Kanne 16.6.2011 - Alumina v. neuvosto

(Asia T-304/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Alumina d.o.o. (Zvornik, Bosnia ja Hertsegovina) (edustajat: asianajajat J.-F. Bellis ja B. Servais)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin olevan zeoliitti A -jauheen tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 11.5.2011 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 464/2011 kantajalle määrätyn polkumyyntitullin

velvoittamaan neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Kantaja väittää ensinnäkin, että riidanalaisessa asetuksessa vahvistettu polkumyyntitulli on lainvastainen, koska laskennallisen normaaliarvon laskemiseen käytetty menetelmä rikkoo perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohtaa. Vastaaja oli käyttänyt normaaliarvon muodostamisessa 58,89 prosentin voittomarginaalia, joka oli laskettu kantajan epäedustavan kotimarkkinamyynnin hintojen perusteella. Tällaisen voittomarginaalin käyttö on ristiriidassa perusasetuksen 2 artiklan kanssa. Normaaliarvon muodostamiseen vaikuttaa nimittäin perustavanlaatuinen ristiriita siltä osin kuin vastaajan normaaliarvon muodostamisessa käyttämä menetelmä johtaa samaan tulokseen kuin jos normaaliarvo olisi perustunut epäedustavan kotimarkkinamyynnin hintoihin. Tällainen menetelmä on vastoin komission ja neuvoston yhtenäistä käytäntöä sekä unionin yleisen tuomioistuimen ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi valittu 58,89 prosentin voittomarginaali ei ole "kohtuullinen". Lopuksi vastaaja tukeutuu virheellisesti WTO:n päätöksiä koskevaan oikeuskäytäntöön käyttääkseen kantajan vientiin sovellettavan normaaliarvon muodostamisessa voittomarginaalia, joka ei ole "kohtuullinen".

Toiseksi kantaja väittää, että laskennallisen normaaliarvon laskennassa käytetty menetelmä rikkoo perusasetuksen 2 artiklan 6 kohtaa, koska kantajan kotimarkkinamyynti ei tapahtunut perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa ja 3 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa "tavanomaisessa kaupankäynnissä".

____________