EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(ensimmäinen jaosto)

5 päivänä marraskuuta 2013

Asia F‑103/12

Margaret Doyle

vastaan

Euroopan poliisivirasto (Europol)

Henkilöstö – Europolin henkilöstö – Työsopimuksen uudistamatta jättäminen – Kieltäytyminen toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä – Virkamiestuomioistuimen kumoamistuomio – Virkamiestuomioistuimen tuomion täytäntöönpano

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa Margaret Doyle vaatii virkamiestuomioistuinta erityisesti kumoamaan 28.11.2011 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan poliisivirasto (Europol) myönsi hänelle 3000 euron summan asiassa F-37/09, Doyle vastaan Europol, 29.6.2010 annetun virkamiestuomioistuimen tuomion (jäljempänä 29.6.2010 annettu tuomio) täytäntöönpanemiseksi.

Ratkaisu:      Päätös, joka tehtiin 28.11.2011 ja jolla Euroopan poliisivirasto myönsi Margaret Doylelle 3000 euron summan asiassa F-37/09, Doyle vastaan Europol, 29.6.2010 annetun virkamiestuomioistuimen tuomion täytäntöönpanemiseksi, kumotaan. Euroopan poliisivirasto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Margaret Doylen oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Hyvän hallinnon periaate – Erityiset vaikeudet – Kohtuullinen korvaus haitasta, jota kantajalle on aiheutunut kumotusta toimesta – Edellytykset

(SEUT 266 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla)

Kumoamistuomioiden täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä on erityisesti henkilöstöasioita koskevien tuomioiden osalta luettava myös ottamalla huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla, jossa turvataan hyvän hallinnon periaate, ja erityisesti kyseisen artiklan 1 kohta, joka koskee jokaisen oikeutta siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa.

Vain silloin, kun kumoamistuomion täytäntöönpanoon liittyy erityisiä vaikeuksia, asianomainen toimielin voi tehdä minkä tahansa päätöksen, jolla voidaan korvata oikeudenmukaisella tavalla haitta, joka kumotusta päätöksestä on aiheutunut asianomaisille henkilöille, ja tässä yhteydessä käydä vuoropuhelua heidän kanssaan pyrkien sopimukseen, jolla heille annetaan kohtuullinen korvaus lainvastaisuudesta, jonka kohteena he ovat olleet.

Kun unionin tuomioistuinten tuomiolla kumotaan hallinnon päätös puolustautumisoikeuksien loukkaamisen vuoksi, asianomaisen hallintoelimen on näytettävä, että se on toteuttanut kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla voidaan poistaa tämän tuomioistuimissa todetun lainvastaisuuden vaikutukset. Hallintoelin ei voi siis tyytyä väittämään, ettei tämän perusoikeuden loukkauksen kohteena ollutta henkilöä ole enää mahdollista saattaa tilanteeseen, jossa hän voi käyttää puolustautumisoikeuksiaan, kun tämä vielä lisäksi johtuu hallintoelimen itsensä samalla alalla myöhemmin tekemistä päätöksistä. Tällaisen toimintatavan hyväksyminen tekisi tyhjäksi velvollisuuden turvata ensisijaisesti puolustautumisoikeuksien noudattaminen ja panna täytäntöön tuomio, jossa todetaan niiden loukkaaminen. Vain silloin, kun kyseisestä hallintoelimestä riippumattomista syistä on objektiivisesti vaikeaa tai jopa mahdotonta poistaa kumoamistuomiolla todetun puolustautumisoikeuksien loukkauksen vaikutuksia, kyseisen tuomion seurauksena voidaan maksaa rahallinen korvaus.

(ks. 38, 39 ja 50 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑15/05, Andres ym. v. EKP, 24.6.2008, 132 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen