämää kanneperustetta, joka koskee sellaisten epäilyjen olemassaoloa, jotka oikeuttavat aloittamaan SEUT 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn (ks. vastaavasti tuomio 13.6.2013, Ryanair v. komissio, C‑287/12 P, ei julkaistu, EU:C:2013:395, 57–60 kohta; tuomio 6.5.2019, Scor v. komissio, T‑135/17, ei julkaistu, EU:T:2019:287, 77 kohta ja tuomio 9.6.2021, Ryanair v. komissio (Condor; covid-19), T‑665/20, EU:T:2021:344, 32 kohta).

29      Perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevasta neljännestä kanneperusteesta on korostettava, että perusteluvelvollisuuden noudattamatta jättäminen kohdistuu olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen ja kuuluu oikeusjärjestyksen perusteisiin, ja unionin tuomioistuinten on tutkittava se viran puolesta, eikä se koske riidanalaisen päätöksen aineellista lainmukaisuutta (tuomio 19.5.2021, Ryanair v. komissio (TAP; covid-19), T‑465/20, EU:T:2021:284, 29 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 2.4.1998, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, C‑367/95 P, EU:C:1998:154, 67 kohta).

 Pääasia

30      Edellä 25–29 kohdassa esitetyn analyysin perusteella on aluksi tarkasteltava kolmatta kanneperustetta.

 Kolmas kanneperuste, joka koskee sellaisten vakavien vaikeuksien olemassaoloa, joiden vuoksi komission olisi pitänyt aloittaa muodollinen tutkintamenettely

31      Kantaja väittää komission tutkineen riittämättömällä tavalla ja puutteellisesti yhtäältä sen, täyttyikö edellytys Taromin pelastamisen vaikutuksesta yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen, ja toisaalta sen, täyttyikö edellytys vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävän tuen ainutkertaisuudesta. Tältä osin se viittaa kahden ensimmäisen kanneperusteen sisältöön ja päättelee tästä, että kyseiset puutteet ovat osoitus vakavista vaikeuksista, joiden vuoksi komission olisi pitänyt aloittaa muodollinen tutkintamenettely.

32      Kantaja väittää myös, että tukitoimenpiteen tutkintamenettelyn tulos olisi voinut olla erilainen, jos komissio olisi kunnioittanut sen menettelyllisiä oikeuksia antamalla sille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisestä toimenpiteestä ja saattaa komission tietoon tosiseikkoja koskevia tai muunlaisia tietoja.

–       Alustavat huomautukset

33      Aluksi on todettava, että kun otetaan huomioon kantajan väitteet, unionin yleisen tuomioistuimen on nyt käsiteltävän kanteen tutkimisen yhteydessä selvitettävä, onko komissio noudattanut kahta niistä suuntaviivoissa määrätyistä edellytyksistä, joiden on täytyttävä, jotta vaikeuksissa olevan yrityksen pelastamiseen myönnetyn tuen voitaisiin katsoa soveltuvan sisämarkkinoille, eli edellytystä, joka koskee tukitoimenpiteen vaikutusta yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ja vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja edellytystä, joka koskee rakenneuudistukseen myönnettävän tuen ainutkertaisuutta.

34      Ensiksi mainitusta edellytyksestä unionin yleinen tuomioistuin katsoo aluksi tarpeelliseksi huomauttaa 22.9.2020 annetun tuomion Itävalta vastaan komissio (C‑594/18 P, EU:C:2020:742) perusteella, että suuntaviivojen 43 kohdan mukaan valtiontukitoimenpiteellä on pyrittävä saavuttamaan yhteisen edun mukainen tavoite, jotta se voidaan todeta suuntaviivojen perusteella sisämarkkinoille soveltuvaksi. Saman kohdan mukaan kyseinen vaatimus ilmenee edellytyksestä, jonka mukaan tällaisen toimenpiteen ”tavoitteena on sosiaalisten vaikeuksien estäminen tai markkinoiden toimintapuutteen poistaminen”. Tämä vahvistetaan suuntaviivojen 44 kohdassa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on osoitettava, että tuensaajan poistuminen markkinoilta todennäköisesti aiheuttaisi vakavia sosiaalisia vaikeuksia tai vakavan markkinoiden toimintapuutteen. Vaatimuksen sisältö liittyy siten SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrättyyn edellytykseen, jonka mukaan tukitoimenpiteen on oltava tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, kuten asianosaiset ovat lisäksi istunnossa todenneet.

35      Tästä seuraa, että suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetettujen vaatimusten itse sisältö ei ole ristiriidassa SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan kanssa, mitä yksikään asianosaisista ei myöskään väitä, ja että kun suuntaviivoissa on asetettu tämä vaatimus, niillä ei ole 22.9.2020 annetussa tuomiossa Itävalta vastaan komissio (C‑594/18 P, EU:C:2020:742, 24 kohta) tarkoitetulla tavalla supistettu perusteettomasti kyseisen määräyksen ulottuvuutta valtiontukitoimenpiteen soveltuvuuden tutkinnan osalta. Kyseisen tuomion 66 ja 67 kohdasta ilmenee lisäksi, että se, että suunnitellulla tuella voidaan korjata markkinoiden toimintapuute, voi olla merkityksellinen seikka arvioitaessa tämän tuen soveltuvuutta SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

–       Suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetettujen vaatimusten tutkinnassa sovellettavat todistustaakkaa koskevat säännöt

36      Kantaja väittää komission jättäneen noudattamatta suuntaviivojen 8 ja 43 kohdassa asetettuja vaatimuksia. Se katsoo muun muassa lähinnä, että Romanian valtion oli osoitettava niiden kielteisten vaikutusten, joihin tukitoimenpiteellä pyrittiin puuttumaan, olevan todellisia. Kantajan mukaan kyseinen valtio oli siten esimerkiksi velvollinen osoittamaan, että muut lentoyhtiöt eivät pystyisi jatkamaan liikennöintiä tietyillä Taromin nykyisin liikennöimillä reiteillä. Sen mukaan komissio hyväksyi virheellisesti sen, että Romanian valtio ainoastaan osoittaa tukitoimenpiteen todennäköisesti täyttävän suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetetut vaatimukset.

37      Komissio katsoo, että kantajan väitteet on hylättävä.

38      Tältä osin suuntaviivojen 43 kohdan sanamuodosta ilmenee ensinnäkin, että asianomaisen jäsenvaltion on osoitettava, että tuen ”tavoitteena on” sosiaalisten vaikeuksien estäminen tai markkinoiden toimintapuutteen poistaminen.

39      Kyseinen kohta on kuitenkin luettava yhdessä suuntaviivojen 44 kohdan b alakohdan kanssa, ja tässä viimeksi mainitussa kohdassa täsmennetään, että jäsenvaltioiden on näytettävä toteen, että tuensaajan poistuminen markkinoilta ”todennäköisesti” aiheuttaisi vakavia sosiaalisia vaikeuksia tai vakavan markkinoiden toimintapuutteen, ja erityisesti osoitettava, että ”vaarana” on sellaisen tärkeän palvelun tarjoamisen keskeytyminen, jonka luominen uudelleen on vaikeaa, ja ettei kilpailija pystyisi yksinkertaisesti tulemaan tuensaajan tilalle.

40      Tästä seuraa, että asianomainen jäsenvaltio ei ole velvollinen osoittamaan, että ilman tukitoimenpidettä tuensaajan konkurssi aiheuttaisi väistämättä tiettyjä kielteisiä vaikutuksia, vaan ainoastaan, että vaarana on niiden toteutuminen.

41      On seuraavaksi todettava, että jäsenvaltion esittämät tämänkaltaiset seikat voivat luonteensa vuoksi liittyvä ainoastaan tuleviin tapahtumiin, joiden toteutuminen ei ole varmaa silloin, kun tuesta ilmoitetaan komissiolle. Komission on siten voitava suorittaa kyseisten seikkojen perusteella tulevaisuuteen suuntautuva analyysi kielteisistä seurauksista, joita ilman tukitoimenpidettä aiheutuisi.

42      Oikeuskäytännöstä ilmenee, että riidanalaisen päätöksen kaltaisen, asetuksen 2015/1589 4 artiklan 3 kohtaan perustuvan vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen laillisuus riippuu siitä, olisiko komissiolla ilmoitettua toimenpidettä koskevassa alustavassa tutkintavaiheessa käytettävissä olleiden tietojen ja selvityksen arvioinnin pitänyt objektiivisesti herättää epäilyjä toimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille, sillä tällaisten epäilyjen vuoksi on aloitettava muodollinen tutkintamenettely, johon saman asetuksen 1 artiklan h alakohdassa tarkoitetut asianomaiset osapuolet voivat osallistua (tuomio 3.9.2020, Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland ym. v. komissio, C‑817/18 P, EU:C:2020:637, 80 kohta ja tuomio 2.9.2021, komissio v. Tempus Energy ja Tempus Energy Technology, C‑57/19 P, EU:C:2021:663, 38 kohta).

43      Vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen kumoamista vaativan on esitettävä useilla yhtäpitävillä viitteillä näyttö sellaisten epäilysten olemassaolosta, jotka koskevat kyseisen tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille, jota on arvioitava ottamalla huomioon sekä olosuhteet, joiden vallitessa kyseinen päätös tehtiin, että sen sisältö (tuomio 3.9.2020, Vereniging tot Behoud van Natuurmonumenten in Nederland ym. v. komissio, C‑817/18 P, EU:C:2020:637, 82 kohta ja tuomio 2.9.2021, komissio v. Tempus Energy ja Tempus Energy Technology, C‑57/19 P, EU:C:2021:663, 40 kohta).

44      Näin ollen riidanalaisen päätöksen laillisuuden arvioimiseksi ei ole tarpeen tutkia, onko komissio osoittanut, että ilman tukitoimenpidettä aiheutuisi väistämättä sosiaalisia vaikeuksia tai markkinoiden toimintapuute ja että kyseisen toimenpiteen avulla olisi varmuudella mahdollista estää vaikeudet tai poistaa toimintapuute. Sitä vastoin on tutkittava, onko kantaja osoittanut vakavien vaikeuksien olemassaolon, niiden tietojen ja todisteiden perusteella, joita komissiolla oli tai olisi voinut olla ja joiden olisi pitänyt herättää siinä epäilyjä siitä, että on olemassa vaara, että ilman tukitoimenpidettä aiheutuu tällaisia sosiaalisia vaikeuksia tai markkinoiden toimintapuute, tai siitä, että tukitoimenpiteellä pyritään estämään vaikeuksien ilmeneminen tai poistamaan toimintapuute.

45      Näin ollen kantajan väite on hylättävä.

–       Vakavien vaikeuksien olemassaoloon viittaavat seikat, jotka koskevat suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetettuja vaatimuksia

46      Kolmannen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa, jossa kantaja viittaa myös ensimmäiseen kanneperusteeseensa, se väittää, että komissio teki virheitä tarkastellessaan suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetettuja vaatimuksia. Ensimmäiseksi kantaja huomauttaa, että komissiolla olisi pitänyt olla epäilyjä Taromin merkityksestä kansallisilla markkinoilla. Toiseksi kantaja katsoo, että komissio ei arvioinut todennäköisyyttä, jolla Tarom on korvattavissa sisäisillä reiteillä. Kolmanneksi se katsoo, että tutkiessaan tukitoimenpiteen soveltuvuutta sisämarkkinoille komissio ei arvioinut Taromin vähäistä osuutta kansainvälisillä reiteillä.

47      Komissio katsoo, että kantajan väitteet on hylättävä.

48      Tältä osin on korostettava, että riidanalaisen päätöksen 58–65 perustelukappaleessa komissio tutki, täyttikö tukitoimenpide suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetetut vaatimukset, ja katsoi, että suuntaviivojen mukaan oli osoitettava, että kyseisen toimenpiteen tarkoituksena oli sosiaalisten vaikeuksien estäminen tai markkinoiden toimintapuutteen poistaminen.

49      Riidanalaisen päätöksen 59 ja 60 perustelukappaleessa komissio katsoi, että oli osoitettu, että Tarom oli ratkaisevassa asemassa Romanian alueellisten liikenneyhteyksien varmistamisen kannalta, koska kyseinen yhtiö liikennöi yksin useilla maan sisäisillä lentoreiteillä. Komission mukaan Taromin toiminnasta luopuminen vaikuttaisi 460 000:een lentoja jo varanneeseen matkustajaan, ja 63 000 näistä lennoista oli varattu Taromin yksinomaisesti liikennöimillä reiteillä. Riidanalaisen päätöksen 61 ja 62 perustelukappaleessa komissio katsoi viimeksi mainittujen reittien osalta, että vaikutti epätodennäköiseltä, että kilpailevat lentoyhtiöt vastaisivat niiden liikennöinnistä täysimääräisesti, mikä sen mukaan heikentäisi Romanian alueiden välisiä liikenneyhteyksiä, kun otetaan huomioon heikkokuntoinen maantie- ja rautatieinfrastruktuuri, joka ei todellisuudessa tarjoa asianmukaisia vaihtoehtoja mainituilla reiteillä matkustaville. Riidanalaisen päätöksen 63 perustelukappaleessa komissio korosti, että Taromin toiminnasta luopuminen heikentäisi Romania alueiden – erityisesti alueellisten lentoasemien – taloudellista tilannetta jopa siinä määrin, että se vähentäisi taloudellista toimeliaisuutta ja voisi johtaa matkailupalvelujen kysynnän heikkenemiseen. Saman päätöksen 64 perustelukappaleessa komissio totesi toimitettujen tietojen perusteella, että oli olemassa konkreettinen vaara matkustajalentoliikennepalvelujen keskeytymisestä Romaniassa, ja mainitun päätöksen 65 perustelukappaleessa se totesi lähinnä, että tukitoimenpide auttaisi välttämään vakavat sosiaaliset vaikeudet ja markkinoiden merkittävän toimintapuutteen estämällä odotettavissa olevan ja mahdollisia häiriöitä aiheuttavan likvidaatiomenettelyn.

50      Tältä osin on ensinnäkin todettava, että komission analyysiä ei voida kyseenalaistaa kantajan väitteellä, jonka mukaan komissio ei arvioinut markkinoiden kokoa eikä Taromin merkitystä kansallisilla ja kansainvälisillä reiteillä.

51      On nimittäin todettava, että suuntaviivojen 43 kohdassa ja 44 kohdan b alakohdassa ei velvoiteta komissiota ottamaan huomioon kyseessä olevien markkinoiden kokoa sen tutkiessa, onko asianomainen palvelu ”tärkeä”. Kyseessä olevien markkinoiden suhteellisen rajallinen koko ei kuitenkaan estä sitä, että tarjottu palvelu voi olla suuntaviivoissa tarkoitetulla tavalla tärkeä.

52      Tässä tapauksessa komission käsiteltävässä asiassa tekemä analyysi perustuu lähinnä toteamukseen, jonka mukaan Taromin toiminnasta luopuminen heikentäisi Romanian alueiden välisiä liikenneyhteyksiä Taromin yksinomaisesti liikennöimillä alueilla sekä kyseisten alueiden taloudellista tilannetta ja jonka mukaan kyseisissä tapauksissa on olemassa konkreettinen vaara tiettyjen matkustajalentoliikennepalvelujen keskeytymisestä Romaniassa.

53      Tältä osin on korostettava, että koska tarjolla ei ole asianmukaisia vaihtoehtoja Romanian maantie- ja rautatieinfrastruktuurin heikon kunnon vuoksi, mitä kantaja ei kiistä, komissio voi perustellusti katsoa sisäisiin lentoreitteihin perustuvien alueellisten liikenneyhteyksien ja Romanian kansainvälisten liikenneyhteyksien olevan tärkeä palvelu, jonka keskeytyminen saattaisi aiheuttaa vakavia sosiaalisia vaikeuksia tai merkitä suuntaviivojen 44 kohdan b alakohdassa tarkoitettua markkinoiden toimintapuutetta.

54      Koska kantaja väittää lisäksi matkustajakohtaisen tuen vaikuttavan suhteettomalta, kun otetaan huomioon Taromin vähäinen osuus kansallisilla lentoliikennemarkkinoilla, se kyseenalaistaa lähinnä tukitoimenpiteen oikeasuhteisuuden.

55      Tältä osin kantaja ei osoita, että niiden julkisen palvelun velvoitteiden käyttöönotto, joita Taromille sen mukaan oli asetettu, kuten se esittää, olisi voitu toteuttaa riittävän nopeasti, jotta olisi voitu välttää Taromin markkinoilta poistuminen, jonka todennäköisyyttä ei ole kiistetty. Kantaja ei myöskään ole osoittanut, että tällaiset julkisen palvelun velvoitteet olisivat olleet omiaan estämään Taromin toiminnasta luopumisen ja seuraukset, joita siitä kantajan mukaan aiheutuisi asianomaisten Romanian alueiden liikenneyhteyksille ja taloudelliselle toimeliaisuudelle.

56      Niistä kantajan väitteistä, jotka liittyvät Taromin korvaamiseen sisäisillä reiteillä, on toiseksi muistettava, että unionin tuomioistuinten on arvioitava riidanalaisen päätöksen kaltaisen, alustavan tutkintamenettelyn päätteeksi tehtävän vastustamatta jättämistä koskevan päätöksen laillisuutta paitsi niiden tietojen perusteella, jotka komissiolla oli käytettävissään päätöstä tehdessään, myös niiden tietojen perusteella, joita komissiolla on voinut olla käytettävissään (tuomio 29.4.2021, Achemos Grupė ja Achema v. komissio, C‑847/19 P, ei julkaistu, EU:C:2021:343, 41 kohta ja tuomio 2.9.2021, komissio v. Tempus Energy ja Tempus Energy Technology, C‑57/19 P, EU:C:2021:663, 42 kohta).

57      Tältä osin on todettava, että vaikka komissio voi valtiontuen olemassaoloa ja lainmukaisuutta tutkiessaan joutua tarvittaessa tutkimaan asiaa laajemminkin kuin sille esitettyjen tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen osalta, tästä ei voida johtaa, että komissio on kaikkien tähän viittaavien viitteiden puuttuessa velvollinen selvittämään omasta aloitteestaan kaikki sen käsiteltävänä olevaan asiaan mahdollisesti liittyvät tiedot, vaikka tällaiset tiedot olisivat julkisesti saatavilla (ks. tuomio 2.9.2021, komissio v. Tempus Energy ja Tempus Energy Technology, C‑57/19 P, EU:C:2021:663, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

58      Tässä yhteydessä on aluksi todettava, että päinvastoin kuin kantaja väittää, komissio on riidanalaisen päätöksen 61 perustelukappaleessa arvioinut todennäköisyyttä, jolla Tarom on kilpailijoidensa korvattavissa sen yksinomaisesti liikennöimillä sisäisillä reiteillä. Mainitun perustelukappaleen, johon kyseisen päätöksen 17 perustelukappaleessa viitataan, sisällöstä nimittäin ilmenee, että komissio piti epätodennäköisenä sitä, että Romanian markkinoilla toimivat kilpailevat lentoyhtiöt, jotka ovat pääosin halpalentoyhtiöitä, tulisivat kyseisille markkinoille liikennöidäkseen kaikilla kyseisillä reiteillä, koska näiden yhtiöiden kaupallinen intressi oli tältä osin oletettavasti vähäinen. Tämän vuoksi komissio totesi, että kysyntä näillä reiteillä matkustajamäärinä lentoa kohden oli vähäistä ja ettei tällaisia reittejä ollut kannattavaa liikennöidä ilma-aluksilla, joiden istuinkapasiteetti oli suurempi kuin Taromilla ja jollaisia halpalentoyhtiöt yleensä käyttävät. Komissio huomautti halpalentoyhtiöiden taloudellisen toimintamallin perustuvan määrään ja yhtenäiseen ilma-aluskantaan kustannusten minimoimiseksi.

59      On seuraavaksi todettava, että vaikka kantaja väittää Taromin kanssa kilpailevien lentoyhtiöiden liikennöineen kolmea niistä seitsemästä sisäisestä reitistä, joita Tarom kyseisen päätöksen mukaan liikennöi yksinomaisesti, se ei kiistä sitä, että Tarom todellakin liikennöi yksinomaisesti neljää muuta sisäistä reittiä.

60      Kantaja ei myöskään ole esittänyt riittäviä seikkoja sen osoittamiseksi, että mainitut kilpailevat lentoyhtiöt liikennöivät näillä kolmella sisäisellä reitillä riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana.

61      Kantaja on esittänyt erään lentoyhtiön internetsivustolta saadun otteen, jonka perusteella voidaan yhtäältä ainoastaan todeta, että kyseinen lentoyhtiö liikennöi kyseessä olevia kolmea sisäistä reittiä 3.11.2020 eli sen päivämäärän jälkeen, jona riidanalainen päätös annettiin. Näin ollen ei voida kiistää sitä, että komissio ei voinut riidanalaisessa päätöksessä ottaa huomioon kyseisestä asiakirjasta ilmeneviä tietoja.

62      Eräästä toisesta unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämästään asiakirjasta, jonka mukaan myös Taromin kilpailijat liikennöivät tietyillä sellaisilla sisäisillä ja kansainvälisillä reiteillä, joita Taromin katsottiin riidanalaisessa päätöksessä liikennöivän yksinomaisesti, kantaja täsmensi istunnossa, että kyse oli sen itse laatimasta taulukosta, jossa esitetään lentoreittejä koskevat tiedot tietyltä ajanjaksolta, ja nämä tiedot oli saatu olemassa olevia eri lentoreittejä koskevien tietojen keräämiseen ja käsittelyyn erikoistuneelta yhtiöltä.

63      Vaikka kyseisen taulukon sisältämien tietojen oletettaisiin olevan luotettavia, on kuitenkin niin, että ne vahvistavat Taromin liikennöineen yksin useita riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana kyseessä olleita lentoreittejä, kuten kantajakin myöntää. Näissä tiedoissa ei myöskään täsmennetä muiden kyseessä olevien lentoreittien osalta sitä, että muutkin lentoyhtiöt olisivat liikennöineet niitä tietyn vuosi- tai kausijaksotuksen mukaisesti ja tietyllä nimenomaisella viikoittaisella tai päivittäisellä taajuudella, mikä olisi asettanut ne kilpailuasemaan Taromin kanssa. Mainitun taulukon ja kantajan kirjelmien perusteella ei voida määrittää tällaisia tietoja.

64      Vaikka näin ollen oletettaisiin toteen näytetyksi, että muut lentoyhtiöt olivat jonakin ajankohtana vuonna 2019 liikennöineet tiettyjä sisäisiä ja kansainvälisiä reittejä, tämä ei ole omiaan osoittamaan, että kyseiset yhtiöt olisivat helposti pystyneet turvaamaan Taromin suorittaman palvelun kaikilla sen yksinomaisesti liikennöimillä reiteillä, jos se olisi mennyt konkurssiin.

65      Siltä osin kuin kantaja mainitsee kannekirjelmässä, että mainittuun taulukkoon sisältyvät tiedot ovat peräisin julkisesti saatavilla olevista lähteistä, kuten lentoyhtiöiden internetsivustoilta, on lisäksi muistettava, että kuten edellä 57 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, komissio ei ole kaikkien tähän viittaavien viitteiden puuttuessa velvollinen selvittämään omasta aloitteestaan kaikkia sen käsiteltävänä olevaan asiaan mahdollisesti liittyviä tietoja, vaikka tällaiset tiedot olisivat julkisesti saatavilla.

66      Kuten kantaja on sitä paitsi istunnossa oman tapauksensa osalta myöntänyt, se ei myöskään ole esittänyt mitään seikkoja, jotka osoittaisivat, että Taromin kanssa kilpailevat lentoyhtiöt olisivat olleet valmiita jatkamaan liikennöintiä kaikilla Taromin yksinomaisesti liikennöimillä reiteillä, jos se poistuisi markkinoilta.

67      On lopuksi todettava, että vaikka Tarom olisi ollut korvattavissa tietyillä kyseessä olevilla sisäisillä tai kansainvälisillä reiteillä, kantaja ei myöskään ole osoittanut, että – kun otetaan huomioon Taromin toiminnan todennäköinen ja välitön lopettaminen – tämä korvaaminen olisi voitu tehdä lyhyellä aikavälillä, jotta vältettäisiin niin pitkälle kuin mahdollista palvelun keskeytyminen, ja samankaltaisin edellytyksin kuin ne, joiden mukaisesti kyseisiä reittejä liikennöitiin.

68      Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, että on selvää, että Tarom tekee reittilentoja ja että se pystyy siis tarjoamaan alueellisilta lentokentiltä tuleville matkustajille yhteyden Bukarestin lentoasemalle, kun taas muilla kuin pelkästään Taromin liikennöimillä reiteillä toimivat kilpailijat tekevät kahden paikkakunnan välisiä suoria lentoja. Kantaja ei kuitenkaan ole riitauttanut sitä, että – kuten komissio väittää – yhteys kansallisiin tai kansainvälisiin kohteisiin Bukarestin lentoasemalta on omiaan turvaamaan alueelliset liikenneyhteydet erityisen tyydyttävällä tavalla.

69      Sen väitteen osalta, jonka mukaan Romaniassa oli riidanalaisen päätöksen antamisajankohtana merkittävää ylikapasiteettia, kantaja ei myöskään riitauta sitä, että – kuten komissio toteaa – yli puolet kyseisenä ajankohtana pois liikenteestä olleista lentokoneista kuului Taromille, eikä sitä, että Taromin kanssa kilpailevat lentoyhtiöt, jotka ovat kaikki halpalentoyhtiöitä, käyttävät pääsääntöisesti matkustajienkuljetuskapasiteetiltaan suurempia ilma-aluksia kuin ne, joita Tarom käyttää yksinomaisesti liikennöimillään reiteillä. Kantaja ei kuitenkaan selitä, kuinka kannattavaa tällaisilla lentokoneilla olisi liikennöidä kyseessä olevia sisäisiä reittejä, joilla matkustajamäärät ovat vähäisiä.

70      On joka tapauksessa niin, että kun otetaan huomioon edellä 57 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, komission tehtävänä ei ole tutkia jäsenvaltion sille toimittamien tietojen lisäksi omasta aloitteestaan ja kaikkien tähän viittaavien viitteiden puuttuessa tietoja, jotka olisivat voineet viitata siihen, että Taromin kanssa kilpailevat lentoyhtiöt olivat edellä 69 kohdassa mainituista ominaispiirteistään huolimatta halukkaita liikennöimään asianomaisia sisäisiä reittejä.

71      On erityisesti todettava, että unionin yleisellä tuomioistuimella olevista tiedoista ei ilmene, että riidanalaisen päätöksen antamispäivänä pois liikenteestä olleiden lentokoneiden määrä viitteenä ylikapasiteetin olemassaolosta Romaniassa oli tieto, joka komission oli tutkittava omasta aloitteestaan.

72      Väitteestä, jonka mukaan lentoyhtiön konkurssi ei vaikuta jäsenvaltion liikenneyhteyksiin, on lopuksi todettava, että se on spekulatiivinen eikä ole omiaan osoittamaan, että Taromin toiminnasta luopumisen seuraukset sen yksinomaisesti liikennöimien sisäisten ja kansainvälisten reittien matkustajille olisi voitu välttää, kun otetaan huomioon, että kantaja ei ole osoittanut, että Taromin kanssa kilpailevat lentoyhtiöt olisivat voineet jatkaa liikennöintiä näillä reiteillä, jos Tarom menisi konkurssiin.

73      Väitteestä, jossa kantaja arvostelee komissiota siitä, ettei se arvioinut Taromin vähäistä markkinaosuutta kansainvälisillä reiteillä, on kolmanneksi todettava, että kyseinen vähäinen markkinaosuus, jos se näytetään toteen, ei ole omiaan vaikuttamaan toteamukseen, jonka mukaan Taromin asema ja vaara siitä, että se luopuisi toiminnastaan lyhyellä aikavälillä, saattoivat vaikeuttaa liikenneyhteyksiä koko Romaniassa ja erityisesti tietyillä sen alueilla sekä aiheuttaa haittaa sen lentoliikennepalveluja käyttäville matkustajille ja laajemmin kyseisten alueiden taloudelliselle tilanteelle tai tietylle infrastruktuurille, kuten alueellisille lentoasemille, kuten riidanalaisen päätöksen 63 perustelukappaleesta ilmenee.

74      Kun otetaan huomioon Taromin merkitys Romanian alueellisille liikenneyhteyksille ja seuraukset, joita Taromin konkurssilla olisi näille alueille, komissio saattoi ilman epäilyksiä pelkästään tällä perusteella todeta tukitoimenpiteen täyttävän suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetetut vaatimukset.

75      Edellä esitetyn perusteella kantaja ei ole esittänyt suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetettujen vaatimusten tutkimiseen liittyviä seikkoja, joilla voitaisiin näyttää toteen sellaisten vakavien vaikeuksien olemassaolo, joiden vuoksi komissiossa olisi pitänyt herätä epäilyjä tukitoimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille erityisesti siltä osin kuin on kyse sellaisesta vaarasta, että ilman tukitoimenpidettä aiheutuu sosiaalisia vaikeuksia tai markkinoiden toimintapuute, tai siitä, että tukitoimenpiteellä pyritään estämään vaarojen ilmeneminen tai korjaamaan toimintapuute.

76      Näin ollen ensimmäinen kanneperuste ja kolmannen kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.

–       Vakavien vaikeuksien olemassaoloon viittaavat seikat, jotka koskevat tukitoimenpiteen ainutkertaisuutta koskevaa edellytystä

77      Kolmannen kanneperusteensa toisessa osassa, jossa kantaja viittaa toiseen kanneperusteeseensa, se väittää, että hyväksyessään tukitoimenpiteen komissio on rikkonut suuntaviivojen 70 kohdassa asetettua nk. tuen ainutkertaisuutta koskevaa edellytystä. Komissio ei kantajan mukaan ottanut huomioon yhtäältä sitä, että Taromille oli vuoteen 2019 saakka myönnetty useita pääomankorotuksia sen rakenneuudistustuen täytäntöön panemiseksi, jota Tarom sai ennen Romanian liittymistä unioniin (jäljempänä Taromin saama rakenneuudistustuki), ja toisaalta sitä, että tähän tukeen liittyvän rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano oli jatkunut vuoteen 2019, koska mainitun tuen täytäntöönpano oli kantajan mukaan jatkunut kyseiseen vuoteen saakka. Myöskään sillä, että tällaista tukea voidaan pitää voimassa olevana tukena, ei kantajan mukaan ole merkitystä ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen soveltamisen kannalta.

78      Komissio katsoo, että kantajan väitteet on hylättävä.

79      Tältä osin on muistutettava, että suuntaviivojen 70 kohdan mukaan vaikeuksissa oleville yrityksille olisi myönnettävä tukea vain yhteen rakenneuudistustoimeen, jotta voidaan vähentää moraalikatoa, liiallisen riskinoton kannustimia ja potentiaalista kilpailun vääristymistä.

80      Mainittujen suuntaviivojen 71 kohdassa todetaan tässä yhteydessä, että ilmoittaessaan komissiolle pelastamis- tai rakenneuudistustukea koskevasta hankkeesta jäsenvaltion on mainittava, onko yritykselle jo aiemmin myönnetty pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea, mukaan lukien tuet, jotka on myönnetty ennen näiden suuntaviivojen voimaantuloa tai joista ei ole ilmoitettu. Jos tukea on myönnetty ja tuen myöntämisestä, rakenneuudistuksen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin 10 vuotta, komissio ei hyväksy uutta tukea näiden suuntaviivojen nojalla.

81      Riidanalaisen päätöksen 87–89 perustelukappaleessa komissio totesi suuntaviivojen 70–75 kohdan mukaisen tukien ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen täyttyvän. Tätä varten se tutki useiden Taromille vuoteen 2019 saakka myönnettyjen pääomankorotusten vaikutusta. Se totesi, että niillä pantiin täytäntöön Taromin saama rakenneuudistustuki ja että tämä tapahtui ennen Romanian liittymistä unioniin. Tältä osin komissio totesi, että lainasta ja Romanian Taromin ottamille lainoille antamasta takauksesta muodostuvan kyseisen tuen täytäntöönpano oli jatkunut vuoteen 2019 saakka, että Romanian valtio oli maksanut takaisin mainittuja lainoja Taromin sijasta ja että Taromin tässä yhteydessä suorittamista maksuista syntyneet velat oli muunnettu kyseisen valtion hyväksymiksi pääomankorotuksiksi.

82      Kantaja väittää käsiteltävässä asiassa lähinnä, että Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpanoedellytysten perusteella ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen ei voitu katsoa täyttyneen. Kantajan mukaan riidanalaisessa päätöksessä ei nimittäin noudatettu vähemmän kuin kymmenen vuoden määräaikaa riippumatta siitä, mikä suuntaviivojen 71 kohdassa tarkoitetuista tapauksista otettaisiin huomioon.

83      Siltä osin kuin on kyse suuntaviivojen 71 kohdassa tarkoitetusta ensimmäisestä tapauksesta eli siitä, että rakenneuudistustuen myöntämispäivästä on kulunut vähemmän kuin kymmenen vuotta, oikeuskäytännöstä ilmenee, että tuki on katsottava myönnetyksi silloin, kun oikeus avun saamiseen valtion varoista myönnetään tuensaajalle sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla, joten kyseessä olevien varojen tosiasiallinen siirto ei ole ratkaiseva (ks. vastaavasti tuomio 21.3.2013, Magdeburger Mühlenwerke, C‑129/12, EU:C:2013:200, 40 kohta; tuomio 19.12.2019, Arriva Italia ym., C‑385/18, EU:C:2019:1121, 36 kohta ja tuomio 20.5.2021, Azienda Sanitaria Provinciale di Catania, C‑128/19, EU:C:2021:401, 45 kohta).

84      Kuten riidanalaisesta päätöksestä ja komission prosessinjohtotoimeen antamasta vastauksesta kuitenkin ilmenee, Taromin saama rakenneuudistustuki muodostuu lainasta ja useista muiden sellaisten lainojen takauksista, jotka Romanian valtio myönsi Taromille viidellä Romanian hallituksen vuosina 1997–2003 antamalla päätöksellä ja määräyksellä. Sen jälkeen Consiliul Concurenței (kilpailuneuvosto, Romania) hyväksyi Taromin saaman rakenneuudistustuen vuonna 2004.

85      Tästä seuraa, että Taromin saaman rakenneuudistustuen eri osatekijät myönnettiin vuosina 1997–2003, ja on täsmennetty, että – kuten komission istunnossa esittämistä selvityksistä ilmenee – kaikkien näin myönnettyjen lainojen takaussuorituksia vaadittiin välittömästi takauksien antamisen jälkeen.

86      Tuensaajalle myönnettyjen lainojen takauksista muodostuvan valtiontukitoimenpiteen luonne merkitsee myös väistämättä, että kun takaussuoritusta vaaditaan, tässä yhteydessä suoritettavat maksut voivat jatkua koko laina-ajan. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuen myöntämispäivään, joten kaikki väitteet, joita esitetään myöhemmin annettuihin takauksiin liittyvistä maksuista, ovat tehottomia.

87      Komissio on lisäksi riidanalaisen päätöksen 88 perustelukappaleessa selittänyt lähinnä, että maksut, joita Romanian valtio suoritti Taromin saamaan rakenneuudistustukeen kohdistuvien takauksien nojalla, ja siitä johtuva Taromin velkojen muuntaminen kyseisen valtion hyväksi tehtäviksi pääomankorotuksiksi vuoteen 2019 saakka merkitsivät vain kyseisen tuen täytäntöönpanoa.

88      Tältä osin kantaja ei riitauta komission väitettä siitä, että lainojen takaussuoritusten vaatimista koskevista ehdoista ja Romanian valtion kyseisten takausten nojalla suorittamista maksuista syntyneiden velkojen muuntamisesta kyseisen valtion hyväksi tehtäviksi Taromin pääomankorotuksiksi oli määrätty edellä 84 kohdassa mainituissa erilaisissa päätöksissä ja määräyksissä ja siis ennen kuin Romania oli edes liittynyt unioniin.

89      Kantaja nimittäin väittää ainoastaan, että komission olisi pitänyt varmistaa, että Romanian valtion myöntämiä takaussuorituksia oli vaadittu niiden myöntämisen yhteydessä alun perin sovittujen ehtojen mukaisesti. Kantaja on kuitenkin jättänyt huomiotta edellä 43 kohdassa mieliin palautetut todistustaakkaa koskevat säännöt, kun se ei ole esittänyt mitään todisteita tai seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että näitä edellytyksiä oli sen mukaan muutettu kyseessä olevien erilaisten takaussuoritusten täytäntöönpanojakson kuluessa.

90      Kantaja väitti tästä istunnossa, että komission olisi pitänyt varmistua Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpanoedellytyksistä tarkastellessaan vuosikertomuksia, jotka jäsenvaltioiden on laadittava [SEUT 108 artiklan] soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (EYVL 1999, L 83, s. 1) 21 artiklan ja asetuksen 2015/1589 26 artiklan mukaisesti hälventääkseen kaikki epäilyt siitä, että tuki on ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen mukainen.

91      Kantaja on kuitenkin jättänyt huomiotta 43 kohdassa mieliin palautetut todistustaakkaa koskevat säännöt, kun se ei ole yhtäältä esittänyt mitään todisteita siitä, että Romania ei täyttänyt velvollisuuttaan laatia asetuksen N:o 659/1999 21 artiklassa ja asetuksen 2015/1589 26 artiklassa säädetty vuosikertomus Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpanojakson kuluessa, ja toisaalta kyseisistä vuosikertomuksista ilmenee sen mukaan, että mainitun tuen täytäntöönpanoedellytykset poikkesivat kilpailuneuvoston hyväksymistä edellytyksistä.

92      Näin ollen ei voida väittää, että komissiolla olisi pitänyt olla epäilyjä, jotka koskivat suuntaviivojen 71 kohdassa asetetun vähemmän kuin 10 vuoden määräajan, joka laskettiin Taromin saaman rakenneuudistustuen myöntämispäivästä, noudattamista.

93      Siltä osin kuin on kyse suuntaviivojen 71 kohdassa tarkoitetuista toisesta ja kolmannesta tapauksesta eli siitä, että rakenneuudistusvaiheen päättymisestä ja rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä on kulunut vähemmän kuin 10 vuotta, kantaja väittää toiseksi, että Taromin saaman rakenneuudistustuen yhteydessä myönnettyjen takaussuoritusten vaatimisen jälkeen suoritetut maksut ja niistä syntyneiden velkojen muuntaminen Taromin pääomankorotuksiksi vuoteen 2019 saakka osoittavat yhtäältä, että rakenneuudistusvaihe kesti kyseiseen vuoteen saakka, ja toisaalta, että rakenneuudistussuunnitelman toteuttaminen keskeytettiin tämän saman vuoden aikana.

94      Kantaja katsoo tarkemmin ottaen lähinnä, että Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpano oli osa rakenneuudistussuunnitelmaa, joka keskeytettiin samanaikaisesti rakenneuudistusvaiheen päättymisen kanssa.

95      Rakenneuudistusvaiheen käsitteestä on ensinnäkin todettava, että suuntaviivojen 7 kohdan mukaan vaikeuksiin joutunut yritys voi pystyä toteuttamaan rakenneuudistuksen, joka johtaa tiettyjen rakenteellisesti tappiollisten toimintojen lopettamiseen ja mahdollistaa muiden toimintojen uudelleenorganisoinnin tavalla, joka antaa kohtuullisen mahdollisuuden pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen.

96      Suuntaviivojen 45 kohdan mukaan rakenneuudistukseen voi sisältyä yksi tai useampi seuraavista seikoista: tuensaajan toiminnan tehokas uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta, sellaisen nykyisen toiminnan rakenteellinen uudistaminen, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa, ja mahdollinen toiminnan monipuolistaminen suuntautumalla uuteen tuottavampaan toimintaan. Siihen liittyy yleensä myös rahoitusrakenteen uudistaminen, joka toteutetaan uusien tai nykyisten osakkeenomistajien pääomapanoksilla ja velkojien hyväksymällä velan vähentämisellä.

97      Tässä yhteydessä suuntaviivojen 47 kohdassa täsmennetään, että ”rakenneuudistusajan olisi oltava mahdollisimman lyhyt”, joten kyseiset suuntaviivat – niiden 71 kohta mukaan lukien – perustuvat näkemykseen lyhyestä rakenneuudistuksesta.

98      Edellä esitetyn perusteella rakenneuudistusvaiheen käsitteellä viitataan vaiheeseen, jonka aikana toteutetaan edellä 96 kohdassa luetellut toimenpiteet. Se on siis lähtökohtaisesti valtiontukitoimenpiteen täytäntöönpanovaiheesta erillinen käsite.

99      Kantaja on kuitenkin jättänyt huomiotta edellä 43 kohdassa mieliin palautetut todistustaakkaa koskevat säännöt, kun se ei ole esittänyt mitään todisteita tai seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että edellä 98 kohdassa määritellyn kaltainen rakenneuudistusvaihe olisi päättynyt vuoden 2005 jälkeen, päinvastoin kuin riidanalaisen päätöksen 24 kohdasta ilmenee, ja joka tapauksessa vähemmän kuin kymmenen vuotta ennen tukitoimenpiteen toteuttamista.

100    Rakenneuudistusvaiheen käsitteestä on toiseksi muistettava, että jotta vaikeuksissa oleville yrityksille tarkoitetut tuet voitaisiin todeta SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuviksi, tukien on liityttävä sellaiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, jolla pyritään supistamaan tai suuntaamaan uudelleen näiden yritysten toimintaa (tuomio 14.9.1994, Espanja v. komissio, C‑278/92–C‑280/92, EU:C:1994:325, 67 kohta ja tuomio 6.4.2006, Schmitz-Gotha Fahrzeugwerke v. komissio, T‑17/03, EU:T:2006:109, 43 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 12.9.2007, Olympiaki Aeroporia Ypiresies v. komissio, T‑68/03, EU:T:2007:253, 88 kohta).

101    Näin ollen se, että rakenneuudistustuki liittyy rakenneuudistussuunnitelmaan, ei merkitse, että kyseinen tuki sellaisenaan on osa rakenneuudistussuunnitelmaa, vaan rakenneuudistussuunnitelman olemassaolo on välttämätön edellytys sille, että rakenneuudistustuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2014, Westfälisch-Lippischer Sparkassen- und Giroverband v. komissio, T‑457/09, EU:T:2014:683, 283 kohta).

102    Tällaista tulkintaa tukee rakenneuudistussuunnitelman käsite, sellaisena kuin se on esitetty suuntaviivoissa, joiden 45–52 kohdassa määritetään sen tavoitteet ja sisältö, mukaan lukien sen yhteys rakenneuudistustukeen.

103    Näin ollen suuntaviivojen 45 ja 46 kohdassa edellytetään, että asianomainen jäsenvaltio esittää komissiolle tällaisen tuen osalta rakenneuudistussuunnitelman, jonka täytäntöönpanon on siten oltava tuen myöntämisen edellytyksenä. Mainittujen suuntaviivojen 45 kohdassa esitetään ne seikat, joita rakenneuudistussuunnitelmaan voi sisältyä, ja on selvää, että mikään näistä seikoista ei liity rakenneuudistustukeen. Suuntaviivojen 47 kohdasta ilmenee, että tällaisen suunnitelman tavoitteena on tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palautuminen kohtuullisessa ajassa realististen oletusten perusteella.

104    Tästä seuraa, että suuntaviivoissa erotetaan tukitoimenpiteen täytäntöönpanon käsite rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon käsitteestä.

105    Väittäessään sen, että Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpano jatkui vuoteen 2019, merkitsevän myös rakenneuudistussuunnitelman jatkumista vuoteen 2019 kantaja kuitenkin jättää huomiotta sekä edellä 100 ja 101 kohdassa mainitun oikeuskäytännön ulottuvuuden että tukitoimenpiteen täytäntöönpanon ja rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon käsitteiden erottamisen toisistaan.

106    Näin ollen on hylättävä kantajan väite, jolla se pyrkii osoittamaan, että komissiolla olisi pitänyt olla rakenneuudistusvaiheen päättymisajankohtaan tai rakenneuudistussuunnitelman keskeyttämisajankohtaan liittyviä epäilyjä.

107    Kantaja arvostelee kolmanneksi komission riidanalaisen päätöksen 88 kohdassa esittämiä näkemyksiä, joiden mukaan Taromin saama rakenneuudistustuki oli voimassa olevaa tukea, kun otetaan huomioon, että kilpailuneuvosto oli hyväksynyt sen ennen Romanian unioniin liittymistä. Kantaja väittää erityisesti, että komissio ei ole tarkistanut, merkitsikö rakenneuudistustuki todellakin Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, annetun asiakirjan (EUVL 2005, L 157, s. 203) liitteessä V olevan 2 osaston 4 kohdassa tarkoitettua voimassa olevaa tukea; kyseisessä kohdassa edellytetään, että tämänkaltainen tuki on annettava komissiolle tiedoksi neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä ja että sen pitäminen voimassa olevana tukena rajataan kolmannen liittymispäivää seuraavan vuoden päättymiseen asti.

108    Ilman että on tarpeen tutkia, onko sillä, että Taromin saamaa rakenneuudistustukea luonnehditaan voimassa olevaksi tueksi, merkitystä ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen täytäntöönpanon kannalta, on todettava, että komissio ei ole nojautunut tällaiseen luonnehdintaan tarkastellessaan sitä, täyttikö tukitoimenpide mainitun edellytyksen käsiteltävässä asiassa. Kantajan väitteet eivät näin ollen ole omiaan vaikuttamaan riidanalaisen päätöksen lainmukaisuuteen.

109    Edellä esitetyn perusteella kantaja ei ole esittänyt ainutkertaisuutta koskevan edellytyksen täyttymiseen liittyviä seikkoja, jotka voisivat osoittaa sellaisten vakavien vaikeuksien olemassaolon, joiden olisi pitänyt herättää komissiossa epäilyjä tukitoimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille.

110    Näin ollen kolmannen kanneperusteen toinen väite on hylättävä.

–       Vakavien vaikeuksien olemassaoloon viittaavat seikat, jotka liittyvät kantajan menettelyllisten oikeuksien loukkaamiseen

111    Kolmannen kanneperusteen kolmannessa osassa kantaja väittää, että tukitoimenpiteen tutkintamenettelyn tulos olisi voinut olla erilainen, jos komissio olisi kunnioittanut sen menettelyllisiä oikeuksia antamalla sille mahdollisuuden esittää huomautuksia kyseisestä toimenpiteestä ja saattaa komission tietoon tosiseikkoja koskevia tai muunlaisia tietoja.

112    On todettava, että kuten komissio huomauttaa, tällainen väite on tehoton sen vuoksi, että sillä riitautetaan päätös, jolla komissio toteaa valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvaksi aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä.

113    Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamatta jättämistä koskevan päätöksen lainmukaisuus riippuu nimittäin siitä, oliko komissiolla vakavia vaikeuksia tutkia sille tiedoksi annettua valtion tukitoimenpidettä.

114    Kantajan mahdollisuus esittää huomautuksia tukitoimenpiteestä ja saattaa komission tietoon tosiseikkoja koskevia tai muunlaisia tietoja ei kuitenkaan voi osoittaa sellaisten vakavien vaikeuksien olemassaoloa, joiden olisi pitänyt herättää komissiossa epäilyjä tukitoimenpiteen soveltuvuudesta sisämarkkinoille.

115    Näin ollen kolmannen kanneperusteen kolmas osa ja näin ollen kyseinen kanneperuste kokonaisuudessaan on hylättävä.

 Neljäs kanneperuste, joka koskee SEUT 296 artiklassa tarkoitetun perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä

116    Kantaja katsoo, että komissio laiminlöi perusteluvelvollisuutensa jättäessään ilmoittamatta sekä syyn siihen, miksi Taromin toiminnalla oli katsottava olevan erityisen suuri merkitys Romanialle, että Taromin markkinaosuudet Romanian markkinoiden kansallisilla ja kansainvälisillä osamarkkinoilla. Kantajan mukaan riidanalaisessa päätöksessä on lisäksi selitetty puutteellisesti mahdollisuutta luoda uudelleen Taromin tuottamat palvelut ja sovellettu ristiriitaisesti ja epätäydellisesti ainutkertaisuutta koskevaa edellytystä.

117    Komissio katsoo, että kantajan väitteet on hylättävä.

118    Tältä osin on huomautettava, että SEUT 296 artiklassa määrätty perusteluvelvollisuus on olennainen muotomääräys (tuomio 18.6.2015, Ipatau v. neuvosto, C‑535/14 P, EU:C:2015:407, 37 kohta), ja perustelujen on oltava kyseessä olevan toimenpiteen luonteen mukaisia, ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimenpiteen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se tarve, joka niillä, joille toimenpide on osoitettu tai joita se koskee SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, sillä tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimenpiteen perustelut SEUT 296 artiklan vaatimukset, on otettava huomioon sen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt (tuomio 2.4.1998, komissio v. Sytraval ja Brink’s France, C‑367/95 P, EU:C:1998:154, 63 kohta ja tuomio 15.4.2008, Nuova Agricast, C‑390/06, EU:C:2008:224, 79 kohta).

119    Lisäksi alustavan tutkintavaiheen päätteeksi tehdyn päätöksen, jossa valtion tukitoimenpiteen todetaan soveltuvan sisämarkkinoille ja joka tehdään lyhyellä aikavälillä, on sisällettävä ainoastaan ne syyt, joiden vuoksi komissio katsoo, ettei riidanalaisen tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden arviointiin liity vakavia vaikeuksia (tuomio 22.12.2008, Régie Networks, C‑333/07, EU:C:2008:764, 65 kohta ja tuomio 27.10.2011, Itävalta v. Scheucher-Fleisch ym., C‑47/10 P, EU:C:2011:698, 111 kohta).

120    Käsiteltävässä asiassa komissio on riidanalaisen päätöksen 60–64 perustelukappaleessa heti aluksi todennut arvostelusta, joka koskee Taromin suorittamien palvelujen erityisen suurta merkitystä Romanialle, ne syyt, joiden vuoksi se katsoi tukitoimenpiteen täyttävän suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetetut vaatimukset sillä perusteella, että Taromin toiminnalla eli matkustajalentoliikennepalveluilla, jotka se turvasi, oli erityisen suuri merkitys Romanialle edellä 49 kohdassa esitetyistä syistä.

121    Edellä 50–53 ja 73 kohdasta ilmenee seuraavaksi siitä, että riidanalaisessa päätöksessä ei mainittu Taromin markkinaosuuksia Romanian markkinoiden kansallisilla ja kansainvälisillä osamarkkinoilla, ettei tällainen maininta ollut tarpeen, jotta komissio voisi analysoida Taromin mahdollisen toiminnasta luopumisen haitalliset seuraukset koko Romanian lentoliikennesektorille sekä yleisemmin Romanian taloudelle ja jotta se voisi todeta tukitoimenpiteen täyttävän suuntaviivojen 43 ja 44 kohdassa asetetut vaatimukset.

122    Arvostelusta, joka koskee niitä perusteluja, jotka liittyvät mahdollisuuteen luoda uudelleen Taromin palvelut, on lisäksi todettava, että riidanalaisen päätöksen 61 perustelukappaleessa komissio on kyseisen päätöksen 17–19 perustelukappaleen nojalla katsonut, että vaikutti epätodennäköiseltä, että Taromin kanssa kilpailevat lentoyhtiöt jatkaisivat liikennöintiä kaikilla sen yksinomaisesti liikennöimillä reiteillä, koska niiden halukkuus tulla kyseisille markkinoille oli todennäköisesti pieni. Mainitun päätöksen 17 perustelukappaleesta ilmenee tältä osin, että kyseiset sisäiset reitit eivät olisi houkuttelevia mainituille kilpailijoille, jotka ovat halpalentoyhtiöitä, koska näiden reittien kysyntä matkustajamäärinä lentoa kohden on vähäistä, ja ettei niiden liikennöinti Taromin käyttämiä ilma-aluksia suuremmilla aluksilla – jollaisia halpalentoyhtiöt käyttävät – olisi kannattavaa. Saman päätöksen 18 perustelukappaleessa korostetaan, ettei Taromin liikennöimille reiteille ole asianmukaisia vaihtoehtoja läheisten lentoasemien, mahdollisimman lyhyen matka-ajan ja määräpaikkaa edeltävien välilaskujen määrän kannalta, koska Taromin kilpailijoiden ehdottamat kansainvälisillä reiteillä liikennöitävät lennot edellyttävät yhtä tai kahta välilaskua. Riidanalaisen päätöksen 19 perustelukappaleessa todetaan lopuksi, että Taromin kilpailijat eivät pystyisi muutamassa kuukaudessa tarjoamaan lisäkapasiteettia liikennöinnin jatkamiseksi lentämättä jäävillä reiteillä ja että jos ne tekisivät sen, tarjotut palvelut eivät olisi Taromin palvelujen kanssa samantasoisia lentotiheyden ja palvelun laadun osalta.

123    Perusteluista, jotka koskevat syitä Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpanon jatkumiselle vuoteen 2019, on lopuksi riittävää todeta, että kuten edellä 100–106 kohdasta ilmenee, tällainen täytäntöönpano ei vaikuta tukien ainutkertaisuutta koskevaan periaatteeseen, jonka noudattamista edellytetään suuntaviivojen 70–75 kohdassa, eikä siis tältä osin tukitoimenpiteen soveltuvuuteen sisämarkkinoille. Näin ollen komissio ei ollut velvollinen toteamaan riidanalaisessa päätöksessä, että Taromin saaman rakenneuudistustuen täytäntöönpano oli jatkunut vuoteen 2019.

124    Näin ollen neljäs kanneperuste on hylättävä.

125    Edellä esitetystä seuraa, että kanne on hylättävä.

 Oikeudenkäyntikulut

126    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian ja komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kymmenes jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Kanne hylätään.

2)      Wizz Air Hungary Légiközlekedési Zrt. (Wizz Air Hungary Zrt.) velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

Papasavvas

Kornezov

Buttigieg

Hesse

 

      Petrlík

Julistettiin Luxemburgissa 4 päivänä toukokuuta 2022.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.