Asia T-155/04

SELEX Sistemi Integrati SpA

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Kilpailu – Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö – Yrityksen käsite – Kantelu – Hylkääminen

Tuomion tiivistelmä

1.       Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulo – Peruste, jota kantaja ei ole esittänyt

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Kohde – Päätös, joka perustuu useisiin perusteluihin, joista jokainen riittää päätöksen määräysosan perustelemiseksi – Tällaisen päätöksen kumoaminen – Edellytykset

(EY 230 artikla)

3.      Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Yritys – Käsite

(EY 81 ja EY 82 artikla)

4.      Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Yritys – Käsite

(EY 81 ja EY 82 artikla)

5.      Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Yritys – Käsite

(EY 81 ja EY 82 artikla)

6.      Kilpailu – Yhteisön oikeussäännöt – Yritys – Käsite

(EY 81 ja EY 82 artikla)

7.      Kilpailu – Määräävä markkina-asema – Väärinkäyttö – Käsite

(EY 82 artikla)

8.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(EY 253 artikla)

1.      Vaikka yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 40 artiklan neljäs kohta, jota sovelletaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käytävään oikeudenkäyntimenettelyyn perussäännön 53 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 3 kohta eivät estä väliintulijaa esittämästä tukemansa asianosaisen väitteisiin nähden uusia tai niistä poikkeavia perusteluita, jottei sen väliintuloa rajoitettaisi pelkästään kanteessa esitettyjen väitteiden toistoksi, ei kuitenkaan voida katsoa, että nämä määräykset sallisivat sen muuttaa tai vääristää kanteessa määriteltyä oikeudenkäynnin alaa esittämällä uusia perusteita.

(ks. 42 kohta)

2.      Koska komission päätöksen määräysosa perustuu useisiin perusteluihin, joista kukin yksinään riittäisi sen perusteluksi, kyseinen päätös on lähtökohtaisesti kumottava ainoastaan siinä tapauksessa, että jokainen näistä perusteluista on lainvastainen. Tässä tapauksessa virhe tai muu lainvastaisuus, joka vaikuttaa vain yhteen päätöksen perusteluista, ei voi olla hyväksyttävä peruste riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi, jos tällä virheellä ei ole voinut olla ratkaisevaa vaikutusta tämän päätöksen tehneen toimielimen hyväksymään päätöksen määräysosaan.

(ks. 47 kohta)

3.      Yhteisön kilpailuoikeudessa yrityksen käsitteellä tarkoitetaan jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta, ja taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla.

Kun otetaan huomioon se, että perustamissopimuksen kilpailumääräyksiä sovelletaan julkisen elimen toimintaan, joka on erotettavissa toiminnasta, jota elin harjoittaa käyttäessään julkista valtaa, tällaisen elimen eri toimintamuotoja on tutkittava erikseen, eikä siitä, että joitakin niistä voidaan pitää julkisen vallan käyttönä, voida päätellä, etteivät muut toimintamuodot voisi olla taloudellista toimintaa. Näin ollen on määritettävä julkisen elimen kunkin toimintamuodon osalta yhtäältä, onko se erotettavissa elimen yleisen edun mukaisiin tehtäviin kuuluvista toimintamuodoista, ja toisaalta, merkitseekö se taloudellista toimintaa.

(ks. 50, 54 ja 55 kohta)

4.      Euroopan lennonvarmistusjärjestön (Eurocontrol) standardointitoiminnan osalta on erotettava toisistaan standardien valmistelu tai laatiminen, joita Eurocontrolin virasto hoitaa toimeenpanevana elimenä, ja se, että Eurocontrolin neuvosto hyväksyy standardit. Vaikka viimeksi mainittu tehtävä kuuluu lainsäädäntötoiminnan alaan ja on näin ollen Eurocontrolin julkisen vallan käyttöön kuuluvaa toimintaa, teknisten standardien valmistelu tai laatiminen voidaan sen sijaan erottaa ilmatilan hallintaa ja lentoliikenteen turvallisuuden parantamista koskevasta tehtävästä, koska tarve hyväksyä kansainvälisiä standardeja ei välttämättä edellytä, että näitä standardeja laativan yksikön olisi oltava sama kuin se, joka ne tämän jälkeen hyväksyy.

Sitä, että Eurocontrol laatii standardeja, ei kuitenkaan voida pitää taloudellisena toimintana, koska tällaisten palvelujen markkinoita ei ole. Tällaisten palvelujen ainoita kysyjiä voisivat olla valtiot lentoliikenteen valvontaviranomaisen ominaisuudessa, mutta ne ovat kuitenkin itse halunneet laatia näitä standardeja kansainvälisen yhteistyön puitteissa Eurocontrolin välityksellä. Eurocontrolin ei voida katsoa tarjoavan tavaroita tai palveluja jäsenvaltioilleen, koska standardoinnin alalla Eurocontrol on jäsenvaltioilleen ainoastaan yhteistyöfoorumi, jonka ne ovat luoneet koordinoidakseen yhteisten lentoliikenteen hallintajärjestelmiensä teknisiä standardeja.

Lisäksi Eurocontrolin standardointitoiminnan muu kuin taloudellinen luonne merkitsee sitä, että tämän elimen harjoittaman, tätä toimintaa varten tarvittavien tavaroiden hankinnan luonne on muu kuin taloudellinen; nimittäin se, käytetäänkö tuotetta myöhemmin taloudelliseen toimintaan vai ei, määrittää väistämättä ostamisen luonteen.

(ks. 59–61 ja 65 kohta)

5.      Eurocontrolin rahoittama tutkimus- ja kehitystoiminta ei ole taloudellista toimintaa, eikä siihen näin ollen voida soveltaa perustamissopimuksen kilpailusääntöjä. Eurocontrolin tutkimus- ja kehitystoimintansa yhteydessä harjoittama prototyyppien hankinta ja siihen liittyvä immateriaalioikeuksien hallinnointi eivät tee järjestön tästä toiminnasta taloudellista toimintaa, sillä kyseinen hankinta ei merkitse tavaroiden tai palvelujen tarjontaa tietyillä markkinoilla. Prototyyppien hankinta on nimittäin niiden kehittämiseen nähden ainoastaan liitännäistä toimintaa. Kehitystoimintaa ei harjoita Eurocontrol itse vaan kyseisen alan yritykset, joille järjestö myöntää julkisia kannustetukia edistääkseen tutkimusta ja kehitystä. Vaikka tukisopimusten mukaan Eurocontrol saa omistukseensa prototyypin ja rahoittamastaan tutkimuksesta johtuvat immateriaalioikeudet, se, että Eurocontrol hankkii nämä oikeudet, ei ole tavoite sinänsä, eikä sitä käytetä niiden hyväksikäyttämiseksi taloudellisesti. Hankinta on nimittäin ainoastaan yksi osa tukea myöntävän yksikön ja tukea saavan yrityksen oikeudellista suhdetta.

Tässä yhteydessä Eurocontrolin käyttöön ottaman immateriaalioikeuksien hallinnoinnin yhteydessä sen edellä mainitun tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksena haltuunsa saamat immateriaalioikeudet annetaan kiinnostuneiden yritysten käyttöön ilmaiseksi. Kun tutkitaan sitä, onko tietty toiminta luonteeltaan taloudellista, se kriteeri, ettei vastiketta peritä, ei tosin voi sellaisenaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että toiminta on taloudellista. Esillä olevassa asiassa kuitenkin sen lisäksi, että Eurocontrolin prototyyppien kehitystoiminnan yhteydessä hankkimat immateriaalioikeudelliset lisenssit myönnetään ilmaiseksi, kyseessä on teknisen kehityksen edistämiseen liittyvä toiminta, joka kuuluu Eurocontrolin tehtävän yleisen edun mukaisen tavoitteen piiriin, eikä sitä harjoiteta järjestön omassa intressissä, joka olisi erotettavissa kyseisestä tavoitteesta, mikä sulkee pois sen mahdollisuuden, että toiminta olisi taloudellista.

(ks. 73, 75–77 ja 82 kohta)

6.      Kansallisten viranomaisten avustamistoimintaa harjoittaessaan Eurocontrol on EY 82 artiklassa tarkoitettu yritys, koska kyse on taloudellisesta toiminnasta. Eurocontrolin tämä toiminta on erotettavissa sen ilmatilan hallintaa ja lentoliikenteen turvallisuuden parantamista koskevasta tehtävästä. Lisäksi koska Eurocontrol tarjoaa apuaan tällä alalla ainoastaan kansallisten viranomaisten pyynnöstä, kyse ei ole lainkaan toiminnasta, joka olisi olennaista tai välttämätöntä lentoliikenteen turvallisuuden takaamiseksi.

Lisäksi kun tämä toiminta tapahtuu antamalla neuvoja laadittaessa tarjouskilpailujen tarjouspyyntöasiakirjoja tai näihin tarjouskilpailuihin osallistuvien yritysten valintamenettelyn yhteydessä, kyse on nimenomaan palvelujen tarjoamisesta avustamispalvelujen markkinoilla, joilla myös asiaan erikoistuneet yksityiset yritykset voisivat toimia, mikä on vielä yksi tekijä, jonka perusteella kyseessä olevaa toimintaa voidaan luonnehtia yritystoiminnaksi.

Se, että yksityiset yritykset eivät tällä hetkellä harjoita kansallisten viranomaisten avustamistoimintaa, ei estä sitä, että tätä toimintaa pidetään taloudellisena toimintana, koska vaikuttaa mahdolliselta, että yksityiset yksiköt voivat harjoittaa sitä.

Se, että kyseinen palvelu ei sellaisenaan ole vastikkeellista, voi olla eräs, joskaan ei sellaisenaan ratkaiseva, osoitus siitä, että toiminta ei ole taloudellista, koska Eurocontrol saa jäsenvaltioiltaan rahoitusta maksuina, joiden perusteella ne saavat pyynnöstä ilmaisia avustamispalveluja.

Se, että Eurocontrolin avustamistoimintaa on harjoitettu yleisen edun mukaisessa tarkoituksessa eikä sillä tavoitella voittoa, voi olla tekijä, jonka perusteella toimintaa voidaan pitää muuna kuin taloudellisena toimintana, mutta se ei estä sitä, että toimintaa, joka muodostuu siitä, että palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla, pidetään taloudellisena toimintana.

(ks. 86–92 kohta)

7.      Väärinkäytön käsite on objektiivinen käsite, joka tarkoittaa määräävässä asemassa olevan yrityksen käyttäytymistä, joka on omiaan vaikuttamaan sellaisten markkinoiden rakenteeseen, joilla juuri kyseessä olevan yrityksen olemassaolon vuoksi kilpailuaste on jo heikentynyt, ja joka estää markkinoilla vielä olemassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja tämän kilpailun kehittymisen sen vuoksi, että tämä yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään.

(ks. 107 kohta)

8.      Kun komissio perustelee päätöstä, jolla hylätään kantelu kilpailusääntöjen rikkomisesta, sen ei tarvitse ottaa kantaa kaikkiin osapuolten vaatimustensa tueksi esittämiin perusteluihin. On riittävää, että se mainitsee ne tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joilla on olennainen merkitys päätöksen kannalta.

(ks. 118 kohta)