Asia T-153/04

Ferriere Nord SpA

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Kilpailu – Sakko – EY 81 artiklan rikkominen – Komission täytäntöönpanovaltuudet – Vanhentuminen – Asetuksen (ETY) N:o 2988/74 4 ja 6 artikla – Tutkittavaksi ottaminen

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Asiallinen soveltamisala

(EY 230, EY 238 ja EY 249 artikla)

2.      Kilpailu – Sakot – Asetuksessa N:o 2988/74 säädetty vanhentuminen

(Neuvoston asetuksen N:o 2988/74 4 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Päätös – Käsite

(EY 230 ja EY 249 artikla)

1.      Kehotus maksaa maksamatta oleva osuus sakosta, joka on määrätty EY 249 artiklassa tarkoitetussa komission päätöksessä kilpailusääntöjen rikkomisen takia ja johon liittyy varoitus siitä, että saatava peritään pankkitakauksen antajalta, on tämän päätöksen eräs täytäntöönpanomuoto, ja sitä on pidettävä luonteeltaan hallinnollisena toimena.

Vaikka tietyn pankin ja komission välillä on sopimussuhde eli pankkitakaus, joka perustuu velvoitteeseen, joka yrityksellä, jonka on todettu toimineen virheellisesti, on suhteessa komissioon, ja vaikka tässä pankkitakauksessa on EY 238 artiklassa tarkoitettu välityslauseke, kyseisen maksukehotuksen riitauttaminen ei johda pankkitakaukseen perustuvaan luonteeltaan sopimusoikeudelliseen oikeusriitaan, joka olisi omiaan estämään vanhentumisajoista kilpailua koskeviin sääntöihin liittyvissä menettelyissä ja niiden nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanossa annetun asetuksen N:o 2988/74 soveltamisen.

Tästä seuraa, että EY 230 artiklan nojalla nostettu kumoamiskanne on asianmukainen oikeussuojakeino valvoa maksukehotuksen lainmukaisuutta.

(ks. 39–42 kohta)

2.      Vanhentumisajoista kilpailua koskeviin sääntöihin liittyvissä menettelyissä ja niiden nojalla määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanossa annetulla asetuksella N:o 2988/74 on otettu käyttöön täydellinen sääntely, joka kattaa yksityiskohtaisesti määräajat, joissa komissio voi oikeusvarmuuden perustavanlaatuista vaatimusta sivuuttamatta panna täytäntöön päätökset, joissa määrätään sakkoja yrityksille.

Tästä seuraa, että pelkkä tietyn pankin ja komission välisen sopimussuhteen olemassaolo eli pankkitakaus, joka on annettu kilpailusääntöjen rikkomisesta määrätyn sakon maksamisen vakuudeksi, ei voi estää sitä, että komission toimivalta panna sakon määräämisestä tehty päätös täytäntöön vanhenee mainitun asetuksen 4 artiklassa säädetyn määräajan päättymisen johdosta.

Sillä ei tältä osin ole merkitystä, että pankkitakaus voidaan luokitella sillä taattuun päävelvoitesuhteeseen nähden liitännäiseksi, tai päinvastoin itsenäiseksi siksi, että se sisältää ehdon maksaa ensi vaatimuksesta.

(ks. 45 ja 46 kohta)

3.      EY 249 artiklassa tarkoitettu päätös on toimi, jolla muutetaan sen, jolle se on osoitettu, oikeusasemaa selvästi ja lopullisesti.

Kilpailusääntöjen rikkomisen takia määrätyn sakon jäljellä olevan määrän maksamista koskeva kehotus, johon liittyy uhkaus periä saatava pankkitakauksen antajalta, on tällainen toimi, kun komission toimivalta panna täytäntöön päätös, jolla kyseinen sakko on määrätty, on vanhentunut.

(ks. 54–57 kohta)