Asia T‑556/11

European Dynamics Luxembourg SA ym.

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Kumoamis- ja vahingonkorvauskanne – Julkiset palveluhankinnat – Oikeudenkäyntiväite – Kumoamisvaatimus – SEUT 263 artiklan ensimmäinen ja viides kohta – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 122 artikla – Kanne ei ole ennenaikainen – Vastaajan asema – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Vahingonkorvausvaatimus – Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta – Tutkittavaksi ottaminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 12.9.2013

1.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Kyseisen oikeuden sovellettavuus johdetun oikeuden nojalla tehtyihin virastojen päätöksiin, joilla on oikeusvaikutuksia kolmansiin nähden – Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston pääjohtajan toimet

(SEUT 263 artiklan ensimmäinen kohta)

2.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Kyseisen oikeuden sovellettavuus johdetun oikeuden nojalla tehtyihin virastojen päätöksiin, joilla on oikeusvaikutuksia kolmansiin nähden – Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston pääjohtajan toimet – Asetuksen N:o 207/2009 122 artiklan soveltamisala

(SEU 19 artiklan 1 kohta; SEUT 263 artiklan ensimmäinen ja neljäs kohta; neuvoston asetuksen N:o 207/2009 122 artikla)

3.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Yhteenveto kanneperusteista – Kanne, jolla vaaditaan unionin toimielimen väitetysti aiheuttaman vahingon korvaamista

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1.      Ks. määräyksen teksti.

(ks. 50–52 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 122 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ˮkomissio tutkii niiden [sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit)] pääjohtajan toimien laillisuuden, joiden osalta toisen elimen suorittamasta laillisuuden tutkimisesta ei säädetä yhteisön oikeudessa – –ˮ. Niinpä kyseisen säännöksen soveltamisala on nimenomaisesti rajattu tilanteisiin, joissa SMHV:n pääjohtajan toimien laillisuutta ei valvo mikään muu elin. Unionin yleinen tuomioistuin on kuitenkin SEU 19 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna unionin tuomioistuimeen kuuluvana tuomioistuimena tällainen ˮmuu elinˮ siltä osin kuin se harjoittaa tällaista SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettua laillisuusvalvontaa.

Tästä seuraa, että SMHV:n pääjohtajan toimi ei kuulu asetuksen N:o 207/2009 122 artiklan soveltamisalaan ja että näin ollen ei voida soveltaa muun muassa kyseisen artiklan 3 kohdan toista virkettä, jonka mukaan ˮasia on komissiossa pantava vireille kuukauden määräajassa alkaen päivästä, jona se, jota asia koskee, on ensimmäisen kerran saanut tiedon kyseisestä toimestaˮ. Niinpä SMHV ei voi väittää, että SMHV:n pääjohtajan toimea koskevan kantelun tekeminen komissiolle, tällaisen hallinnollisen menettelyn toteuttaminen tai komission mahdollinen eksplisiittinen tai implisiittinen päätös mainitusta kantelusta olisivat millään muotoa unionin tuomioistuimessa SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen ja neljännen kohdan nojalla nostettavan kanteen tai jopa sen tutkittavaksi ottamisen ehdottomia edellytyksiä.

Tällaisen arvioinnin vahvistaa asetuksen N:o 207/2009 122 artiklan teleologinen tulkinta. Silloin, kun perustamissopimuksen mukaista oikeussuojaa tuomioistuimissa koskevaa järjestelmää sääntelevää EY 230 artiklan ensimmäistä kohtaa rasitti vielä unionin elinten ja laitosten toimia koskeva puute, saman asetuksen 122 artiklalla toteutetun kaltainen laillisuusvalvontatehtävän antaminen komissiolle vastasi unionin lainsäätäjän havaitsemaa tarvetta saada komissio tekemään päätös, jotta unionin elinten tai laitosten toimet olisivat vähintään välillisesti kannekelpoisia unionin tuomioistuimissa. Niinpä muotoilu ˮtoimien – –, joiden osalta toisen elimen suorittamasta laillisuuden tutkimisesta ei säädetä yhteisön oikeudessaˮ, vahvistaa, että kyse on täydentävän ja toissijaisen valvontavallan antamisesta komissiolle, jotta mahdollisuus saattaa asia unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan ainakin tavaramerkkiasetuksen N:o 207/2009 122 artiklan 3 kohdan kolmannessa ja neljännessä virkkeessä tarkoitetun komission eksplisiittisen tai implisiittisen päätöksen avulla turvata. Tämä tavoite on kuitenkin viimeistään SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan toisen virkkeen voimaantulon myötä menettänyt olemassaoloperusteensa, eikä sillä voida perustella mainitun asetuksen 122 artiklan mukaisen menettelyn väitettyä pakollisuutta välivaiheena ennen asian saattamista unionin tuomioistuinten käsiteltäväksi.

(ks. 54–56 kohta)

3.      Ks. määräyksen teksti.

(ks. 71 kohta)